Ollaanpa tässä kuljeskeltu kesä isommissa ja pienemmissä yu-kisoissa. Onpa pistänyt merkille miten näistä kärkituloksista sun muista isoavat erottuvat kovasti kokonsa puolesta ikäisistään. Esim T10 sarjassa saattaa juosta/hypätä/heittää 160 cm pitkiä (ehkä jopa ylikin) jo nuorilta naisilta näyttäviä kisaajia (on rintaa, reittä, pxxxxttä). Ja sitten siellä saattaa olla 130 cm hukkapätkiä, joista parhaimmat tekevät yllättävän hyviä tuloksia.
Hohhhoijaa. kumpikohan sitten loppujuoksussa on se lahjakkuus? Se joka jo 10-11 vuotiaana täyttää naisen mitat vai se joka saattaa 14 vuotiaana olla biologiselta kelloltaan vasta 11v.... ja silti pärjää...
Voi hellanlettas
24
404
Vastaukset
- Totuus VVVV
Useimmiten ne hyviä tuloksia tekevät ovat isoja lapsia. Kehittyneitä ikäisikseen. Todellinen lahjakkuus näkyy sitten vasta ehkä 15-17 sarjasta.
Ja kyllä isosta koosta on vaan paljon apua. Useimmat lahjakkaat urheilijat ovat keskimittaa isompia. - hummnunm
Voisin olla ihan samoilla linjoilla.
Kun katselee tilastoissa kaikkien aikojen saavutuksia (löytyy tilastopajasta - on maksullinen) , niin aika harva sinne päässyt on enää Suomen listoilla mukana aikuisena. Kyse siis 9-15 vuotiaista lapsista.
Elikkä jos on kyse selvästi ikäisiään kehittyneemmästä lapsesta, niin jäitä hattuun vanhemmat: tuskin ollaan tekemässä seuraavaa MM-mestaria; erot tulevat tasaantumaan seuraavien vuosien aikana.
Hyviä öitä kaikille! - 6
Aloittaja on kiinnostonut pikkutyttöjen muodoista..sairas namusetä on.
- namskis nam
JOOOO, Menis hoitoon...!?
- Hellanlettas
Huomautus edellisille:
Olen erään urhelijanalun kummitätönen. Olen kummityttöni kanssa kiertänyt joitakin kisoja tänä kesänä. En siis ole mikään sairas namusetä.
Mielestäni näiden erittäin kehittyneeltä näyttävien tyttösten vanhemmat ovat vähän vaarallisilla vesillä tehdessään puheissaan näistä noin 10 vuotiaista jo maailmantähtiä. Kun tosiaan nämä kehittyneet yksilöt näyttävät 15-vuotiailta ja sitten nämä ns normaalit lapset erittäin ikäisiltään. Jos siis 160 cm pitkä tyttö (jolla jo kehityksessä muitakin avuja kuin pelkkä pituus) hyppää vaikka pituutta 4 m ja 130 cm pitkä saman verran niin kumpikohan on lahjakkaampi? Voisin vaikka väittää että tällä pitkällä ja kehittyneellä tytöllä ei ole lahjoja lainkaan, sillä hän on kehityksessä 15 vuotiaan tasolla. Ja 15 vuotiaan pitää jo hypätä pituutta yli 5 m ollakseen hyvä. Tai juosta vaikka 100 m 12 s. Mitä kukaan 10 tai 11 vei ole tänä kesänä tehnyt.
Miksi tämä asia tuntuu olevan tabu? Kisoissa ihastellaan näitä jättiläisiä, jotka siis tekevät ikäluokassaan hienoja tuloksia. Mutta kun vertaa millä keholla niitä tuloksia tehdään, niin en minä ainakaan kehuisi. 160 cm pitkä korkeushyppääjä, joka hyppää 130 cm ei ole hyvä. Mutta 140 cm pitkä korkeushyppääjä joka hyppää 13 cm on hyvä. Tilastoissa nämä ovat samalla luvulla - Zvicct
Hellanlettas kirjoitti:
Huomautus edellisille:
Olen erään urhelijanalun kummitätönen. Olen kummityttöni kanssa kiertänyt joitakin kisoja tänä kesänä. En siis ole mikään sairas namusetä.
