Olen aloitteleva luontokuvaaja ja tuli sellainen ongelma että kuvasin joutsenta ja sivustalla lähempänä oli puita ja joutsen ui kauempana. Otin kuvan niin kamera tarkensi puut mutta joutsen oli epäselvä. Miten minä säätäisin kameraa ja objektiivia että jotusen olisi tarkempi jos samanlainen tilanne tulee toiste vastaan..
Kamera on Sony dlrs-a390 ja objektiivi Tamron AF 70-300mm f/4.0-5.6 Di LD Makro.
Olen aika sekaisin vielä näiden valokvausasioiden kans kun kaikkea, aukkoa ja valotusaikaa jne..
Tarkennus ongelma?
amatööri kuvaaja
73
777
Vastaukset
- Aina autan
Sun pitää vaihtaa se Sony uuteen Tamronkameraksi. Sitte toimii.
Monissa kameroissa on käytössä lähimmän kohteen tarkennus, jos kuvaat täysautomatiikalla ( useimmissa vihreällä merkitty ). Kamera siis valitsee itse tarkennuspisteen ja tulkitsee lähimmän kohteen pääkohteeksi tarkentaen siihen.
Katso käyttöohjeesta, miten saat valittua haluamasi tarkennuspisteen itse.- jku3uti
Mainitsemasi normaali on autofocuskirous.
Valitse tarkennuspiste manuaalisesti ja käytä vain yhtä pistettä.
Monitäplätarkennus vie aina metsään, ellei kohteena ole koko kuva-alan täyttävä "ladonovi". - Lasse Pistepoika
"Otin kuvan niin kamera tarkensi puut mutta joutsen oli epäselvä."
olisko syytä katsella siitä etsimestä samalla kun kuvaa, niin tulisi selväksi minne se fokus on asettunut?
" Miten minä säätäisin kameraa ja objektiivia että jotusen olisi tarkempi jos samanlainen tilanne tulee toiste vastaan.."
Objektiivissä on se tarkennuskiehkura, jota kiertämällä objektiivin tarkennusetäisyyttä voi säätää.
Lisäksi kannattaa opetella valitsemaan se tarkennuspiste, jota kamera käyttää.
Monipisteasetus käytössä ollessa kamera päättää itse mihin se tarkentaa, tässä tapauksessa väärään paikkaan. - amatööri kvaaja
Kiitoksia vastauksista. Täytyy opetella. Kukaan ei ole seppä syntyessään.
- 6+17
Kuvaappa muutama päivä pelkästään manuaalisesti tarkentamalla. Saatat oppia jotakin oleellista valokuvaamisesta.
- Tarkennustilanne
Kun kerran olette noin viisaita ja taitavia niin kertokaapas miten tämä kuva olisi pitänyt tarkentaa:
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=367458419990726&set=a.121582641244973.18778.120103398059564&type=1&theater- oikein tarkennettu
Aivan oikeinhan tuo on tarkennettu - nuo linnunpennut ovat kyllä tarkennusalueella, mutta kuvassa on liike-epäterävyyttä.
Liike-epäterävyyteen ei tässä ole muita ratkaisuja kuin lyhyempi suljinaika. - 49002140
Ihan siihen, mihin on tarkennettu.
- ioooiiii
Käsin hiukan tarkennus ulospäin pöntöstä ja ei muuta ku sarrrjaaaaa.
- I'm Nikon(D300s)
Vein kuvan kuvankäsittelyohjelmaan ja vaikutti sille että linnupoikien jalat olisivat terävämpiä kuin päät. Myös kun katsoo bokehia niin vaikuttaa sille että tässä on käytetty valovoimaista optiikkaa täydellä aukolla. Mielestäni kyse ei ole liike-epäterävyydestä.
Tietysti se ratkaisee mitä kuvaan haluaa tarkkana.... jos tavoite oli saada 1. linnupojat ja 2. pönttö tarkkana niin olisin ehkä himmentänyt hiukan ja saanut laajemman syyvyysterävyysalueen. Lisäksi olisin yrittänyt tiltata tarkennusta hiukan eteen.
Koska on hyvin kirkas sää niin helpointa oliisi ekaksi vaan himmentää, sujinaika säilyy riittävän pienenä silti. Toiseen sarjaan sitten ekaksi kerrottua hifisteltyä. On tosin helppo arvata että tuollainen tilanne tulee äkisti syliin ja sinä sitten yrittää parasta mitä on siihen saakka oppinut. Kokemus tarkoittaa sitä että on vastaavaan törmännyt ennen, ehkä puoliksi epäonnistunut kuten mallikuvassa ja toisella kertaa on jo paljon viisaampi. I'm Nikon(D300s) kirjoitti:
Vein kuvan kuvankäsittelyohjelmaan ja vaikutti sille että linnupoikien jalat olisivat terävämpiä kuin päät. Myös kun katsoo bokehia niin vaikuttaa sille että tässä on käytetty valovoimaista optiikkaa täydellä aukolla. Mielestäni kyse ei ole liike-epäterävyydestä.
Tietysti se ratkaisee mitä kuvaan haluaa tarkkana.... jos tavoite oli saada 1. linnupojat ja 2. pönttö tarkkana niin olisin ehkä himmentänyt hiukan ja saanut laajemman syyvyysterävyysalueen. Lisäksi olisin yrittänyt tiltata tarkennusta hiukan eteen.
Koska on hyvin kirkas sää niin helpointa oliisi ekaksi vaan himmentää, sujinaika säilyy riittävän pienenä silti. Toiseen sarjaan sitten ekaksi kerrottua hifisteltyä. On tosin helppo arvata että tuollainen tilanne tulee äkisti syliin ja sinä sitten yrittää parasta mitä on siihen saakka oppinut. Kokemus tarkoittaa sitä että on vastaavaan törmännyt ennen, ehkä puoliksi epäonnistunut kuten mallikuvassa ja toisella kertaa on jo paljon viisaampi.Jos kuvaaja on seurannut tilannetta niin uskon noiden poikasten hieman viivytelleen pöntön reiällä ennen syöksyä tuntemattomaan. Aikaa on kuitenkin vähän ja tarkennuksessa pitää olla oikea moodi (AF-C eli jatkuva tarkennus) päällä on lisäklsi syytä käyttää dynaamista tarkennusvaihtoehtoa jos kamerassa on sellainen sekä sarjakuvaus jolloin seuraamalla linnun poikasia kamera tarkentaa niihin.
