ottaa kaipaamaasi ihmiseen yhteyttä?
Kysymys kaikille: todellinen syy, mikset uskalla
totuus esiin
661298
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 66
Vanhimmat
Ei tarvi erikseen ottaa yhteyttä, kun nähdään muutenkin.
Ja silloinkin hölisen liikaa.
on varattu, ei yhteystietoja, ei tykkää, ei ole kaivattua.
Oli niin selvä "Ei". Siis ihan suomeksi ja ääneen irl.
Eipä siinä kannata väkisin yrittää tehdä itseään tykö, sen verran kyllä ymmärrän. Eli ei se ole uskalluksen puutetta, vaan tyhmyyden puutetta ;).
Sama tilanne.
Minulla on sellainen olen mies joo, elämässä kun olen nähnyt niin paljon asioita, mukavia..
Niin haluan suojella sellaisilta, asioilta mitä ei tarvisi kenenkään naisen tietää.
Mutta niin toisaalta voisin ottaa jonkun jolle ostella jätskejä ja sellaisia, elättää sen ja pitää iloisena.
Mulla sellainen taakka, itse se on kannettava tietoja joistain jutuista, enkä haluaisi suosittaa kenellekään.
käännän kirjoittamasi tekstin suomeksi jos tajusin sen oikein, saa korjata!
1: sulla on syy olla ottamatta yhteyttä. Se syy on, että olet nähnyt elämässäsi mukavia asioita(?????)
2: Haluat suojella kaipaamaasi naista näiltä mukavilta asioilta, koska niitä ei kenenkään naisen pidä tietää(???)
3: Toisaalta voisit tehdä poikkeuksenkin... ottaa jonkun naisen itsellesi (et kuitenkaan sitä kaipaamaasi???) ja tuon naisen tulisi olla köyhä, että voisit elättää häntä?
4: Sulla on jotain salaisuuksia, jotka tuntuvat raskaalta taakalta kantaa???
Ai niiltäkö asioilta joita joku lörppäsuu täällä lavertelee.
Joo tajusit oikein, totta kuin rotta, eli ollilan jorma joka hyppäsi nokiasta kuin rotta.
Ihmisten itsensä hirttämisiä murhapolttoja, kaikenlaista muutakin, en haluaisi että kenenkään muun tarvitsisi kantaa.... sellaisia asioita mielessään.
Mutta haluaisin tehdä jonkun tytön iloiseksi ja tuollainen, jos jotain pitäisi tuollaisista kertoa, saisi vielä jotain traumoja joita ei ikinä unohtaisi.
Kaikki on totta... no laitan esimerkin milloin 1 mies hirtti itsensä: sanottiin karvaturvaksi sitä, sitten kun oltiin Uutena Vuotena, ampui meitä kohti raketteja, johon tietysti vastattiin ampumalla itsekin kohti sitä sitten.
Sitten se vielä sitten se äijä ampui minun volvo amazonin katolle, ihan minne sattuu rakettejaan.
Aloimme ampumaan sitä takaisin taloa kohti vastapalvelukseksi.
riittikö?
Varattu
Jos on "varattu" tai sormus sormessa, niin se ei riitä kun niitä naidaan pimppiin yleisesti.
kun molemmat meistä on varattuja
tänään näin ikävöinnin kohteen (mies) , varattu hän on :( harmi harmi ....ei auta muu kuin unohtaa ja uusia tuulia päin...luulen kuitenkin ettei tällaista tunnetta tule koskaan enää
Mitä sillä on väliä onko ihminen varattu ta vapaa? Ei vastuu hänen parisuhteestaan ole sinulla vaan hänellä. Tunteet kannattaa kertoa oli toinen vapaa tai ei.
Se toinen ihminen tekee valintansa eikä sun pidä liikaa analysoida hänen puolestaan.
Joillakin moraali estää sen, että menisi sörkkimään jonkun parisuhteen väliin. vaikkei varsinaisesti vastuussa toisen suhteesta olekaan.
