Vuosien 1991-1995 Ahon ja Viinasen johtaman Maalaisliiton & Kokoomuksen hallituksen aikana työttömyys yli kuusinkertaistui (6,5 kertaistui). Tämän lisäksi velattomasta valtiosta tuli kovin velkainen. Pienyrittäjät, asunnonostajat ja veronmaksajat saivat ryhtyä jopa pankkitukiaisten maksumiehiksi.
Painajaismaisten kepu-aikojen työttömyys miltei puolitettiin Lipposen hallituksien aikana ja uusia työpaikkoja syntyi 300 000. Kepulaiset tosin haukkuivat Lipposta siitä, että tämä kykeni hävittämään vain puolet Ahon aikana luodusta super-työttömyydestä. Lipposen kaudella valtion velkataakkaa kevennettiin. Suomi nousi hyvinvoinnin ja tietoyhteiskunnan indikaattoreiden huipulle.
Kun Maalaisliitto sai turhanaikaisella elämöinnillä ja Irak-vedätyksellä kansakunnan veret jälleen seisauttavan vaalivoiton, työllisyyden positiivinen kehitys katkesi ja usko parempaan hiipui. Elinkeinoelämän palasi irtisanomisten ja supistusten tielle. Kansakunnan keskustelu kääntyi jälleen kepulaisten rötöstelyihin. Eurooppa-politiikan päähuomio näyttää olevan maataloustukiaisten loputtomassa kerjuussa ja elinkeinopolitiikan painopiste on lähinnä tukiaisten kansallisessa korottamisessa.
Voi Suomea - Ainoa maa, jossa agraarit kuristavat modernia yhteiskuntaa.
Painajaismaisten kepu-aikojen työttömyys miltei puolitettiin Lipposen hallituksien aikana ja uusia työpaikkoja syntyi 300 000. Kepulaiset tosin haukkuivat Lipposta siitä, että tämä kykeni hävittämään vain puolet Ahon aikana luodusta super-työttömyydestä. Lipposen kaudella valtion velkataakkaa kevennettiin. Suomi nousi hyvinvoinnin ja tietoyhteiskunnan indikaattoreiden huipulle.
Kun Maalaisliitto sai turhanaikaisella elämöinnillä ja Irak-vedätyksellä kansakunnan veret jälleen seisauttavan vaalivoiton, työllisyyden positiivinen kehitys katkesi ja usko parempaan hiipui. Elinkeinoelämän palasi irtisanomisten ja supistusten tielle. Kansakunnan keskustelu kääntyi jälleen kepulaisten rötöstelyihin. Eurooppa-politiikan päähuomio näyttää olevan maataloustukiaisten loputtomassa kerjuussa ja elinkeinopolitiikan painopiste on lähinnä tukiaisten kansallisessa korottamisessa.
Voi Suomea - Ainoa maa, jossa agraarit kuristavat modernia yhteiskuntaa.
Vastaukset 32
Vanhimmat
typerät lähihistorian analyysit, joissa talous
ja työttömyys on vain ja ainoastaan hallituksen
tekojen seurausta
90-luvun alun lamaan oli selkeät syyt, joilla ei
ollut mitään tekemistä Suomen hallituksen ja
puolueiden kanssa
tämä on niin turhaa,,, toiveajattelua....
Suomi putosi 1990-luvun alussa kuiluun, joka ei pidetty teoreettisesti mahdollisena. Suhdanteiden ja rakennemuuosten maustamaan katastrofiin tarvittiin paljon näköalattomuutta ja taitamattomuutta.
Onnettomiin talouslamoihin kytkeytyy Suomen erityinen poliittinen onnettomuus, joka koostuu voimakkaasta ja jatkuvasta maanomistajien ja maataloustuottajien poliittisesta vaikutusvallasta sen jälkeen kun maatalouden kansantaloudellinen panos on muuttunut pelkäksi tappioksi.
Kun tähän yhdistyy vielä huono yleissivistys ja näköalojen puute, niin katastrofin ainekset ovatkin käsillä.
ainekset katastrofille - ketkä loivat ?
kuka oli tyrimässä jälkihoidon 1990-1994?
rpu: "90-luvun alun lamaan oli selkeät syyt, joilla ei ollut mitään tekemistä Suomen hallituksen ja puolueiden kanssa"
Koeta rpu päättää mitä mieltä olet. Palaa asiaan kun olet selvittänyt asian itsellesi.