Tuohon tapahtumaan sopii ehkä 4 kuvaa sekunnissa sarjakuvausnopeus jolloin puskuriin mahtuu muutama sekunti kamerasta ja kortista riippuen. Liikkeen vuoksi pitää säätää aika vähintään 1/1000 sek (S-mode) jos haluaa terävää kuvaa ja herkkyys niin ylös, että saadaan automaatilla vähintään F8 tai pienempi aukko.
Tuollaisen tapahtuman kuvaus tosin vaatii enemmän onnea mutta taidostakin saattaa olla hyötyä. Tuollaisessa kuvassa onnistuminen on jotain mikä lämmittää kuvaajan mieltä pitkän aikaa.Työeläkeläinen kirjoitti:
Jos kuvaaja on seurannut tilannetta niin uskon noiden poikasten hieman viivytelleen pöntön reiällä ennen syöksyä tuntemattomaan. Aikaa on kuitenkin vähän ja tarkennuksessa pitää olla oikea moodi (AF-C eli jatkuva tarkennus) päällä on lisäklsi syytä käyttää dynaamista tarkennusvaihtoehtoa jos kamerassa on sellainen sekä sarjakuvaus jolloin seuraamalla linnun poikasia kamera tarkentaa niihin.
Tuohon tapahtumaan sopii ehkä 4 kuvaa sekunnissa sarjakuvausnopeus jolloin puskuriin mahtuu muutama sekunti kamerasta ja kortista riippuen. Liikkeen vuoksi pitää säätää aika vähintään 1/1000 sek (S-mode) jos haluaa terävää kuvaa ja herkkyys niin ylös, että saadaan automaatilla vähintään F8 tai pienempi aukko.
Tuollaisen tapahtuman kuvaus tosin vaatii enemmän onnea mutta taidostakin saattaa olla hyötyä. Tuollaisessa kuvassa onnistuminen on jotain mikä lämmittää kuvaajan mieltä pitkän aikaa.Jäi sanomatta olevani myös D300s kuvaaja ja nuo asetusmaininnat ovat tuolle kameralle. Muissa kameroissa lienee samoja funktioita joskin eri nimillä.
- funktionisti
Työeläkeläinen kirjoitti:
Jäi sanomatta olevani myös D300s kuvaaja ja nuo asetusmaininnat ovat tuolle kameralle. Muissa kameroissa lienee samoja funktioita joskin eri nimillä.
”Muissa kameroissa lienee samoja funktioita”
Kameroiden funktioilla tarkennus on lasten leikkiä.
Ne on just nuo kameroiden funktiot tosi hienoja juttuja. Niillä saa ihan kivoja funktionaalisia tarkennuksia
Funktio (suom. kuvaus) kertoo olioiden välisistä riippuvuussuhteista. Funktio on siis erikoistapaus yleisemmistä kaksipaikkaisista relaatioista.
Näitä funktiota on yleensä tapana mahdollisuuksien puitteissa kuvata myös visuaalisesti. Tämän mahdollistaa funktion kuvaajan käsite. funktionisti kirjoitti:
”Muissa kameroissa lienee samoja funktioita”
Kameroiden funktioilla tarkennus on lasten leikkiä.
Ne on just nuo kameroiden funktiot tosi hienoja juttuja. Niillä saa ihan kivoja funktionaalisia tarkennuksia
Funktio (suom. kuvaus) kertoo olioiden välisistä riippuvuussuhteista. Funktio on siis erikoistapaus yleisemmistä kaksipaikkaisista relaatioista.
Näitä funktiota on yleensä tapana mahdollisuuksien puitteissa kuvata myös visuaalisesti. Tämän mahdollistaa funktion kuvaajan käsite."funktionisti" kuvaa lähinnä funktion filosofista merkitystä mutta funktio saattaa omata toiminnallisen tai matemaattisen muodon.
Työeläkeläinen kirjoitti:
"funktionisti" kuvaa lähinnä funktion filosofista merkitystä mutta funktio saattaa omata toiminnallisen tai matemaattisen muodon.
Kysyisin vielä "funktionistilta", miten sinä asettaisit kamerasi eri toimintafunktiot tuollaisessa nopeasti toimivassa ja eteen tulevassa tilanteessa. Sehän on palstan aihe eikä filosofinen keskustelu eri parametrien merkityksestä.
- funktionisti
Työeläkeläinen kirjoitti:
Kysyisin vielä "funktionistilta", miten sinä asettaisit kamerasi eri toimintafunktiot tuollaisessa nopeasti toimivassa ja eteen tulevassa tilanteessa. Sehän on palstan aihe eikä filosofinen keskustelu eri parametrien merkityksestä.
Mun kamerassa ei kai ole noita parametrien funktioita tai funktioiden parametrejä. Mutta tuollaisilla sanoilla brassailusta tulee kai ihan asiantuntija olo. Lienetkö sama tyyppi joka taannoin kyseli miten parallaksivirhe korjataan kuvankäsittelyssä?
”Sehän on palstan aihe”
Tuo palstan aihe ”Luontokuvaus” ei ole minulle vielä kirkastumut, enkä edes tiedä missä kulkee luontokuvauksen ja muun kuvauksen (esim. maisema) raja.
En myöskään ymmärrä mikä on ”nopeasti toimiva tilanne” (voiko tilanne toimia?), mutta varmaan se on joku hieno luontokuvauksen parametrien funktio.
Tarkennan lähes poikkeuksetta manuaalisesti joten en ole autofokuksen parametrien funktioiden asiantuntija.
Aloittajan tarkoittamassa tilanteessa tarkentaisin manuaalisesti niin ei tule automaattitarkennuksen aiheuttamaa etäisyyden arpomista.
”miten sinä asettaisit kamerasi …”
Jos haluaisin vastaavan pöntöstälähtö-kuvan niin ripustaisin kameran sopivaan paikkaan, järjestäisin laukaisun liiketunnistimella, kuvaisin aukon esivalinnalla f/8
Pönttökuvaakan (kamera lienee D3200) tapauksessa laukaisuviiveestä on vielä enemmän haittaa kuin aloittajan tarkoittamassa tilanteessa.
Telkänpoikasten pesästälähdössä oma manuaalinen tarkennustapani on toiminut poikkeuksetta (istuskelen kesämökin terassilla kamera jalustalla, peili lukittuna yläasentoon, objektiivi 135mm, kaukolaukaisin).