Minulle on väliä onko mies varattu...nyt vain toivon etten tapailisi häntä kovin usein,mutta sekään ei ole mahdollista ...joudun kohtaamaan heidät työni vuoksi :(
minun moraalini kertoo juuri päinvastaista.
En minä sitäpaitsi mihinkään väliin ole tunkemassa. Haluan vain sen naisen. Ei minullla ole mitään kiinnostusta hänen miestänsä kohtaan. Hyh, hyh.
Vai et piittaa siitä miehestä? :D mä olen kyllä ihan helvetin mustasukkainen sille vaimolle, eukko käpälöi jotain mulle tarkoitettua... Ihan mielenkiinnosta, mikä sun kohdalla mättää kun kerran notkut ikävä-palstalla?
Ei ole kohdallani enää uskalluksest kiinni. Tiedättekin, että otin jo yhteyttä saaden vastaukseksi "radiohiljaisuuden"!:-((
Otin yhteyttä, mies vastasi tylyyn sävyyn viestiini - ei suoraa "ei":tä, mutta päättelin rivien välistä, ettei halua olla mun kanssani missään tekemisissä. Jos olisikin niin, että häntä kiinnostaisi mua nähdä/kuulla niin se on hänen asiansa ottaa yhteyttä. Minä en tosiaan enää uskalla. Saatan moikata liikenteessä jos näen / huomaan ajoissa. Harmittaa, että kävi näin, mutta eihän ketään voi pakottaa tykkäämään :´(
kanssasi---älä itke ---kyllä me tästä vielä noustaan ja näytetään niille---harmittaahan se ,mutta elämä jatkuu
Tästä kyse: henkistä väkivaltaa:
http://hyvaterveys.fi/artikkelit/Mykkäkoulu-on-vallankäyttöä/491/
pisti pakan jo alkumetreillä niin sekaisin, että ei ole minun tehtäväni alkaa sotkua selvittelemään.
Sama täällä. Miten joku onnistuukin sotkemaan kaiken ennen kuin mikään ehtii edes alkaakaan :O
Alahan laputtaa täältä rikokosinesi kaikkineen.
Ei täällä tuollaisia rikollisia tarvita!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
aikaa kulunut aivan liikaa
ei se ole mikään oikea syy.
on se, ujolle se on.
No sithän se on ujous se oikea syy, eikä aika.
tai ehkä molemmat: aika ja ujous
Hän kyllä tietää ja se riittää.
todellinen syy? Mitä luulet uskaltaako ihminen, jota on latistettu ja painettu alas vuositolkulla, jota ei arvosteta omana itsenään ja arvostellaan kuuluvasti ihan vieressä, kaikkea hänen tekemäänsä ja tekemättä jättämiseensä, ja katsellaan nenän vartta pitkin, kuvitellaan etteihän kuule eikä näe ja pidetään tyhmempänä kuin oikeasti onkaan, viitsii ja uskaltaa enääN ottaa yhteyttä? viihtyykä mieluumin yksin vai seurassa? Arvostaako todellista ystävyyttä kun sen löytää?
Hän teki vuosia sitten valinnan ja se en ollut minä. Enkä tiedä ehkä se oli paras mahdollinen valinta myös minun kannaltani. En olisi tullut hänen kanssaan onnelliseksi
-näin uskon-
Sitähän et saa tietää olisitko tullut hänen kanssaan onnelliseksi. Se, että vuosien jälkeenkin muistelet häntä näillä palstoilla kertoo että nyt et ainakaan ole onnellinen.
Enemmän katkera tyylistä miten tökerösti hoiti asian. En tahdokaan tietää hänestä mitään.
Koska puhevika
minäkin, hänen lähellään, vain siinä. :) kosmista
Olen saanut jonkinlaiset "pakit" jo useamman kerran häneltä.
Mielessäni hän asuu silti yhä.