Muista kuitenkin, että liika maakuntalehtien lukeminen ei ole hyväksi selkeille ajattelutoiminnoille.
Linkki:http://www.etla.fi/suhdanne/Gif/t02a.gif
Lukemattomia kertoja olen joutunut tuon linkin tuomaan esille, kun joku intoutuu taas valehtelemaan 90-luvun alun laman aiheuttaneen Ahon ja viinasen hallitus. Käyräastaä näkyy, että Syöksy tapahtui jo Holkerin sinipunan aikana. Silloin olivat vv-ministereinä nykyiset Suomen pankin ainoat poliittiset johtokunnan jäsenet, sosialistit Louekoski ja Liikanen.
Hi 91 vuoden lopulla alkoi BKT:n muutos olla positiivinen, siis runsaan puolen vuoden kuluttua Ahon hallituksen aloittamisesta. Ahon hallituksen aikana maa saatiin jälleen jaloilleen. Se vaati runsasta lainanottoa ja kovaa työttömyyttä. BKT:hän aleni vuoden 93 puoleenväliin saakka ja tiesi kansantalouden kurjistumista, kun Holkerin hallituksen lopettaessa se oli -7 prosentin alenemisvauhdissa. kasvub taas alettua jo 94 työttömyyskin alkoi laskea.
Joku viikko sitten todistin näillä palstoilla numerojen avulla, että Lipposen hallitusten aikana työttömyys väheni hieman yli neljänneksen.
Mitä tulee valtionvelan maksuun Lipposen hallitusten aikana, oli se lopussa sama kuin aloiitaessakin n. 360 miljardia mk.
Lipposen hallitukset järkyttivät maan sosiaaalista ja alueellista tasapainoa tuhoisin seurauksin. Vanhasen hallitus on ripeästi ryhtynyt korjaamaan tilannetta. Sitä tosin vaikeuttaa pieni taantuma, joka jo alkoi Lipposen kaudella; näkyy käyrässä.
Aina kun kepu hallituksessa on pieni tai vähän suurempi taantuma!
Aika näyttää mitä tuleman pitää!
Sekä Ahon että Vanhasen aloittaessa oli käynyt vähän samalla tavalla, Sinipunahallitukset olivat johtaneet maan hirmuiseen lamaan ja ny pienempään taantumaan. Keskustaa tarvitaan nostamaan maa jaloilleen.
linkki
http://www.etla.fi/suhdanne/k.html
ilmeisesti käyrät eivät kysyneet kuka istui
hallituksessa
http://www.etla.fi/kultap/valik/kp02.html
Jos Härkönen osaisi lukea omia lukujaan, hän voisi huomata että bruttokansantuote laski joka vuosi 1990-luvun alussa. Härkösen käyrä osoittaa yhtäjaksoista bruttokansantuotteen laskua vuoden 1992 loppuun saakka. Mitään nousua ei siis tapahtunut. Surkeiden vertauslukujen varassa vuosien 1993 ja 1994 "parannus" on pelkkää poliittista romantiikkaa.
Kuten alussa sanoin, agraariajatteluun liittyvä yleissivistyksen puute on todella pahaa myrkkyä taloudelle - jo sen tulkintavaiheessa.
Laman alkuvaiheessa Viinanen antoi lausuntoja, joissa alhaisen työttömyyden todettiin vaikeuttavan liiketoimintaa. Aho puolestaan ajoi työreformia, joka tulikin pantua toimeen lamatalouden keinoin, kun se poliittisesti oli vaikeampaa toteuttaa.
Härkösen mukaan "maan saaminen jaloilleen vaati lainanottoa ja työttömyyttä". Lukija ymmärtää tästä, kenen kustannuksella "jaloilleen saattaminen" pantiin toimeen. Härkönen jättää mainitsematta, että maataloustulo ja tukiaiset eivät joutuneet "saattamaan maata jaloilleen".
Lipposen hallitukset järkyttivät Härkösen mukaan maan alueellista ja sosiaalista tasapainoa. Tämän järkytyksen ne tekivät vähentämällä työttömyyttä ja parantamalla myös oikeaa elinkeinotoimintaa panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Härkönenkin pääsee käymään keskustelua siitä kuinka paljon Lipposen hallitukset alensivat työttömyyttä. Nykyään emme valitettavasti pääse enää väittelemään tästä kehityksen positiivisesta suunnasta.