Lienen myös ”vanha koira” joka ei opi uusia (autofokuksen parametrien eri toimintafunktioiden vaatimia) temppuja. funktionisti kirjoitti:
Mun kamerassa ei kai ole noita parametrien funktioita tai funktioiden parametrejä. Mutta tuollaisilla sanoilla brassailusta tulee kai ihan asiantuntija olo. Lienetkö sama tyyppi joka taannoin kyseli miten parallaksivirhe korjataan kuvankäsittelyssä?
”Sehän on palstan aihe”
Tuo palstan aihe ”Luontokuvaus” ei ole minulle vielä kirkastumut, enkä edes tiedä missä kulkee luontokuvauksen ja muun kuvauksen (esim. maisema) raja.
En myöskään ymmärrä mikä on ”nopeasti toimiva tilanne” (voiko tilanne toimia?), mutta varmaan se on joku hieno luontokuvauksen parametrien funktio.
Tarkennan lähes poikkeuksetta manuaalisesti joten en ole autofokuksen parametrien funktioiden asiantuntija.
Aloittajan tarkoittamassa tilanteessa tarkentaisin manuaalisesti niin ei tule automaattitarkennuksen aiheuttamaa etäisyyden arpomista.
”miten sinä asettaisit kamerasi …”
Jos haluaisin vastaavan pöntöstälähtö-kuvan niin ripustaisin kameran sopivaan paikkaan, järjestäisin laukaisun liiketunnistimella, kuvaisin aukon esivalinnalla f/8
Pönttökuvaakan (kamera lienee D3200) tapauksessa laukaisuviiveestä on vielä enemmän haittaa kuin aloittajan tarkoittamassa tilanteessa.
Telkänpoikasten pesästälähdössä oma manuaalinen tarkennustapani on toiminut poikkeuksetta (istuskelen kesämökin terassilla kamera jalustalla, peili lukittuna yläasentoon, objektiivi 135mm, kaukolaukaisin).
Lienen myös ”vanha koira” joka ei opi uusia (autofokuksen parametrien eri toimintafunktioiden vaatimia) temppuja.Laita nyt moinen kuva näytille jos se noin syntyy vain kuistilla lekotellen kauko-ohjain kädessä. Kerrothan noiden kuvien onnistuneen poikkeuksetta vai puhutko vaan lämpimiksesi. Valitan jotta en ole noita itse kokeillut kuvata kun ei ole mökin kuistiakaan. Entä jos ne lähtevät kun olet pissillä? Teetkö senkin kauko-ohjaimella?
Mahdoinko puhua kuvausviiveistä? Taisin sanoa linnunpoikien todennäköisesti viivähtävän pöntön reiällä ennen syöksyä tuntemattomaan.
Toiminnallisissa kuvissa nykykamerat hyvällä optiikalla tarkentavat loistavasti (esim. D300s), niissä on runsaasti tarkennuspisteitä vierivieressä joten kohde pääsee karkuun vain harvoin. Nopeudessa ne voittavat käsintarkennuksen mennen tullen. Se missä käsintarkennus voittaa on esteen takaa kuvattaessa, esim. oksien välistä, kaislojen välistä ja muista samankaltaisista paikoista.
Käsintarkentaminen on jopa arveluttavaa koska nykykameroista puuttuu leikkokuva jonka tosin saa sinne lisättyä halutessaan.
Nyt vaan linkkiä kehiin jotta näemme miten ne kuvat ovat onnistuneet tai myönnä jotta ainoastaan unissa. Minulla on tosin unissa vaikeaa saada mitään onnistumaan. Viime yönäkin kaikki meni mönkään mutta vain unissa.- funktionisti
Työeläkeläinen kirjoitti:
Laita nyt moinen kuva näytille jos se noin syntyy vain kuistilla lekotellen kauko-ohjain kädessä. Kerrothan noiden kuvien onnistuneen poikkeuksetta vai puhutko vaan lämpimiksesi. Valitan jotta en ole noita itse kokeillut kuvata kun ei ole mökin kuistiakaan. Entä jos ne lähtevät kun olet pissillä? Teetkö senkin kauko-ohjaimella?
Mahdoinko puhua kuvausviiveistä? Taisin sanoa linnunpoikien todennäköisesti viivähtävän pöntön reiällä ennen syöksyä tuntemattomaan.
Toiminnallisissa kuvissa nykykamerat hyvällä optiikalla tarkentavat loistavasti (esim. D300s), niissä on runsaasti tarkennuspisteitä vierivieressä joten kohde pääsee karkuun vain harvoin. Nopeudessa ne voittavat käsintarkennuksen mennen tullen. Se missä käsintarkennus voittaa on esteen takaa kuvattaessa, esim. oksien välistä, kaislojen välistä ja muista samankaltaisista paikoista.
Käsintarkentaminen on jopa arveluttavaa koska nykykameroista puuttuu leikkokuva jonka tosin saa sinne lisättyä halutessaan.
Nyt vaan linkkiä kehiin jotta näemme miten ne kuvat ovat onnistuneet tai myönnä jotta ainoastaan unissa. Minulla on tosin unissa vaikeaa saada mitään onnistumaan. Viime yönäkin kaikki meni mönkään mutta vain unissa.En ole kuvannut koskaan mitään miltään kuistilta joten ei ole panna myöskään moisi kuvia näytille.
En edes heti hahmottanut mikä on kuisti, jouduin kääntymään wikipedian puoleen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuisti
”pääovea suojaava …omistajan aseman ja varallisuuden osoitin … umpinainen kuisti yleistyi 1800-luvulla”
”Entä jos ne lähtevät kun olet pissillä?”
—eipä haittaa, kun kuvaan tuollaisia vain huvikseni. Pakollisissa hätätapauksissa saattaisin pissiä pönttöpuun juurelle eivät pääsisi salaa lähtemään. Lähtö on muuten senverran äänekästä touhua, että sen kyllä huomaa.
Linkki albumiin telkänpojat ”näytillä” oli täällä taannoin, arvannet mitä siitä seurasi. Poistin sitten albumin Picasasta enkä linkitä tänne enää yhtään kuvaa.
Mökin kuisti ei liene telkänpönttökuvauksessa tarpeen, ei ainakaan omistaminen. Minä en omista edes mökkiä vaan siipeilen hyvien ystävien mökeillä.
