omenan runko lahoaa

Omenapuu ehkä sairastunut hedelmäpuusyöpään. Vaan näkemättä en voi tietenkään olla varma.

Voiko puita enää pelastaa? En löytänyt hoito-ohjeita.

Löysin tietoa:
http://www.omafra.gov.on.ca/english/crops/facts/canker.htm
Syy voisi oilla tuo omenapuusyöpä l. omenapuusankkeri tai juurirutto. Taitavat olla molemmat puut mennyttä. Lehvästö on kuitenkin ainakin toisessa hyvin voivaa, toisessa hieman kellertävää. puut on alunperin edellinen omistaja istuttanut liian kosteaan maahan, ja jänikset olivat saaneet kaluta runkoja. Rungoissa on halkeamia, joten huonolta näyttää. Kuoren halkeamia on ollut aiemminkin. puut kituivat, kun tulimme tänän taloon, mutta sitten voimakkaampi kasvu on halkaissut kuoren tai pakkanen.

Runkojen ympärillä oli jonakin talvena kierukat. Nyt vasta luin, ettei niitä saisi pitää, niiden kanssa varmasti saa puusyövän tms. Nuoremmissa puissa oli kierukat pitkään j otin ne kiireesti pois, kun asian ymmärsin. Isompien pouidne juurelle olin viime syksynä laittanut uutta pihamultaa, kun nurmikkoa uusittiin. laitoin multaan kyllä kalkkia, mutta se ei ollut hyvää multaa. Esim. mansikat eivät kasvaneet siinä. Juuriruttosieni on voiunut tulla siinä mullassa. Multa on vettä pidättävää, ja kosteuden takia se on lisännyt tautivaaraa. Tässä on ollut monta huonoa tekijää jo usean vuoden ajan, enkä ole osannut aavistaa, mitä voi tulla.

Puut tekivät tänä kesänä raakileita ihan hirveästi, enkä ymmärtänyt vähentää niitä. Lehtien käpertyminen lienee kirvoista, mutta ennenkin sitä on ollut eikä siitä ole ollut haittaa.

Tämä on karvasta oppia.

Sillastin toisen puun loppukesällä yhdellä versolla. Toista meinaan nyt keväällä sillastaa. Tämä on huonommassa kunnossa, lieneekö minkäänlaista nilayhteyttä juureen. Nyt sitten näkee, onko juuressa lainkaan enää eloa.

Itselläni todella vanha omenapuu - varmaan 30-luvun lopulta. Rungon alaosa puolittain ilman kuorta, vähän lahokin ja puun toinen puoli pelkkää kelottunutta runkoa. 10 vuotta sitten näytti, että puu olisi kuolemassa. Mutta silti juuresta nousi versoa ja annoin niiden kasvaa. En tehnyt mitään hienoa sillastusta vaan juuriverson kasvettua riittävän pitkäksi sidoin sen solmulle rungon alaosassa olleen oksan ympärille kakaroiden tapaan ja annoin niiden kasvaa yhteen.

Tällä hetkellä puu näyttää voivan suhteellisen hyvin - kukkii ja tuottaa omenoitakin - toki olen myös harventanut latvustoa, mutta maltillisesti. Tästä uudesta kasvusta olen kokeillut maahan suuntautuneen oksan juurruttamista kaivamalla sen maan sisään. Oksan päät ovat vielä muutaman vuoden jälkeen hengissä - tuottavat lehtiä vaikka jänikset ja puput syövätkin aina talvisin tuoreet osat niistä. En tosin ole tarkistanut ovatko oksat tehneet mitään juuria, mutta antaa niiden kasvaa kun niin haluavat tehdä.

Toivottavasti tämä vanhus jaksaa vielä kasvaa - ainakin tällä hetkellä näyttää suht' hyvältä.

Sillastin tänä keväänä huonomman puun kahdella versolla. En saanut kovin paksuja versoja, mutta ainakin toinen verso on elossa ja alkaa kasvattaa lehtiä. Toisen (ohuemman) sillan yläosan yhteys puuhun saattaa olla kuivettunut, mutta silta lienee vielä elossa - ei kuitenkaan ole silmuista kasvanut vielä lehtiä. Ilokseni olen huomannut, että juuren läheltä on alkanut kasvaa vesa. Juuren yläpuolella ei elävää osaa ole rungossa juuri nimeksikään, joten on mukava havaita, että juuri lienee elossa.

Olen ajatellut, kuten pomppurunko, että juurivesan, kunhan se kasvaa kunnolla, voisi taivuttaa ylempänä runkoon kiinni. Sellaisen taivutuksen tein huonosti voivaan luumupuuhun syksyllä, mutta se vesa oli liian ohut, ja yhteys ei onnistunut. Sen nuoren luumupuun runko kuoli keväällä, mutta tyvestä on kasvanut juurivesoja. Luulen, että luumupuussa oli sama tauti kuin omenapuissakin, ehkä puutarhamullan mukana tullut.

Ilokseni huomasin, että luumun jalostus onkin aika helppoa. Ymppäsin siitä edellä mainitusta luumupuusta keväällä ottamaani oksaa pikaisesti melko huolimattomasti kriikunapuuhun. Molemmat oksankappaleet tekevät nyt lehtiä (eri puissa). Niistä toivon saavani luumuja aikaisemmin kuin juurivesasta kasvavasta uudesta puusta.

Sitten se toinen tautinen omenapuu: Siihen laitoin tänä keväänä toisen sillan, ei sekään kovin paksu. Lehtiä se silta ei ole kasvattanut mutta lienee elossa. Syyskesäinen silta vaikuttaa nyt kuolleelta. Se oli hätäkeino, ehkä kuitenkin kesä tai syksy on huono sillastusaika. Puu voi varsin hyvin lehdistä päätellen ja runko on alkanut lihoa. Ehkä sillä oli ohut nilayhteys latvuksen ja juuren välillä ja ehkä uutta nilaa ja kuorta on kasvamassa, toiveikkaana olen.

Kevät oli pahin mahdollinen puiden toipumiselle ja sillastusten onnistumiselle. Heti lumien sulettua tuli kesä helteineen. Kastelin kyllä niitä ja suihkuttelin. Viime aikoina on onneksi sadellut jonkin verran, luonnollisempaa se vesi on kuin ämpärillä tai letkusta kallista vettä kastellen.

Kolmas, nuorempi omenapuu, jossa oli kierukka rungonsuojana, oli minusta myöskin vähän taudin saastuttama. Sen rungon kuori näyttää nyt parantuneelta.