Mielestäni näiden erittäin kehittyneeltä näyttävien tyttösten vanhemmat ovat vähän vaarallisilla vesillä tehdessään puheissaan näistä noin 10 vuotiaista jo maailmantähtiä. Kun tosiaan nämä kehittyneet yksilöt näyttävät 15-vuotiailta ja sitten nämä ns normaalit lapset erittäin ikäisiltään. Jos siis 160 cm pitkä tyttö (jolla jo kehityksessä muitakin avuja kuin pelkkä pituus) hyppää vaikka pituutta 4 m ja 130 cm pitkä saman verran niin kumpikohan on lahjakkaampi? Voisin vaikka väittää että tällä pitkällä ja kehittyneellä tytöllä ei ole lahjoja lainkaan, sillä hän on kehityksessä 15 vuotiaan tasolla. Ja 15 vuotiaan pitää jo hypätä pituutta yli 5 m ollakseen hyvä. Tai juosta vaikka 100 m 12 s. Mitä kukaan 10 tai 11 vei ole tänä kesänä tehnyt.
Miksi tämä asia tuntuu olevan tabu? Kisoissa ihastellaan näitä jättiläisiä, jotka siis tekevät ikäluokassaan hienoja tuloksia. Mutta kun vertaa millä keholla niitä tuloksia tehdään, niin en minä ainakaan kehuisi. 160 cm pitkä korkeushyppääjä, joka hyppää 130 cm ei ole hyvä. Mutta 140 cm pitkä korkeushyppääjä joka hyppää 13 cm on hyvä. Tilastoissa nämä ovat samalla luvullaTabu tuntuu olevan. Olen minäkin seurannut nyt vähän aikaa noita nuoria yleisurheilijoita. Ja vaikka nyt korkeudessa 170 cm pitkä hyppääjä hyppää 150 cm tuloksen. Jee - on upea ja hieno tulos -ehkä jopa piirinennätys.... Sitten vaikka 140 cm pitkä urheilija hyppää 135 cm... ihan ok tulos, mutta ei lähelläkään mitään ennätyksiä, tuskin edes Suomen kärkeä... MUTTA kysynpä vaan: kumman tuloksen teki lahjakkaampi?
Sama muissa lajeissa. Isot lapset dominoivat noita alle 13 sarjoja. Mutta siitä edespäin: kun ei enää mitasta saa apua, niin tosilahjakkuudet menevät noiden etuajassa kehittyneiden edelle. - Olet oikeassa
Hellanlettas kirjoitti:
Huomautus edellisille:
Olen erään urhelijanalun kummitätönen. Olen kummityttöni kanssa kiertänyt joitakin kisoja tänä kesänä. En siis ole mikään sairas namusetä.
Mielestäni näiden erittäin kehittyneeltä näyttävien tyttösten vanhemmat ovat vähän vaarallisilla vesillä tehdessään puheissaan näistä noin 10 vuotiaista jo maailmantähtiä. Kun tosiaan nämä kehittyneet yksilöt näyttävät 15-vuotiailta ja sitten nämä ns normaalit lapset erittäin ikäisiltään. Jos siis 160 cm pitkä tyttö (jolla jo kehityksessä muitakin avuja kuin pelkkä pituus) hyppää vaikka pituutta 4 m ja 130 cm pitkä saman verran niin kumpikohan on lahjakkaampi? Voisin vaikka väittää että tällä pitkällä ja kehittyneellä tytöllä ei ole lahjoja lainkaan, sillä hän on kehityksessä 15 vuotiaan tasolla. Ja 15 vuotiaan pitää jo hypätä pituutta yli 5 m ollakseen hyvä. Tai juosta vaikka 100 m 12 s. Mitä kukaan 10 tai 11 vei ole tänä kesänä tehnyt.