Automaattitarkennus on varmaan sinulle paras ratkaisu (ehkä suorastaan välttämätön), siitä olemme täysin yksimielisiä, mutta ei minulle – olemme erilaisia – onneksi? Minä harrastan vain käsin tarkentamalla kuvaamista, järkkäreitteni tähyslasissa on on aina olut sitä varten leikkokuva ja lienee jatkossakin. - funktionisti
funktionisti kirjoitti:
En ole kuvannut koskaan mitään miltään kuistilta joten ei ole panna myöskään moisi kuvia näytille.
En edes heti hahmottanut mikä on kuisti, jouduin kääntymään wikipedian puoleen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuisti
”pääovea suojaava …omistajan aseman ja varallisuuden osoitin … umpinainen kuisti yleistyi 1800-luvulla”
”Entä jos ne lähtevät kun olet pissillä?”
—eipä haittaa, kun kuvaan tuollaisia vain huvikseni. Pakollisissa hätätapauksissa saattaisin pissiä pönttöpuun juurelle eivät pääsisi salaa lähtemään. Lähtö on muuten senverran äänekästä touhua, että sen kyllä huomaa.
Linkki albumiin telkänpojat ”näytillä” oli täällä taannoin, arvannet mitä siitä seurasi. Poistin sitten albumin Picasasta enkä linkitä tänne enää yhtään kuvaa.
Mökin kuisti ei liene telkänpönttökuvauksessa tarpeen, ei ainakaan omistaminen. Minä en omista edes mökkiä vaan siipeilen hyvien ystävien mökeillä.
Automaattitarkennus on varmaan sinulle paras ratkaisu (ehkä suorastaan välttämätön), siitä olemme täysin yksimielisiä, mutta ei minulle – olemme erilaisia – onneksi? Minä harrastan vain käsin tarkentamalla kuvaamista, järkkäreitteni tähyslasissa on on aina olut sitä varten leikkokuva ja lienee jatkossakin.ps.
Wikipedia:
”Terassi on rakennuksen ulkopuolella sijaitseva jatke rakennukselle … ja siinä ei ole kattoa tai seiniä…” - Sivulta ihmetellyt
funktionisti kirjoitti:
ps.
Wikipedia:
”Terassi on rakennuksen ulkopuolella sijaitseva jatke rakennukselle … ja siinä ei ole kattoa tai seiniä…”Heh... näyttää Joku osuneen tosi arkaan paikkaan Mr Funktionistia.
Salli että nauran, ihan vähän vaan... - voi voi
Sivulta ihmetellyt kirjoitti:
Heh... näyttää Joku osuneen tosi arkaan paikkaan Mr Funktionistia.
Salli että nauran, ihan vähän vaan..."Salli että nauran, ihan vähän vaan... "
Kaksin aina kaunihimpi... - ''''''''''''''''''''
funktionisti kirjoitti:
Mun kamerassa ei kai ole noita parametrien funktioita tai funktioiden parametrejä. Mutta tuollaisilla sanoilla brassailusta tulee kai ihan asiantuntija olo. Lienetkö sama tyyppi joka taannoin kyseli miten parallaksivirhe korjataan kuvankäsittelyssä?
”Sehän on palstan aihe”
Tuo palstan aihe ”Luontokuvaus” ei ole minulle vielä kirkastumut, enkä edes tiedä missä kulkee luontokuvauksen ja muun kuvauksen (esim. maisema) raja.
En myöskään ymmärrä mikä on ”nopeasti toimiva tilanne” (voiko tilanne toimia?), mutta varmaan se on joku hieno luontokuvauksen parametrien funktio.
Tarkennan lähes poikkeuksetta manuaalisesti joten en ole autofokuksen parametrien funktioiden asiantuntija.
Aloittajan tarkoittamassa tilanteessa tarkentaisin manuaalisesti niin ei tule automaattitarkennuksen aiheuttamaa etäisyyden arpomista.
”miten sinä asettaisit kamerasi …”
Jos haluaisin vastaavan pöntöstälähtö-kuvan niin ripustaisin kameran sopivaan paikkaan, järjestäisin laukaisun liiketunnistimella, kuvaisin aukon esivalinnalla f/8
Pönttökuvaakan (kamera lienee D3200) tapauksessa laukaisuviiveestä on vielä enemmän haittaa kuin aloittajan tarkoittamassa tilanteessa.
Telkänpoikasten pesästälähdössä oma manuaalinen tarkennustapani on toiminut poikkeuksetta (istuskelen kesämökin terassilla kamera jalustalla, peili lukittuna yläasentoon, objektiivi 135mm, kaukolaukaisin).
Lienen myös ”vanha koira” joka ei opi uusia (autofokuksen parametrien eri toimintafunktioiden vaatimia) temppuja."Lienen myös ”vanha koira”
Tuosta koirapuolesta en tiedä mutta se on ainakin ihan selvää että vanha ja kärttyisä ukko sä ainakin olet. - Mitenkähän on
'''''''''''''''''''' kirjoitti:
"Lienen myös ”vanha koira”
Tuosta koirapuolesta en tiedä mutta se on ainakin ihan selvää että vanha ja kärttyisä ukko sä ainakin olet."...kärttyisä ukko sä ainakin olet. "
Onko se sanonut jossain että sillä on munat? - munat?
Mitenkähän on kirjoitti:
"...kärttyisä ukko sä ainakin olet. "
Onko se sanonut jossain että sillä on munat?Hassuja nämä henkisesti keskenkasvuiset. Jos ehdotellaan vanhalle tädille ammattikouluun menoa ja nimitellään vanhaksi kärttyisäksi ukoksi? On varmaan ihan kivaa?
- Asys Bw5
munat? kirjoitti:
Hassuja nämä henkisesti keskenkasvuiset. Jos ehdotellaan vanhalle tädille ammattikouluun menoa ja nimitellään vanhaksi kärttyisäksi ukoksi? On varmaan ihan kivaa?
Tähän ei voi olla sanomatta että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Ihan ITSE aloitit täysin tarpeettoman vittuilun ja lärvittelyn erään vastauksen tiimoilta.
- sinne huudetaan
Asys Bw5 kirjoitti:
Tähän ei voi olla sanomatta että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Ihan ITSE aloitit täysin tarpeettoman vittuilun ja lärvittelyn erään vastauksen tiimoilta.
Joo ilkeämielinen nimittely on ihan kivaa. Siitä saa kiksejä — kai?