Härkösen mielestä alueellista kehittämistä ovat ilmeisesti tukiaiset, uudet tukiaiset ja mielikuvituksen rajat ylittävät tukiaiset. Niitä on varmaan luvassa. Saamme nähdä milloin tukiaisrahat ovat valtion ja EU:n kirstusta lopussa. Silloin tulisi kaikkien tulla toimeen omillaan. Pelkkä rahanjakajien syyttely ei enää riitä elinkeinotoiminnan muodoksi.
... syvempi kuin muissa OECD-maissa. Lähtötasomme oli siis vielä 95 varsin alhainen:Palautuminen normaaliin tilaan vaati meillä suhteellisesti nopeampaa kasvua kuin muissa maissa.
Lama oli erikoisen syvä, olihan erikoiset kokitkin sitä keittämässä.
Härkönen on oikeassa, tarvittiin todellakin 2 Lipposen hallitusta kuromaan umpeen laman aukkoja. Ja olisi tarvittu kolmaskin...
http://www.etla.fi/kultap/valik/kp08.html
Käyrästä selkeästi näkyykin, että BKT laski vuoden 92 puoleen väliin saakka, niinkuin sanonkin tekstissä. Sen jälkeen se vasta alkoi kasvaa eli muutos oli nollan yläpuolella. Mutta aivan yhtä tärkää oli, että jyrkkä laskukierre saatiin pysähtymään jo 91 lopulla, jolloin muutoskäyrä kääntyi ylöspäin. Minun on tämä sinulle selitettävä rautalangasta vääntäen. Silloin miinusmerkkinen muutos alkoi pienetä olle 93 puolivälissä nolla, jonka jälkeen kasvu alkoi.
Aho ei taas ajanut työreformia vielä pääministerikaudellaan, vaan vasta 97...99. Hän oli huomannut, että työttömyys ei juurikaan kohentunut Lipposen hallituksenkaan aikana vaikka elettiin voimakasta kansainvälistä nousuhdannetta. Olisi tarvittu radikaaleja muutoksia työelämässä. Lipponen ja ihalaiset jyräsivät Niinistön avustamana työreformin ja rakenteelliset muutokset ovat vieläkin tekemättä ja työelämä ei ole tervehtynyt.
Työttömyyden lieventämiseksi piti antaa elvyttäviä ruiskeita talouteen vaikka velkarahalla. Monet asiantuntijat ovat jälkeenpäin sanoneetkin, että olisi pitänyt ottaa vielä enemmän, jotta työttömyys ei olisi paisunut.
Maatalouden tukiaiset eivät kuulu tähän keskusteluun, ne ennäkin määrää EU. Tukiaisethan ovat suoraa subventiota ruoan hinnan alentamiseksi. Olisiko tuon laman aikana vielä pitänyt rangaista kuluttajia korkeammalla ruoan hinnalla. Ruoka maksaisi ilman tukiaiaia saman verran enemmän kuin tukiaiset ovat.
vaikka Lipposen hallitusten aikana nousukausi
oli huima, työttömyys kasvoi
miksi?
kaiken
http://www.etla.fi/kultap/valik/kp08.html
Punapääoman ja pellervolaisen pääoman kohtalon vertailu varmaan paljastaa, että kenellä homma on hanskassa ja kenellä ei.
Ja tässä on sinulle "pelkkää poliittista romantiikkaa" suoraan tilastokeskuksen sivuilta.
Siis vaihtotaseen kehitys 90- luvun ensimmäiseltä puoliskolta.
1990....... -4487 milj euroa
1991....... -4565
1992....... -3835
1993....... -1079
1994....... 959
1995....... 4051
Näitä lukuja tarkastellessa ei varmaan jää selityksille sijaa?
...kasvanut. Laskeminen alkoi jo Ahon hallituksen aikana 94.
http://www.etla.fi/suhdanne/Gif/u03a.gif
Ei tarvitse edes rautalangasta vääntää, kun ymmärtää, että jos bkt vuosineljänneksellä vähenee 9 % ja seuraavan vuoden vastaavalla neljänneksellä vähenee edelleen 3 %, niin reaalitalouden muutoskäyrä osoittaa yhä tukevasti "alaviistoon". Käyrä olisi teknisesti tullut piirtää kasautuvaksi, niin tällaisilta virhetulkinnoilta olisi vältytty. Luonnollisesti nämä esillä olevat käyrät kuuluvat "poliittisen taloustieteen" alueelle ja monet todellakin tulkitsevat niitä virheellisesti Härkösen tapaan.