Miksi tämä asia tuntuu olevan tabu? Kisoissa ihastellaan näitä jättiläisiä, jotka siis tekevät ikäluokassaan hienoja tuloksia. Mutta kun vertaa millä keholla niitä tuloksia tehdään, niin en minä ainakaan kehuisi. 160 cm pitkä korkeushyppääjä, joka hyppää 130 cm ei ole hyvä. Mutta 140 cm pitkä korkeushyppääjä joka hyppää 13 cm on hyvä. Tilastoissa nämä ovat samalla luvullaOlen tilastoja seuraillessani huomannut seuraavan seikan; ne nimet, jotka ovat siellä 10-11 vuotiaina kärjessä joissakin lajeissa, ovat suurelta osalta kadonneet kun mennään ikäluokkaan 15. Jo 13 sarjoissa on järjestykset vaihtuneet. On tosin samojakin nimiä, mutta esim pituudessa pitkästi yli 4m hypännyt saattaa hypätä 3 v päästä samoja tai vaan muutaman sentin paremmin. Kyllä se varhaisempi kehitys vaan kummasti näkyy noiden nuorimpien tuloksissa, kun tuntuu olevan eroja vielä 13-15 vuotiaidenkin kehityksessä
- mää tiedän paljon
Zvicct kirjoitti:
Tabu tuntuu olevan. Olen minäkin seurannut nyt vähän aikaa noita nuoria yleisurheilijoita. Ja vaikka nyt korkeudessa 170 cm pitkä hyppääjä hyppää 150 cm tuloksen. Jee - on upea ja hieno tulos -ehkä jopa piirinennätys.... Sitten vaikka 140 cm pitkä urheilija hyppää 135 cm... ihan ok tulos, mutta ei lähelläkään mitään ennätyksiä, tuskin edes Suomen kärkeä... MUTTA kysynpä vaan: kumman tuloksen teki lahjakkaampi?
Sama muissa lajeissa. Isot lapset dominoivat noita alle 13 sarjoja. Mutta siitä edespäin: kun ei enää mitasta saa apua, niin tosilahjakkuudet menevät noiden etuajassa kehittyneiden edelle.Niin, Aina on Suomessa lapsia jotka tekevät ikäisissään huimia tuloksia. Ja lähes poikkeuksetta nämä lapset ovat jättiläisiä ikäisiinsä verrattaessa. Antakaa heidän hillua ja vanhempien kehua, totuus paiskautuu päin naamaa sitten kun tullaan 13-16 vuotiaiden sarjaan- Siinä vaiheessa ollaan kehityksessä samalla viivalla toisten knassa.
Ja ennen kaikkea: kannustakaa kaikkia urheilijoita jatkamaan vaikka välillä tuntuu ettei mikään onnistu. Joskus sinnikkyys palkitaan-. - Malttia kaikille
Hellanlettas kirjoitti:
Huomautus edellisille:
Olen erään urhelijanalun kummitätönen. Olen kummityttöni kanssa kiertänyt joitakin kisoja tänä kesänä. En siis ole mikään sairas namusetä.
Mielestäni näiden erittäin kehittyneeltä näyttävien tyttösten vanhemmat ovat vähän vaarallisilla vesillä tehdessään puheissaan näistä noin 10 vuotiaista jo maailmantähtiä. Kun tosiaan nämä kehittyneet yksilöt näyttävät 15-vuotiailta ja sitten nämä ns normaalit lapset erittäin ikäisiltään. Jos siis 160 cm pitkä tyttö (jolla jo kehityksessä muitakin avuja kuin pelkkä pituus) hyppää vaikka pituutta 4 m ja 130 cm pitkä saman verran niin kumpikohan on lahjakkaampi? Voisin vaikka väittää että tällä pitkällä ja kehittyneellä tytöllä ei ole lahjoja lainkaan, sillä hän on kehityksessä 15 vuotiaan tasolla. Ja 15 vuotiaan pitää jo hypätä pituutta yli 5 m ollakseen hyvä. Tai juosta vaikka 100 m 12 s. Mitä kukaan 10 tai 11 vei ole tänä kesänä tehnyt.
Miksi tämä asia tuntuu olevan tabu? Kisoissa ihastellaan näitä jättiläisiä, jotka siis tekevät ikäluokassaan hienoja tuloksia. Mutta kun vertaa millä keholla niitä tuloksia tehdään, niin en minä ainakaan kehuisi. 160 cm pitkä korkeushyppääjä, joka hyppää 130 cm ei ole hyvä. Mutta 140 cm pitkä korkeushyppääjä joka hyppää 13 cm on hyvä. Tilastoissa nämä ovat samalla luvullaHyviä huomioita!
Useinhan tämä jätetään huomiotta, nimittäin lasten luontainen kehitys. Usein varsinkin ulkomaalaistaustaiset lapset kehittyvät hurjaa tahtia ja saattavat tosiaan kymmenvuotiaana näyttää 15 vuotiaalta. Mutta on näitä ihan suomalaisissakin lapsissa. Sitten taas on 14 vuotiaita, jotka näyttävät 10 vuotiailta.
Yleisurheilussa, kuten monessa muussakin lajissa koolla on merkitystä; mitä isompi/kehittyneempi olet, sitä paremmat edellytykset sinulla on hyviä tuloksia tehdä.