- heittoistuin-hemmo
oikein tarkennettu kirjoitti:
Aivan oikeinhan tuo on tarkennettu - nuo linnunpennut ovat kyllä tarkennusalueella, mutta kuvassa on liike-epäterävyyttä.
Liike-epäterävyyteen ei tässä ole muita ratkaisuja kuin lyhyempi suljinaika.tuossa kuvassa on mitä ilmeisemmin tehty "hautalat" :-)
vai rakettimoottori vai räjähdyspanosko ne poikaset sieltä linkoaa :-) - Asys Bw5
sinne huudetaan kirjoitti:
Joo ilkeämielinen nimittely on ihan kivaa. Siitä saa kiksejä — kai?
"Joo ilkeämielinen nimittely on ihan kivaa. Siitä saa kiksejä — kai? "
En tiedä, pitää vissiin joku päivä kokeilla. Oliko tosiaan niin että tuo pahantuulinen kärttyily on pelkästään sinulle varattu? funktionisti kirjoitti:
En ole kuvannut koskaan mitään miltään kuistilta joten ei ole panna myöskään moisi kuvia näytille.
En edes heti hahmottanut mikä on kuisti, jouduin kääntymään wikipedian puoleen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuisti
”pääovea suojaava …omistajan aseman ja varallisuuden osoitin … umpinainen kuisti yleistyi 1800-luvulla”
”Entä jos ne lähtevät kun olet pissillä?”
—eipä haittaa, kun kuvaan tuollaisia vain huvikseni. Pakollisissa hätätapauksissa saattaisin pissiä pönttöpuun juurelle eivät pääsisi salaa lähtemään. Lähtö on muuten senverran äänekästä touhua, että sen kyllä huomaa.
Linkki albumiin telkänpojat ”näytillä” oli täällä taannoin, arvannet mitä siitä seurasi. Poistin sitten albumin Picasasta enkä linkitä tänne enää yhtään kuvaa.
Mökin kuisti ei liene telkänpönttökuvauksessa tarpeen, ei ainakaan omistaminen. Minä en omista edes mökkiä vaan siipeilen hyvien ystävien mökeillä.
Automaattitarkennus on varmaan sinulle paras ratkaisu (ehkä suorastaan välttämätön), siitä olemme täysin yksimielisiä, mutta ei minulle – olemme erilaisia – onneksi? Minä harrastan vain käsin tarkentamalla kuvaamista, järkkäreitteni tähyslasissa on on aina olut sitä varten leikkokuva ja lienee jatkossakin.Kerro nyt mitä siitä Picasa albumista seurasi, minä kun en osaa arvata moista. Itselläni on ollut jo vuosia moinen albumi ja siellä luokkaa 2000 kuvaa tällä hetkellä eikä siitä ole ollut juurikaan harmia joskin muutama kaltaisesi piukkapipo joskus on arvostellut omasta mielestään tärkeistä asioista kuten laajakulman aiheuttamien kuvavirheiden korjaamattomuudesta.
Voin kertoa senkin, ettei 100 mielipidettä kohden ole kuin korkeintaan 1 moittiva arvostelu jos sitäkään. Minua se ei paljon hetkauta vaikka joku eri mieltä olisikin, näissä asioissa kun ei loppujen lopuksi ole oikeaa tai väärää.
Katselin juuri jostain valokuvalehdestä kun kehuttiin kukkakuvia joissa tausta oli terävä ja kukka yhtä värimössöä, se jonka minä olisin laskenut tarkennusvirheeksi olikin taidetta? Mikä on siis oikein ja mikä väärin on katsojan ajatusmaailmasta peräisin ei mistään absoluuttisen totuuden kukkarosta.
Minulle automaattitarkennus on oikein, yleensä mutta joskus on mentävä manuaalin puolelle kun emme pääse yhteisymmärrykseen automaatin kanssa siitä mitä haluamme kuvata.
- Funktionistille
Jospa joisit lasillisen kylmää vettä ja hengittäisit pari kertaa syvään... se saattaisi helpotta.
Jos ei auttanut niin voisit mennä keskustelemaan jonkun kanssa tuosta ahdistuksestasi. Terveyskeskuksesta osataan ohjata oikeaan paikkaan...- pari kertaa syvään
Eikö olekin hassua, että sinun mielestäsi (kaikilla) muilla on vääriä mielipiteitä?
”Terveyskeskuksesta osataan …”
Vanhan sanonnan mukaan: ”Kokenut kaikki tietää” . Minne sinut ohjattiin, saitko sopivan lääkityksen?
- Funktionistille
"Minne sinut ohjattiin, saitko sopivan lääkityksen? "
Kyllä näiden asioiden tunteminen kuuluu ihan yleistietoon kun nykyään vasemmalla ja oikealla, ja erityisesti S24 palstoilla kaltaisesi ahdistusta potevat alkavat purkaa patoutuneita tunteitaan ihan yksittäisen sanan (funktio..) perusteella. On ihan kansalaisvelvollisuus osata ohjata heitä(teitä..) oikeaan paikkaan.
Mitäs muuten teet jos joku erehtyy sanomaan kokonaisen ja kannaltasi väärän LAUSEEN näillä foorumeilla....? kun pelkkä yksittäinen sana saa jo mielesi noin järkkymään...? - alkavat purkaa
Ymmärrän hyvin, että tiedät kokemuksesta minkälaista apua ja ohjausta voit saada terveyskeskuksesta.
Jos joku teeskentelee vierasperäisiä termejä käyttämällä asiantuntijaa huijatakseen muita niin kannattaisiko mielestäsi mennä kysymään terveyskeskuksesta ohjausta mikä on parametrin funktio?.
Parametri/argumentti on suomeksi ”välitettävä tieto” ja funktio on suomeksi ”kuvaus”.
Siten parametrin funktio liennee tiedon kuvaus, tarkemmin voinnee sanoa, että ”välitettävä tieto kertoo olioiden välisistä riippuvuussuhteista”. Ja funktion parametri on kai riippuvuussuhteesta välitettävä tieto. Kummallakaan merkityksellä ei liene mitään tekemistä automaattisen tarkennuksen toiminnan ymmärtämisen kanssa.
Mistähän se tulee, että Suoli 24 palstoilla näyttävät käyttävän selkeää suomenkieltä ne jotka jotain tietävät, mutta asiantuntijaa teeskentelevät hörhöt brassailevat vierasperäisillä termeillä joita eivät itse ymmärrä?