Pääomasta ei Suomessa ole pulaa. On sen sijaan huutavan järkyttävä pula mm. poliittisen tason osaajista. "Elvyttävät ruiskeet talouteen" ovat juuri sitä maalaisliiton tukiaispolitiikkaa, joka ei ole johtanut eikä johda yhtään mihinkään. Sen sijaan tulisi ymmärtää käyttää varat oikein ja tuottavalla tavalla.
Maatalouden tukiaiset ovat juuri osa sitä surullista "ruisketta" tässä tapauksessa kansanomaisesti sanoen "kuolleeseen lehmään". Kuten Härkönen todistaa, maatalouden hinnat ovat riippuvaisia poliittisista tukiaisista, eivät enää omista toimenpiteistä. Härkönenkin myöntää, ettei maataloudesta ollut vastuunkantajaksi lamatalkoissa. Tästä olemme samaa mieltä. Mutta pitikö silloinkin rohmuta….
Tukiaiset määrää EU, kuten Suomi ne neuvotteli. Päälle pannaan iltalypsy, kansalliset tuet, lukemattomat rakennevääristymät ja piilotuet. Mm. Kepu itse on vuosikymmenien tukiaisruiskeiden tuottama poliittinen kummajainen, joka estää veronmaksajia, työttömiä ja kansantaloutta pääsemästä agraaripolitiikan ikeestä.
Tilastotkin osoittavat, että lama oli kamala ja usko sekä toiminta palasi vuonna 1995, kun hetkeksi päästiin irti agraarisosialistisesta tupeloinnista sekä saatiin aikaan sateenkaarihallitus ja päästiin pysähtyneisyyden tilata kehittämään yhteiskuntaa.
Kunpa kansalaiset saisivat jälleen äänestää paremman tulevaisuuden puolesta…
Demarit tuhoaa yhteiskunnan ja on kansan kirous.
Etlan tilastot kertoo mielestäni huomattavasti tarkemmin TALOUDELLISEN TILANTEEN KUIN TUO HOKEMASI!
... vaikea ymmärtää tuota BKT:n muutoksen käyrää. Minähän sanoinkin, että väheneminen kansantuotteessa kesti 93 puoliväliin eli sinne saakka kun muutos säilyi negatiivisena. Tärkeää oli että vähenemisen vauhti saatiin heti 91 lopussa hiljenemään, jolloin muutoskäyrä kääntyi ylöspäin. Jos käyrä piirrettäisin kasautuvaksi eli kuvaamaan kansantuoteen suuruutta kullakin hetkellä, olisi tuo 91 muutos näkynyt alamäen loiventumisena ja 93 se olisi lähtenyt nousuun.
Siinä vielä rautalankaa pureskeltavaksesi.
Maassa ei tosiaan ole pulaa pääomista, viedäänhän sitä massiivisesti ulkomaillekin.
Sivistyneissä piireissä ei enää tehdä vastakkaiasettelua maanviljelijöiden ja kaupunkilaiväestön välillä. Kaikki haluavat säilyttää tietyn kotimaisen tuotannon. Maataloudessa työskentelevän väestön osuus on pari % ja sen osuus kansantuotteesta on 1,1 %. Tuosta ei oikein saa kansallista kiistaa. Sinulle on jäänyt levy päälle.
Lopuksi liitän tähän useasti julkaiseman kirjoitukseni jotta rauhottuisit.
TUKIAISET
Vuonna 2002 maataloustulo muodostui seuraavasti:
(Suluissa 1000 x € tilaa kohti, aktiivitiloja oli silloin 73000)
Maatalouden tulot 3,9 miljardia € (53), joka jakaantui: markkinahintainen myynti 2,1 (29), tuet 1,8 (25), josta EU:n osuus 44 %.
Kustannukset 2,8 mrd. € (38), joka jakaantui: poistot, korot, vuokrat 1,0 (14) ja muut kustannukset 1,8 (25).
Maataloustuloksi, joka on sama kuin verotettava tulo, muodostuu viljelijälle jäävästä palkasta ja sijoitetun oman pääoman korosta, jäi siis 3.9 – 2.8 = 1,1 mrd. € (15).
Maatalouden merkitys kansantaloudelle pienenee nopeasti, vuosittain poistuu tuotannosta tuhansia tiloja. Maatalouden osuus v. 2002 bruttokansantuotteesta oli 1,2 %. Viljelijäväestön osuus aikuisväestöstä 2,3 %. Päätoimisia viljelijöitä on nyt enää n. 40000, mikä on 1,0 % aikuisväestöstä.