Ja todella hyvä huomio on, että 15 vuotiaalta näyttävä, joka tekee 10 vuotiaan hyviä tuloksia ei ehkä olekaan oikeasti lahjakas. Mutta 10 vuotiaalta näyttävä 14
vuotias, joka tekee 14 vuotiaan hyviä tuloksia saattaa ollakin!
Ikävintä on, että lapselle, joka on hyvä nuorena, tulee ehkä ylimioitettu kuva itsestään. Ja jos vielä vanhemmat tai valmentajat ovat tässä kovasti rakentamassa ylimioitettua minäkuvaa, voi kaydä hullusti kun kehitys/pituuskasvu loppuu. Loppuu tai ainakin hidastuu kehityskin. Ja jos lahjakkuutena luultu olikin vain kehittynyt ikäisekseen, niin mitä tapahtuu? Kuinka moni jaksaa jatkaa lapsitähdestä keskivertonuorena?
Kiinnostaisi kuulla entisten ja nykyisten Suomen huippujen kokemuksai lapsuusajan urheilustaan. Olivatko he jo 11 sarjassa päätään muita pidempiä vai niitä keskivertolapsia?
- nulkunpissija
13cm on aika matala korkeus.
- Ex-aituri
Ymmärrän kiukkusi.
Harrastin 7 vuotta yleisurheilua Helsinkiläisseurassa ikävuosina 11-17. Aluksi pärjäsin ihan hyvin, mutta 13-vuotiaasta eteenpäin oma kehoni kehittyi hitaasti ja muut pojat tuli ohi. Itseäni ei silti haitannut se, että en pärjännyt kovin hyvin kisoissa. Hauskinta oli _oikeasti_ harjoittelu, kaverit ja erilaiset leirit. Se on kuulkaa vanhempien ylpeys vain ne kisat ja lapset tykkäävät siitä, koska saavat kisata kavereiden kanssa. EI TULOS voi olla se mitä tavoitellaan.
Suomi on menestyshullua kansaa, mutta jokin raja pitää olla. Anna kummityttösi treenata rauhassa ja voit huomata myöhemmin, kuka on treenannut parhaiten.
Itselle kävi kuitenkin niin, että koska en ikinä sitten kehittynyt moneen vuoteen (pituustulos junnasi paikallaan lähes 3 vuotta) ja lopulta lopetin urheilun. Viesteissä tuli kuitenkin menestystä ja olen enemmän kuin kiitollinen siitä että urheilin. Ne kokemukset ovat tärkeitä, ei ne hemmetin tulokset. Kyllä niitä tuloksia ehtii surkutella sitten ammattilaistasolla ;) - m_roi37
Ainoa yleisurheilun lajeista jossa ei ole mitään kysymystä lahjakkuudesta, jos siinä pärjää jo hyvin nuorena, on kestävyysjuoksu ja pitkät matkat. Itse olin aina ilman mitään kunnon kestävyysharjoittelua 5:n parhaan joukossa koulujen välisissä maastojuoksukisoissa, tosi kovassa maastossa vielä. Kilpailin ihan tasaväkisesti kovien juniorihiihtäjien ja juoksun harrastajienkin kanssa maastossa, mutta hävisin radalla hieman enemmän. Se kertoo siitä että hapenotto on luonnostaan hyvä, ja olisi vain juostava saadakseen tekniikan parempaan kuntoon.
Se kaikki tapahtui 80-luvulla, ja nykyään tuskin enää mitään maastokisoja kouluissa onkaan, ja ainakin kilpailu on vähentynyt kun on tullut kaikkia uusia lajeja. Kyllä niitä lahjakkuuksia on paljonkin, mutta ne voidaan totaalisesti tuhlata vääriin lajeihin, jos ei anneta itse lapselle tilaisuutta sanoa omaa sanaansa ja mikä hänestä on mukavinta harrastaa. Kaikki eivät ole isokokoisia ensinnäkään, eikä kaikilla ole luontaisia kestävyysominaisuuksia, ja moni ei vaan välitä urheilusta vaikka omaisivatkin hyvät lähtökohdat menestymisen tavoitteluun.