Mikähän mahtaa olla parallaksivirheen parametrin funktio?
Tarkoittaakohan se, että jonkun mieli on noin järkkynyt?
Toivotan parhainta onnea valitsemallasitiellä (:- voi voi
Aluksi luulin, että pääsi on pehmennyt liian pitkäksi venyneissä yliopiston opiskeluissa, mutta nuo mese hymiöt kyllä kertovat omiaan. Suosittelen mielummin ammattikoulua kuin lukiota.
- alkavat purkaa
voi voi kirjoitti:
Aluksi luulin, että pääsi on pehmennyt liian pitkäksi venyneissä yliopiston opiskeluissa, mutta nuo mese hymiöt kyllä kertovat omiaan. Suosittelen mielummin ammattikoulua kuin lukiota.
Mitä tarkoittaa ”mese hymiö”, liittyykö se jotenkin automaattitarkennukseen?
Ammattikoulusta en tiedä mitään ja lukiostakaan en enää paljon muista, senverran sentään, että nuo parametrin funktiot saivat epäilemään sinua huijariksi. Tarkennustapahtuman eli kuvaolioiden yhteen saattamisen ja parametrinä on kuvan terävyys. Terävyyteenhän siinä pyritään tietyssä tasossa. Sen 135mm lasin terävyysalue on 5m päässä noin 0,45m aukolla F8 ja 10m päässä vajaat 1,5m joten kyllä siinä tarkkana saa olla jotteivät pikkutiput terassilaista yllätä pönttö puun juurella pissillä.
Koska uskon kaikkien ymmärtävän mistä on puhuttu/kirjoitettu niin mielestäni osoittaa pelkkää tyhmyyttä alkaa viisastelemaan jonkun varsin yleisesti käytetyn sanan merkityksestä tietosanakirjan lainauksin. Pitäisin viisaampana ottaa kantaa varsinaiseen asiaan mutta se lienee liikaa vaadittu kuistilla/terassilla viihtyviltä. Heidän mielenkiintonsa lienee muualla kuin tarkennuksessa olkoon se käsin tai automaatilla. Siinä taitaa omien okulaarien eli silmien tarkennuksessa olla ihan tarpeeksi tehtävää illan mittaan.- lainauksin
Työeläkeläinen kirjoitti:
Tarkennustapahtuman eli kuvaolioiden yhteen saattamisen ja parametrinä on kuvan terävyys. Terävyyteenhän siinä pyritään tietyssä tasossa. Sen 135mm lasin terävyysalue on 5m päässä noin 0,45m aukolla F8 ja 10m päässä vajaat 1,5m joten kyllä siinä tarkkana saa olla jotteivät pikkutiput terassilaista yllätä pönttö puun juurella pissillä.
Koska uskon kaikkien ymmärtävän mistä on puhuttu/kirjoitettu niin mielestäni osoittaa pelkkää tyhmyyttä alkaa viisastelemaan jonkun varsin yleisesti käytetyn sanan merkityksestä tietosanakirjan lainauksin. Pitäisin viisaampana ottaa kantaa varsinaiseen asiaan mutta se lienee liikaa vaadittu kuistilla/terassilla viihtyviltä. Heidän mielenkiintonsa lienee muualla kuin tarkennuksessa olkoon se käsin tai automaatilla. Siinä taitaa omien okulaarien eli silmien tarkennuksessa olla ihan tarpeeksi tehtävää illan mittaan.”Sen 135mm lasin terävyysalue on 5m päässä noin 0,45m aukolla F8 ja 10m päässä vajaat 1,5m ”
Joo esim. tuollainen 45 cm syväterävyysalue on aivan liian lyhyt jos lentävät tiput on yli metrin mittaisia ”joten kyllä siinä tarkkana saa olla” jos on ihan pakko onnistua. Ei varmaan kannata edes yrittää! - tyhmyyttä alkaa
Työeläkeläinen kirjoitti:
Tarkennustapahtuman eli kuvaolioiden yhteen saattamisen ja parametrinä on kuvan terävyys. Terävyyteenhän siinä pyritään tietyssä tasossa. Sen 135mm lasin terävyysalue on 5m päässä noin 0,45m aukolla F8 ja 10m päässä vajaat 1,5m joten kyllä siinä tarkkana saa olla jotteivät pikkutiput terassilaista yllätä pönttö puun juurella pissillä.
Koska uskon kaikkien ymmärtävän mistä on puhuttu/kirjoitettu niin mielestäni osoittaa pelkkää tyhmyyttä alkaa viisastelemaan jonkun varsin yleisesti käytetyn sanan merkityksestä tietosanakirjan lainauksin. Pitäisin viisaampana ottaa kantaa varsinaiseen asiaan mutta se lienee liikaa vaadittu kuistilla/terassilla viihtyviltä. Heidän mielenkiintonsa lienee muualla kuin tarkennuksessa olkoon se käsin tai automaatilla. Siinä taitaa omien okulaarien eli silmien tarkennuksessa olla ihan tarpeeksi tehtävää illan mittaan.Joo on turhaa alkaa viisastelemaan (teeskentelemään asiantuntijaa) funktion parametreillä jos ei ymmärrä mitä sanat tarkoittavat. Niillähän ei ole mitään tekemistä keskustelun aiheen (automaattitarkennuksen ongelmat) kanssa.
Jos tuo parametri tarkoittaa suomeksi ”lähetettävä tieto” niin minne se terävyys lähetetään.
Kaikki tietenkin ymmärtävät mitä tarkoittaa tiedon lähettäminen.
Oliot on tietty saatettava yhteen niin, että kahden asemesta näyttää pöntöstä lähtevän vain yksi olio!
Jos ottaa tynnyriolutta illan mittaan terassilla niin olion parametreihin voi tulla tynnyrivääristymää? lainauksin kirjoitti:
”Sen 135mm lasin terävyysalue on 5m päässä noin 0,45m aukolla F8 ja 10m päässä vajaat 1,5m ”
Joo esim. tuollainen 45 cm syväterävyysalue on aivan liian lyhyt jos lentävät tiput on yli metrin mittaisia ”joten kyllä siinä tarkkana saa olla” jos on ihan pakko onnistua. Ei varmaan kannata edes yrittää!Laita sinä pari kuvaa metrisistä telkänpoikasista Työeläkeläiselle malliksi jotta oppii! Ymmärtääkseni tässä on kyse kuvasta jossa pönttö on terävä mutta pikkutiput ovat päässeet karkuun terävyysalueelta. Jos ne eivät olleet telkän niin minkä vaan pöntön metriset poikaset kelpaavat.