Suomessa maksettava tuki on asukasta kohti EU-maiden keskitasoa.
Tukien osuus EU-aikana on ratkaisevasti kasvanut, sillä varsinaiset tuottajahinnat määräytyvät pääsääntöisesti maailmanmarkkinoilla. Kuitenkin unionijäsenyyden aikana viljelijöiden tulot ovat pienentyneet sen sijaan yleinen ansiotaso on noussut roimasti. Nykyään jo yli puolella maatalousyrittäjistä on lisätulon lähteenä muuta yritystoimintaa tai he tekevät palkkatyötä.
Tukia maksetaan käytännössä kaikkialla maailmassa. Se johtuu siitä, että kaikkien maiden pyrkimyksestä jonkinasteiseen omavaraisuuteen elintarviketuotannossa. Se johtaa maailmanlaajuisen ylituotantoon. Ylituotantoa yritetään hillitä maksamalla pääosin tuet viljelypinta-alojen ja kotieläinten pääluvun mukaan eikä tuotettujen määrien mukaan.
Markkinoilla myydään ylijäämäeriä millä hinnalla hyvänsä. Näin määräytyvät maailmanmarkkinahinnat pysyvät niin alhaisena, ettei niillä hinnoilla pystytä missään tuottamaan.
Jos tuista jossakin maassa luovuttaisiin, se johtaisi maatalouden loppumiseen siinä maassa. Jos tukiaisista luovuttaisiin kaikkialla, maailmanmarkkinahinnat nousisivat kannattavalle tasolle suurin piirtein niin, että tukiaiset siirtyisivät suoriin tuottajahintoihin. Kuluttaja aina joutuu maksamaan tuotantokustannuksia vastaavan hinnan. Nyt hän maksaa tukiaisina lähes puolet elintarvikkeiden raaka-aineiden hinnasta.
Tukiaisiin liittyvät vielä maisemanhoito- työllisyys- ja valtakuntien asuttuna pitämiskysymykset. Viime aikoina myös kotimaisen puhtaan elintarvikkeen vaatimus on levinnyt moniin maihin. Voi myös olla, että ajatellaan nykyinen systeemi olevan sosiaalisempi, sehän alentaa kuluttajahintoja. Kaikki syövät yhtä paljon tukemisen kohteena olevia elintarvikkeiden raaka-aineita, mutta pienituloiset eivät maksa paljokaan veroja, joilla tukiaiset rahoitetaan.
Tukien lopettaminen lopettaisi myös hallitusten pyrkimykset käyttää maataloutta em. monien kansallisten tavoitteiden toteuttamisessa.
EU on ottanut maatalouden suoraan hoitoonsa pyrkimyksenään niin jäsenmaiden kuin sen suoraan maksamien tukien määrän tarkalla rajoittamisella hillitä ylituotantoa. Unionin pyrkimyksenä on myös edellä kuvattujen kansallisten pyrkimysten rajaaminen yhteisten sääntöjen asettamiin puitteisiin. Toisaalta koko EU:a ei olisi syntynytkään, jos elintarvikkeiden raaka-aineiden tuotanto olisi päästetty säätelemättömään vapaakauppaan.
Tätä maailmanlaajuista tukiaisongelmaa yritetään ratkaista WTO:n puitteissa, mutta huonolla menestyksellä: pari vuotta sitten Seattlen kokous ajautui tässäkin suhteessa umpikujaan. Viime vuotuisessa Duhan kokouksessa päätettiin tutkia asiaa lähivuosina.
Kaikkein eniten maatalousyrittäjät itse haluaisivat päästä siitä byrokraattisesta tukiaisviidakosta eroon.
Oiva Härkönen
mistä löytyy lisää tietoa?
Ymmärtämisen ja tulkinnan ongelmat ovat sinun suunnallasi. Jos vertailukohteena on jokin vuoden 1990 jakso, jonka suhteen bkt väheni vuoden 1991 vastaavalla jaksolla 9 % ja sitä verrataan vuoden 1992 vastaavaan aikaan, jolloin bkt väheni 3 %, niin karu lopputulos tästä on, että vuonna 1991 bkt väheni 9 % ja vuonna 1992 väheni n. 12 % suhteessa vuoteen 1990. Talouden alamäki siis vain paheni entisestään; kamalasta tuotannon laskusta siirryttiin vielä pahempaan tilanteeseen. " Ylöspäin kääntyvä muutoskäyrä" on lienee peräisin Pohjantähti-opiston tutkintovaatimuksista.