Suomessa ei ole minusta ongelmana mikään resurssien puute, vaan oman vapaan tahdon ja innoituksen puute. Ennen oli Viren, Bryggare, Väätäinen, Lillak ja monta muuta joiden esimerkkiä kaikki halusivat seurata, ainakin he joilla oli riittävästi omaa tahtoa liikkua. Osasta tuli urheilijoita, osasta taas ei tullut, mutta liikunnallinen elämäntapa jäi silti päälle ja näkyy hyvinä elämäntapoina.
Tarvittaisiin aivan uudet lähtökohdat ja paljon uusia suurmenestyjiä, joilla olisi karismaa innostaa nykynuoria ja lapsia urheilun pariin, ja sitä kautta parantaa kansanterveyttä tulevina vuosikymmeninä. Pelkään pahinta, ei Granlundeista ja kumppaneista ole todellisiksi innoittajiksi. - rawpower999
Tottakai joka lapsella on eri kehitystahtinsa ja eri ominaisuuksien harjoittelun herkkyyskaudet määräytyvät lapsen yksilöllisen kehittymisen mukaan. Pitää vaan uskaltaa hyödyntää nuo herkkyyskaudet harjoittelussa, mutta kun Suomessa tämä on tätä "nuorisuomi"- ja "elmoilu"-harrastelua. Sitä että pitää tasapäistää porukka.
On niin hienoa olevinaan, kun kukaan ei ole hyvä missään lajissa, vaan ollaan opettelevinaan kaikkien oudoimpienkin yu-lajien tekniikoita, porukalla killutaan jonkun seipään varassa silloin kun tarvisisi esim. nopeuden herkkyyskaudella juuri siihen keskittyä, ja sen oman lajin tekniikkaan suurten toistomäärien kautta. Onneksi jotkut määrätietoisesti harjoittelevat jotain tiettyä lajia tai tarkoituksenmukaista lajiyhdistelmää johon heillä lahjakkuutta ja intoa on, jo nuorena. Sama se, milloin ne metrit tuloksiinsa saa tai sekunnit tuloksistaan pois.
Pitää uskaltaa kehittyä jo nuorena, kun aikoo naturaalina urheilla ja kv. tasolle päästä. Loppuvat ne kehitysvuodet muuten kesken. Menneiden vuosikymmenten huiput valittavat usein nykyisestä huonosta tulostasosta ja kehtaavat vielä olla valmennustoiminnassa mukana. Olisivat ihan vaan hiljaa kun tietävät, että dopingtestaus on heidän päivistään kehittynyt. Onneksi.- Eri mieltä!!!
Eri mieltä!!! Mitähän tarkoittaa kommenttisi ” porukalla killutaan jonkun seipään varassa silloin kun tarvisisi esim. nopeuden herkkyyskaudella juuri siihen keskittyä, ja sen oman lajin tekniikkaan suurten toistomäärien kautta” Mikähän vika on siinä seipään varassa killumisella? Voin kokemuksella sanoa, että suurimmalta osalta yleisurheilevia lapsia se ei onnistu. Seiväshyppy vaatii melkoista 1. kehonhallintaa, 2. voimia (varsinkin käsivoimia), 3. koordinaatiota, 4. juoksunopeutta ja 5. rohkeutta.
Useilla vielä nuo neljä ensimmäistä toteutuu, mutta viimeistään pää pettää. Lajiharjoitteluna seiväshyppy on yksi parhaista, mikä kehittää todella monipuolisesti ihan kaikkea yleisurheilussa vaadittavaa. Olen yu-harkoissa ottanut aina silloin tällöin seiväshypyn ohjelmistoon joko pyynnöstä ja välillä ilmankin ja olen huomannut että n kymmenestä lahjakkaaksi luokitellusta lapsesta/nuoresta se onnistuu ehkä kahdelta tai kolmelta. Useilla pettää se rohkeus, mutta useilla myös joku neljästä ensimmäisestä, vaikka mukamas ollaan Suomen huippua jossakin lajissa/ryhmässä. - mukamas yourass
Eri mieltä!!! kirjoitti:
Eri mieltä!!! Mitähän tarkoittaa kommenttisi ” porukalla killutaan jonkun seipään varassa silloin kun tarvisisi esim. nopeuden herkkyyskaudella juuri siihen keskittyä, ja sen oman lajin tekniikkaan suurten toistomäärien kautta” Mikähän vika on siinä seipään varassa killumisella? Voin kokemuksella sanoa, että suurimmalta osalta yleisurheilevia lapsia se ei onnistu. Seiväshyppy vaatii melkoista 1. kehonhallintaa, 2. voimia (varsinkin käsivoimia), 3. koordinaatiota, 4. juoksunopeutta ja 5. rohkeutta.