Jos nyt oikein ymmärsin niin funktionistihan se sanoi noita arvoja käyttävänsä. En usko hänen kaukoohjauksensa selvittävän tuota tilannetta jossa viiveitä ei juurikaan saa syntyä.
En tiedä miksi piti lähteä viisastelulinjalle mutta joku se taitaa siitäkin kiksinsä saada.tyhmyyttä alkaa kirjoitti:
Joo on turhaa alkaa viisastelemaan (teeskentelemään asiantuntijaa) funktion parametreillä jos ei ymmärrä mitä sanat tarkoittavat. Niillähän ei ole mitään tekemistä keskustelun aiheen (automaattitarkennuksen ongelmat) kanssa.
Jos tuo parametri tarkoittaa suomeksi ”lähetettävä tieto” niin minne se terävyys lähetetään.
Kaikki tietenkin ymmärtävät mitä tarkoittaa tiedon lähettäminen.
Oliot on tietty saatettava yhteen niin, että kahden asemesta näyttää pöntöstä lähtevän vain yksi olio!
Jos ottaa tynnyriolutta illan mittaan terassilla niin olion parametreihin voi tulla tynnyrivääristymää?Filosofian opintoni ovat vielä alkamatta mutta olio ei tässä yhteydessä tarkoittani mitään elävää oliota vaan hypoteettista. Minne se tieto lähetetään? No tietysti sen kameran tietokoneelle joka harkitsee ovatko nuo "kuvaoliot" eli alkiot tässätapauksessa samassa rivissä vai toisistaan syvyyssuunnassa eroavia.
Linnunpoika ei tässä tapauksessa olle se olio jota tarkoitetaan mutta joku pieni yksityiskohta saattaa olla jopa siitä jos siihen pyritään tarkentamaan. Ainakin D800 on varsion tunnollinen tarkentaja niillä putkilla joita olen käyttänyt.
Miksi ihmeessä tuosta nyt pitää taittaa peistä kun tärkeämpiäkin asioita saattaisi olla eli esim. miten eri kameroiden ominaisuudet ja toimintafunktiot suorittavat vaikkapa tuota tarkennustehtävää käytännössä.- lkgwihif
nikon_d90 kirjoitti:
Filosofian opintoni ovat vielä alkamatta mutta olio ei tässä yhteydessä tarkoittani mitään elävää oliota vaan hypoteettista. Minne se tieto lähetetään? No tietysti sen kameran tietokoneelle joka harkitsee ovatko nuo "kuvaoliot" eli alkiot tässätapauksessa samassa rivissä vai toisistaan syvyyssuunnassa eroavia.
Linnunpoika ei tässä tapauksessa olle se olio jota tarkoitetaan mutta joku pieni yksityiskohta saattaa olla jopa siitä jos siihen pyritään tarkentamaan. Ainakin D800 on varsion tunnollinen tarkentaja niillä putkilla joita olen käyttänyt.
Miksi ihmeessä tuosta nyt pitää taittaa peistä kun tärkeämpiäkin asioita saattaisi olla eli esim. miten eri kameroiden ominaisuudet ja toimintafunktiot suorittavat vaikkapa tuota tarkennustehtävää käytännössä.Huonosti suorittaa:
http://www.lensrentals.com/blog/2012/08/autofocus-reality-part-3b-canon-cameras
Juza puolestaan totesi, että uuden Nikon D800:n tarkennus on täysi fiasko ja korjausta odotetaan. - otetaan olutta
lkgwihif kirjoitti:
Huonosti suorittaa:
http://www.lensrentals.com/blog/2012/08/autofocus-reality-part-3b-canon-cameras
Juza puolestaan totesi, että uuden Nikon D800:n tarkennus on täysi fiasko ja korjausta odotetaan.Mutta älä ota noita vakavasti, äläkä turhaan vaivaudu. Ei Canonuskovaiset näihin testeihin usko, ne vaan ostaa valovoimaa lisää tarkennuksen paranemisen huumassa.
Huomaahan sen tämän palstankin sisällöstä kun Canonistit vannoo joka kääntessä valovoiman nimeen ja nimittää kirkkaassa huonevalaistuksessa kuvaamista hämäräkuvaukseksi.
Usavuttomuus lienee parantumaton piirre.
Toisaalta meille vanhanliiton miehille jotka käytämme leikkokuvalla tai mittaetsimellä käsitarkennusta ei tuolla autofokuksen epäluotettavuudella ole hyttysen k…n vertaa merkitystä.
Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja Canonin lasten säilyttää uskonsa automaattitarkennuksen autuuteen.
Nikonistien usko lienee vielä Canonistejakin syvemmältä kuten d90 tuossa edellä ”kuvaolioilla ja putkilla” todistaa – haittaaks se?. lkgwihif kirjoitti:
Huonosti suorittaa:
http://www.lensrentals.com/blog/2012/08/autofocus-reality-part-3b-canon-cameras
Juza puolestaan totesi, että uuden Nikon D800:n tarkennus on täysi fiasko ja korjausta odotetaan.En tiedä Canonin tarkennuksista enkä edes välitä, en myöskään tunne sinun Juzaasi enkä hänen kameraansa mutta tein pienen kokeen noin 2000 kuvaa kuukaudessa D800 rungolla ja Sigman vakaajattomalla putkella vain muutaman kuvan meneessä pilalle tarkennuksen myötä ja nekin ihan omaa syytäni kun en malttanut heti nostaa ISO:a riittävän korkealle eli aikaa tarpeeksi lyhyeksi vaan kuvittelin seisovani kuin kallio.
Osan noista kuvista tosin kuvasin Nikkorin 70-200 F2.8 VR optiikalla jonka tarkennus toimi myös moitteetta seurantoineen. Mitä Juza fiaskollaan tarkoittaa jää minulle tällä kertaa ja tällä tietomäärällä arvoitukseksi.- tärkeämpiäkin?
nikon_d90 kirjoitti:
En tiedä Canonin tarkennuksista enkä edes välitä, en myöskään tunne sinun Juzaasi enkä hänen kameraansa mutta tein pienen kokeen noin 2000 kuvaa kuukaudessa D800 rungolla ja Sigman vakaajattomalla putkella vain muutaman kuvan meneessä pilalle tarkennuksen myötä ja nekin ihan omaa syytäni kun en malttanut heti nostaa ISO:a riittävän korkealle eli aikaa tarpeeksi lyhyeksi vaan kuvittelin seisovani kuin kallio.