Kasautuvassa käyrässä näkyisi bkt:n "kuoppa" ja kansainvälisissä bkt-vertailuissa näkyisi tasopudotus, jonka uhriksi Suomi joutui Ahon / Viinasen hallituskaudella. Lamaa edeltäneelle tasolle pääsivät onnekkaat vuosia myöhemmin ja työttömät eivät yllä kuopan reunalle vieläkään.
Totta on että maatalouden osuus kansantuotteesta on muutama prosentti. Kuitenkaan tämän osuuden etumerkki ei ole positiivinen. Varsinainen ongelma onkin maatalouden mustaan aukkoon katoava pääoma ja MTK-Kepun harjoittama politiikan agraaridominanssi, joka estää alueiden ja elinkeinojen kehittymisen.
Kepu on kovin hanakka nostamaan vastakkainasettelua väestöryhmien välille. Isännät eivät halunneet vapauttaa torppareita vielä muutama sukupolvi sitten. Asiasta piti käydä oikein sisällissota. Pienyrittäjät ja veronmaksajat kelpaavat nykyään makumiehiksi ja suhdanteiden heiteltäväksi samalla kun riskittömälle ja tappiolliselle maataloudelle talikoidaan lisää rahaa. Kepu-näkemykset taloudesta ja yhteiskunnasta ulottuvat 1800-luvun pihapiiriin.
...käsittää. Tottakai asia on niin kuin sanoit noista 9, 3, ja 12 prosentista. Mutta pitäisi käsittää, että syöksy saatiin loivenemaan, kun se oli vain 3 % edellisen vuoden 9 verrattuna. Se oli käänne. Puolen toista vuoden kuluttua tuosta käänteestä kasvu kääntyikin nousuun.
kuin työttömyysprosenttien lasku!
Tuossa ylempänä on käyrät jonka mukaantyöttömyys laski 50% Lipposen hallituksen aikana!
Se on kylläkin huono saavutus jos vertaa Ahoon jolloin työttömyys tuplaantui vajaassa kahdessa vuodessa!
...laskea työttömyysprosentteja. Se on havaittu jo moneen kertaan. Lipposen aikana työttömyys laski 40% - se oli helposti laskettavissa jopa Oivan lähettämissä tiedoissakin! Useat henkilöt laskivat sen Oivalle moneen kertaan.
Oivalla on jokin päähänpinttymä tuon työttömyysprosentin suhteen. Hänen kepulaattorinsa (huom: ei kalkulaattori) laskee työttömyyden laskeneen Lipposen aikana vain 25%.
Toinen Oivan levittämä valhe on että "Lipposen aikana valtion velkaa ei vähenetty". Oivan omatkin graafit näyttävät että Lipposen aikana valtion velka pieneni. Mutta kun ei - onkohan ingedjööri-Oivalla graafit edes oikein päin kädessä? Kepulaisjohdossa valtion velka on aina lisääntynyt. Vanhasenkin aikana uutta velkaa on otettu neljä miljardia euroa! Oiva perustelu tämän velan ottoa "investointina". Samoin hän perusteli Ahon ottamaa velkaa "investoinniksi". Aika kummallinen investointi, jos ne menivät kertaheitolla pankkien avoimeen piikkiin. (Taitaa "investoinnin" takaisinmaksuaika olla pitkä.... kepulaattoristakin loppuu jo numerot) :-D
Wiljami
laskun oli loiventua ja pysähtyä. Jos se olisi koko ajan laskenut 9% vuodessa, olisi tullut vielä paljon kamalampaa jälkeä. Totuus nyt kuitenkin on, että Ahon hallituksena aikana BKT laski selvästi ja Lipposen hallituksen aikana voimakkaasti nousi. Siihen en ota kantaa, mitä hallituksen toimet asiaan vaikuttavat, mutta kun Härkönen laskee laskun pyähtämisen Ahon ansioksi ja Lipposen aikaisen nousun suhdanteiden ansioksi.
bruttokansantuote kasvoi käyvin hinoin 47,2 mrd euroa. Ahon aikana se laski, kun otetaan vudesta 1991 yli puoli vuotta ja vuodesta 1995 vajaa puolivuotta, laskua oli joka tapauksessa yli 5 mrd euroa.