Pelkään, jos vielä ottaisin yhteyttä, mikään ei muuttuisi, paitsi tuntisin paiskautuvani taas täysillä asfalttiin.
pelkään että hän torjuu mut kokonaan,kun ei ole pitänyt yhteyttä pitkään aikaan muutenkaan. sitten kun olen valmis kestämään mahd.torjumisen,otan häneen yhteyttä,en vain pysty siihen esim. heti nyt, KOSKA EN USKALLA!
olen ehkä vain pelkuri,mutta hän onnistui herättämään sellaisia tunteita mussa ,että ajatus siitä etten pystyisikään tuntemaan häntä paremmin ,tuntuu nyt vain liian...musertavalta.
Tietämättömyys
Kuka ja mistä Hän oikeasti oli?
Yhteystietoja ei ole.
Varattuja ollaan molemmat ja itse silloin en halunnut jatkaa, pelkäsin rakastuvani :)
Pyysin ettei enään pidettäisi yhteyttä.
Kaipaan silti ja sen kanssa elän.
Piru mieheksi :)
puhut minun sanoilla...tää on niiiiiin väärin...
olen kauhea nössö! Siinä hän tänäänkin seisoi 30 sentin päässä ja meikä vaan tuijotteli seinään. Vaikka oikeesti oisin halunnu puhuu ummet ja lammet. Varsinkin lammet.
Uskalluksesta ei ole ollenkaan kyse.
Hän ei halunnut.
En voi ottaa yhteyttä enää, koska en kehtaa. Kieltäydyin itse hänen ehdotuksestaan tavata ja kielsin silloin myös tunteeni (paitsi kaverilliset) häntä kohtaan. Nyt vaan toivon, että asiat järjestyis jotenkin. Hän ei todellakaan tiedä miten paljon kaipaan nytkin.
Tai sitten tietää muttei vaan kerro sinulle ;)
en tiedä haluanko.
Asiat menivät pahasti solmuun, liikaa tuli sanottua, ja vaikka sovussa olemmekin jo tavanneet, en ole varma, pääsenkö kaikesta ihan yli, kokonaan. Varsinkaan kun ei koskaan anteeksipyyntöä tullut.
Aika näyttää.
Ehkä olen vain hissukseen...
Monesti auttaa kun harrastat vertailua. Katsot häntä ja jotain komistusta. Vertailet luonteita ja ulkonäköä. Huomaat, että hänessä on lukuisia puutteita. Miksi siis enää haikailen...
on vertailukohteita.
Mutta olen vielä siinä vaiheessa, kun kukaan muu ei tunnu miltään.
Ei asiat ole noin yksioikoisia että joku toinen olisi luotettavampi, komeampi, hauskempi jne. Joissakin vain on sitä jotain ja kemiaa välillä.
ei pysty eipysty
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10788788
1986 Kesken puhelun kuin salama kirkkaalta taivaalta:"Eiköhän olisi parempi,että ei nähtäisi vähään aikaan..."
(Ei nähty...)
1999-2000 "Älä enää koskaan puutu mun elämään." ja "Älä enää koskaan ota yhteyttä muhun"...
(En ole puuttunut ja en ole ottanut yhteyttä...)
no kun toisella on edelleen selvittämättömiä asioita exänsä kanssa, siis asiat solmussa joka suuntaan..
koska sä ärsytät mua niin saa.tanasti
nykypäivänä on aika mahdollista ottaa yhteyttä melkkee keneen vaan. vOi kysyy mitä kuuluu, voi hyväksyä kaveriksi ja voi jutustaa... päästää toisen lähelle.
Mutta entä jos kaikki särkyy kun juttelee toiselle ja todella näkee ettei se ollutkaan sen arvoista. Tuuppaatko sen kaverin sitten menee vai jätätkö sen sitten sinne muitten joukkoon?
Ehkä hän on jo unohtanut sinut..... kyllä se kohtaaminen pitää tulla uudelleenlkin livessä.
Jos olen vastannut viestiin viimeksi, niin en ota yhteyttä, ennen kuin siihen vastataan, vaikka olisin kuinka kiinnostunut. Vastaan kyllä kaikkiin viesteihin.