Useilla vielä nuo neljä ensimmäistä toteutuu, mutta viimeistään pää pettää. Lajiharjoitteluna seiväshyppy on yksi parhaista, mikä kehittää todella monipuolisesti ihan kaikkea yleisurheilussa vaadittavaa. Olen yu-harkoissa ottanut aina silloin tällöin seiväshypyn ohjelmistoon joko pyynnöstä ja välillä ilmankin ja olen huomannut että n kymmenestä lahjakkaaksi luokitellusta lapsesta/nuoresta se onnistuu ehkä kahdelta tai kolmelta. Useilla pettää se rohkeus, mutta useilla myös joku neljästä ensimmäisestä, vaikka mukamas ollaan Suomen huippua jossakin lajissa/ryhmässä.Kehonhallintaa, voimia, koordinaatiota sekä juoksunopeutta voi kehittää ihan turvallisilla harjoitteilla. Se, että 7-8 kymmenestä lapsesta pelkää hypätä seivästreeneissäsi osoittaa ainoastaan, että heillä itsesuojeluvaisto pelaa. Terveyden ehdoilla urheileminen kannattaa aina.
Anna sen ihailemasi rohkean alfauroksenalun hypätä sitä seivästä ja jätä muiden lajien lahjakkuuksille vittuilematta. Ai että jos muissa lajeissa ollaan Suomen huippua niin sitä ollaan "mukamas". Ehkä he terveydestään huolehtivina yksilöinä ovat valinneet turvallisemman lajin, jossa on hankalampi taittaa niskojaan nurin. He ovat lajeissaan parhaita ihan ilman tuota "mukamas" ja hieman todennäköisemmin harrastavat yleisurheilua iloiten siitä, sen sijaan että harjoituksissa tarvitsee pelätä. Lapsilla on oikeus liikkua juuri niinkuin haluavat.
Miksikähän "mukamas" sanotaan aikuista joka laittaa lapset tekemään sellaista jota he pelkäävät?
Terveyden ehdoilla urheileminen ei Suomalaisessa yleisurheilussa valitettavasti ole kovin kovassa huudossa, kun lasten kuulantyöntöleirejäkin on pitänyt dopingurheilijoita jäseninään pitävä syystäkin epävirallinen kerho. Alaikäisten lasten nimellä heille tuli ainakin pari vuotta sitten lajiliiton kirjekuorissa leirikutsuja kotiin, meillä suurin innostus lajiin loppui siihen, ihan sieltä "mukamas" huipulta. Ihmeellistä, että kuntopallonheittoa opettamaan tarvitaan dopingurheilija, no ehkä he ovat ääriesimerkkejä ihailemistasi "rohkeista" urheilijoista. Antidopingtyötä varmaankin, mutta sen logiikkaa en ymmärrä. - Seura-aktiivi
mukamas yourass kirjoitti:
Kehonhallintaa, voimia, koordinaatiota sekä juoksunopeutta voi kehittää ihan turvallisilla harjoitteilla. Se, että 7-8 kymmenestä lapsesta pelkää hypätä seivästreeneissäsi osoittaa ainoastaan, että heillä itsesuojeluvaisto pelaa. Terveyden ehdoilla urheileminen kannattaa aina.
Anna sen ihailemasi rohkean alfauroksenalun hypätä sitä seivästä ja jätä muiden lajien lahjakkuuksille vittuilematta. Ai että jos muissa lajeissa ollaan Suomen huippua niin sitä ollaan "mukamas". Ehkä he terveydestään huolehtivina yksilöinä ovat valinneet turvallisemman lajin, jossa on hankalampi taittaa niskojaan nurin. He ovat lajeissaan parhaita ihan ilman tuota "mukamas" ja hieman todennäköisemmin harrastavat yleisurheilua iloiten siitä, sen sijaan että harjoituksissa tarvitsee pelätä. Lapsilla on oikeus liikkua juuri niinkuin haluavat.
Miksikähän "mukamas" sanotaan aikuista joka laittaa lapset tekemään sellaista jota he pelkäävät?