Oikein. Pidä kynsin hampain kiinni tuosta. Matkalla on voinut sattua jotain inhimillistä ettei toinen vain yksinkertaisesti ole viestiäsi saanut. Ja sinä sen kuin vain olet hiljaa. Mitä voitat?
Joskus kauan sitten oli yks virtuaalisesti alkanut kaveruus. Oltiin aktiivisesti yheyksissä mointa vuotta ja tämän ihmisen elämä muutui moneen suuntaan tuona aikana..... sitten yhteydenpito muuttui tekstiviesti yhteydenpidoksi..... hän oli se joka kirjoitti ekan viestin aina, koska minä ajattelen etten ala häiritsemään tätä ihmistä tämän erilaisen elämän vuoksi.
Kerran sitten kuitenkin laitoin viestin ja sain vastauksen johon vastasin suoraan, että: " kaduttaa että olen häirinnyt". Sellaisen vastauksen sain tuossa viestityksessä, joka tällä viimeisellä kerralla kesti kait oman aloitusviestini jälkeen häneltä kaksi viestiä ja minulta kaksi vastausta.....
Mielestäni netin facebook on aivan riittävä tapa viestitellä ja jokoainen voi hankkia itselleen ns. suojamailin, jossa voi jutella. Alussa varsinkin vanhan tuttavuuden lämmittäminen kaverinakin vaatii jonkinlaista mielenkiintoa ja aktiivisuutta. Jos kaveruus on sitä, että otetaan joku "kaveri" facebookin muiden kavereitten sekaan, eikä koskaa suurestikkaan olla kiinnostunut kaverin kuulumisisa, niin ei kyllä toidista mitään muuta kuin sen minkä saat selville jo kun katsot kaveriprogfiilissa sen kaverisi kaverimääriä.... jos kaverisi kaverimäärä on useita satoja, ellei tuhatkin, niin kyllä määrä korvaa laadun... ja kertoo senkin miten arvostettu ihminen itse olet jos ole promille jotain joukkoa.
Tappo Maror....
SE on muute kanssa sillee, että kenenkää numeroita ei etsitä 118-palveluista sen takia että allettas kyseleen viestillä mitää tyhmää.
Noi sosiaalisen median palvelut on tollaista varten, mutta ei sinnekäää laitella viestejä ihmisille jotka on joskus ollut enempi muullakin tapaa tavoitettavissa. Jos alkaa kaduttaa, niin ei se oikee auta. Suolaahaavoille siis molemmin päin, ja onnen toivotus sille joka sen oman kadonneen on saanut.
en uskonut että hän voisi koskaan minusta pitää. vuosien jälkeen sain tietää, että hän todellakin piti minusta. menetin mahdollisuuteni, koska pelkäsin liikaa. nyt voin vain ikävöidä ja toivoa, jos joskus saisin toisen mahdollisuuden. jos te pidätte jostain niin älkää pelätkö kertoa sitä. tulee päivä jolloin on myöhäistä kertoa. ja se sattuu enemmän kuin se, että olisi tyrmätty. se sattuu, kun tietää toisen vastaavan tunteisiin, muttei häntä saa. olkaa rohkeita ja kertokaa tunteistanne.
Aina kannattaa ottaa yhteyttä, millä keinoin tahansa.
Minusta ei kannata täällä ikävöidä. Tartu kännykkään ja soita tai kirjoita kirje, tai vaikkapa postikortti.
Koska en enää usko onnistumisen mahdollisuuksiin. Uskon, että kaikki on menetetty.
Ei ole yhteystietoja,eikä edes nimeäkään tiedossa.Näemme sillointällöin,katselemme toisiamme,siihen se sitten jääkin.Vau,mikä mies.Pitkä,vaalea herrasmies-tyylinen keski-ikäinen mies.Ja paikkakuntana Varkaus.
Toisaalta olen niin ujo,etten uskalla pyytää edes kahville.Miehen täytyisi tehdä aloite.
Vaikuttaa kyllä vahvasti siltä,että hänkin on aika ujo.Aika vaikea yhtälö kaikenkaikkiaan.