Terveyden ehdoilla urheileminen ei Suomalaisessa yleisurheilussa valitettavasti ole kovin kovassa huudossa, kun lasten kuulantyöntöleirejäkin on pitänyt dopingurheilijoita jäseninään pitävä syystäkin epävirallinen kerho. Alaikäisten lasten nimellä heille tuli ainakin pari vuotta sitten lajiliiton kirjekuorissa leirikutsuja kotiin, meillä suurin innostus lajiin loppui siihen, ihan sieltä "mukamas" huipulta. Ihmeellistä, että kuntopallonheittoa opettamaan tarvitaan dopingurheilija, no ehkä he ovat ääriesimerkkejä ihailemistasi "rohkeista" urheilijoista. Antidopingtyötä varmaankin, mutta sen logiikkaa en ymmärrä.Ehkäpä edellinen vastaus oli kärjistetty kommentti edelliselle, missä seiväshypystä puhuttiin tyyliin "killutaan jonkun seipään varassa". Hyvin "vittuillen" ja lajia halveksuen.
Ei tietenkään lapsia tule pakottaa sellaiseen mitä he pelkäävät. Jos ei uskalla seipään varaan hypätä, niin pakottaa ei voi.
Mutta olen silti siinä samaa mieltä "Eri mieltä!!!" kirjoittajan kanssa, että aika harvalta loppuviimeksi se seiväshyppy sujuu. Olen sitä yrittänyt opettaa esimerkiksi juurikin ikäluokassaan pituudessa Suomen kärkiporukoissa olevalle eikä se vaan sujunut vaikka tahto oli kova. Loppui käsistä voima eikä keskikehonhallinta ollut riittävä. Sitten opetin seiväshyppyä taas voimistelusta tulleelle tytölle jolla ei ollut mitään yu-taustaa. Oli todellinen lahjakkuus. Oli tosin monessa muussakin yu-lajissa kun niihin vaan ensin tutustui.
Jokainen on tietysti sitä mieltä että se oma laji on se kovin ja vaatii eniten. Näinhän ei suinkaan ole. Jokainen loppuviimeksi valitsee lajinsa parhaiden ominaisuuksiensa mukaan.Joillakin näitä ominaisuuksia (ja siten myös valittavia lajeja) enemmän.
Kannattaa tutustua ennakkoluulottomasti muuhunkin eikä heti halveksua. Itseä ainakin surettaa juurikin seiväshypyn ja sitten esim kävelyn ja moukarin arvostus. Tai sen puute. Kaikki hyvin vaativia lajeja teknisesti ja vaatii harrastajaltaan paljon. Kunnioitetaan sitä! - Helplesss
Kuules,
se seipään varassa killuminen kehitttää nopeuttakin aika mukavasti, Oikeastaan siinä lajissa kehittyy kaikki mitä yleisurheilussa tarvitaan. Olen vuosien varrella nähnyt esim näitä pikajuoksuihmeitä, jotka harjoittavat tai joiden valmentajat harjoituttavat vaan ja ainoastaan sitä nopeutta. Ehkä joskus vähän hypitään ja nakellaan kuulaa, mutta pääasia on ollut saada mahdollisimman paljon sadasosia pois tuloksista. Tulos: ennen 17 ikävuotta on jalat tai muu paikka romuna.
Se elmoilu on pitkässä juoksussa parempi vaihtoehto kuin keskittyminen yhteen lajin tai lajiryhmään kovin aikaisessa vaiheessa. Tarkoitus kun kuitenkin lienee kasvataa urheilijoita aikuisikään eikä tehdä vain lapsitähtiä.
- sköpö
No ei nyt kuitenkaan tarvii syyllistää ketään, vaikka kyllähän se vähän harmittaa jos se naapurin varhaiskypsä tyttö on vanhempiensa mielestä niin tosi lahjakas :)
Mutta onhan se totta että varhaiskypsät lapset vaan helpommin pärjää, olipa se laji yleisurheilu, lentopallo tai jääkiekko. Itekään en ihan pienimmästä päästä ollu, mutta oli se ehkä jotenkin huimaa kun muutama poika oli kuudennella luokalla yli 180 cm.
Ei ihme että pärjäsivät urheilussa.
Onhan se tiedetty että siellä hitaammin kasvavissa on todellisia lahjakkuuksia, joita ei välttämättä sitten niinkään arvosteta ja kannusteta aina. Mutta heillä on monesti paremmat edellytykset oppia tekniikkaa ja onhan se kevyt paino etu joissakin lajeissa!
Vaikka onkin ollu juniorisarjoissa iso ikäisekseen, niin siltihän sitä voi tulla huipuksi. Ja myös niistä pienemmistä voi tulla hyviä, ja monesti heillä sitten tulee suuria kehitysharppauksia tuloksissa muutaman vuoden ajan, ja siitähän saa motivaatiota. - järki käteen
Höpö, höpö! Antaa kakaroiden urheilla, ovat senkin aikaa pois pahanteosta.
Jos joku jaksaa/viitsii jatkaa hommaa aikuisenakin, antaa sen jatkaa. Jos ei ole lahjoja (luontaisia tai hankittuja), kyllä se ymmärtää lopettaa. Ja jos ei ymmärrä, roikkukoon siellä joukon jatkona.
Vapaaehtoista harrastustoimintaahan se kaikki on, vain todella harvoille (yleis-) urheilusta tulee ammatti.
Ja ammattilaiset ovat asia erikseen, niiden asioita ei Suomi24:n "asiantuntijoiden" tiedoilla setvitä. - Hallikausi avattu
Törmäsin viikonlopun halleissa samaan ilmiöön. Eräs urheilija asettui oman lapseni kanssa samalle suorituspaikalle vaikka olin tämän jo luokitellut vähintään 15-sarjalaiseksi, ehkä jopa 17-sarjalaiseksi. Teki komeita tuloksia, oli tosin päätään pidempi ja muutenkin paljon "aikuisemman" näköinen kuin muut sarjassa.
EIkä siinä mitään, meillä ei oltu "kultakotiin" mielellä kisaamassa, lähinnä kokemusta hankkimassa ja uusilla lajivaltauksilla matkassa. Molemmat onnistuivat erinomaisesti. Lapseni tosin vähän katseli tätä yhtä lapsukaista ja kysyi kotona, että oliko se tosiaan mun ikäinen?
Jokainen tekee tuloksia niillä avuilla ja kyvyillä mitä omaa. Tuntui tosin hyvin epäreilulta kun osa lapsista teki ihan yhtä hyviä tuloksia vaikka mittaa ja selvästi kehtitystä oli paljon vähemmän. Laittoi tosiaan miettimään kuka tässä se lahjakkuus on.
Mutta tottakai nämä tasoittuvat vuosien saatossa. Parempi ehkä tässä vaiheessa kehityskaarta onkin vaan tehdä omia tuloksia ja yrittää niitä parantaa eikä tuijottaa sijoituksia. Ehkä sieltä se oma juttu sitten joskus löytyy mihin erikoistua.- 666 m:n kerho
Tulosurheilun idea onkin nimenomaan pyrkiä kehittymään omassa tahdissaan, kannattaa iloita omista henkilökohtaisista ennätysparannuksista, ne ovat niitä todellisia saavutuksia yleisurheilevalle lapselle. Toisten tuloksille ja keinoille ei rehellinen lapsi mitään voi. Todellinen voittaja on yleisurheilussa se, joka urheilee rehellisellä pelillä ilman yleisurheilua likaavien dopingpuuhastelijoiden apuja.
Kyllähän näitä huomiotaherättävän suuria lapsukaisia kentillä touhuaa. Mistä syystä kasvuhormonia on joillakin kehossa niin pirusti voi vaan arvailla. Maaseudun lajihan yleisurheilu on, toivottavasti pilteillä ei ole terästetyt rehut käytössä tuvankin puolella.
- Tampereella ollut
Onkohan kaikki edes oikeissa sarjoissa?
- Syntymäajat????
Jos pikkusarjojen, alle 11 sarjojen voittaja näyttää 17 vuotiaalta voi vaan ihmetellä....
- pdav
"Maaseudun lajihan yleisurheilu on"
Yleisurheilu on suurten asutuskeskuksien laji. Noin puolet kaikista yleisurheilijoista asuu kymmenessä suurimmassa kaupungissa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
1 Eurolla 35 euroa, 1.5x minimikerroin, 0x kierrätys ja minimitalletus vain 5e!
Noniin nyt pamahti sitten VB:ltä älyttömän kova tarjous ensitallettajille. Euron panoksella 35 euroa jos kokkishown voit32718Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille
Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?1581341Heikki Silvennoinen ( Kummeli)
Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on491165- 1271028
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä181006Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2071000Hyvää huomenta 18. luukku
Hyvää keskiviikkoa. Vielä pari päivää ja sitten on talvipäivänseisokki. 🎄🌌❄️😊❤️223974- 42899
Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?
Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk298893- 72875