Osan noista kuvista tosin kuvasin Nikkorin 70-200 F2.8 VR optiikalla jonka tarkennus toimi myös moitteetta seurantoineen. Mitä Juza fiaskollaan tarkoittaa jää minulle tällä kertaa ja tällä tietomäärällä arvoitukseksi.Tämäkö nyt oli se tärkeämpi asia jota tarkoitit tuolla: ”Miksi ihmeessä tuosta nyt pitää taittaa peistä kun tärkeämpiäkin asioita saattaisi olla eli esim. miten eri kameroiden ominaisuudet ja toimintafunktiot suorittavat vaikkapa tuota tarkennustehtävää käytännössä.”
No kylläpä sinulla olikin tärkeää asiaa
- Lisää lainauksia
Lisää lainauksia:
"Jos haluaisin vastaavan pöntöstälähtö-kuvan niin ripustaisin kameran sopivaan paikkaan, järjestäisin laukaisun liiketunnistimella, kuvaisin aukon esivalinnalla f/8"
Telkkä(/Wiki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Telkkä
"Haudonta alkaa vasta, kun kaikki munat on munittu, ja naaras hautoo noin neljä viikkoa."
Hyvä ja laajasti käytetty keino ja pitää itsekin kokeilla. Hyvillä lintualueilla näkee tosiaan paljonkin liiketunnistimella varustettuja kameroita odottamassa sen neljä viikkoa että haudonta loppuu....
Ps. Manuaaliitarkennus on varmaan sinulle paras ratkaisu (ehkä suorastaan välttämätön), siitä olemme täysin yksimielisiä, mutta ei minulle – olemme erilaisia – onneksi!- funktionisti
Telkkä on kiva kesämökin hauska ja vilkas, mutta hieman äänekäs naapuri. Syksyllä naaras on erityisen kaunis.
Töyhtöpää hybridit on hassun näköisiä.
Naaras metelöi hyvän aikaa pesäpuun juurella ennen poikasten lähtöä joten tilanne on helppo tavoittaa. Poikasia tulee ulos pitkähkön aikaa (toista kymmentä) joten onnistuminen lienee helppoa ”poikkeuksetta” kuten aiemmin kirjoittelin. Voi hyvin käydä vaikka pissillä välillä, kuvattavaa rittää (älä kerro tätä ammattisalaisuutta nimimerkille ”eläkeläinen”.
Liiketunnistimella saa onnistuneita laukauksia ihan liikaakin, mutta onhan sitten mistä valita.
Meillä saaristolaisilla oli takavuosina tapana pitää telkkiä ”kotieläiminä” (munittaa ravinnoksi). Nykyisin nuo pöntöt lienee kaikilla vain niiden tuottaman huvin vuoksi.
Mä teen pönttöjä näin:
http://www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/telkanpontto.html - voi voi
funktionisti kirjoitti:
Telkkä on kiva kesämökin hauska ja vilkas, mutta hieman äänekäs naapuri. Syksyllä naaras on erityisen kaunis.
Töyhtöpää hybridit on hassun näköisiä.
Naaras metelöi hyvän aikaa pesäpuun juurella ennen poikasten lähtöä joten tilanne on helppo tavoittaa. Poikasia tulee ulos pitkähkön aikaa (toista kymmentä) joten onnistuminen lienee helppoa ”poikkeuksetta” kuten aiemmin kirjoittelin. Voi hyvin käydä vaikka pissillä välillä, kuvattavaa rittää (älä kerro tätä ammattisalaisuutta nimimerkille ”eläkeläinen”.
Liiketunnistimella saa onnistuneita laukauksia ihan liikaakin, mutta onhan sitten mistä valita.
Meillä saaristolaisilla oli takavuosina tapana pitää telkkiä ”kotieläiminä” (munittaa ravinnoksi). Nykyisin nuo pöntöt lienee kaikilla vain niiden tuottaman huvin vuoksi.
Mä teen pönttöjä näin:
http://www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/telkanpontto.htmlJohtuuko tuo vääntö kenties eri äidinkielestä?
"Meillä saaristolaisilla oli takavuosina tapana pitää telkkiä ”kotieläiminä” (munittaa ravinnoksi). Nykyisin nuo pöntöt lienee kaikilla vain niiden tuottaman huvin vuoksi."
Tämä antaa uuden merkityksen myös "vapaan kanan" munille.
Täällä sisämaassa noilla telkillä muuten tuntuu menevän lujaa. Lisääntyneet valtavasti 5:n vuoden sisään. - funktionisti
voi voi kirjoitti:
Johtuuko tuo vääntö kenties eri äidinkielestä?
"Meillä saaristolaisilla oli takavuosina tapana pitää telkkiä ”kotieläiminä” (munittaa ravinnoksi). Nykyisin nuo pöntöt lienee kaikilla vain niiden tuottaman huvin vuoksi."
Tämä antaa uuden merkityksen myös "vapaan kanan" munille.
Täällä sisämaassa noilla telkillä muuten tuntuu menevän lujaa. Lisääntyneet valtavasti 5:n vuoden sisään.”Johtuuko tuo vääntö kenties eri äidinkielestä?”
Jos tarkoitat muka asiantuntijana esiintymistä niin enpä usko, vaikka kotini onkin kaksikielinen.
”Tämä antaa uuden merkityksen myös "vapaan kanan" munille.”
Se oli saaristossa tuo telkien tikun avulla munittaminen mielestäni melkein eläinrääkkäystä ei munijan vapautta. Mutta maukkaita ne oli voissa paistettuna ja räiskäleiden aineksena.
Kotisaaressan on edelleen useampia pönttöjä jokaisen pihalla, myös mökkiläisillä, mutta en tiedä kenenkään enää munittavan telkiä. Arvaan, että esim. kotipihani pöntöistä lähtee n. 50–100 poikasta vuodessa
Tiedän kyllä että telkkien suoman huvin vuoksi pönttöjen suosio kasvaa myös sisämaassa, mutta telkkä ei tietääkseni lisäänny sisämaassa, ei edes pienien lampien rannoilla. Sen voi hyvällä pesällä houkutella pesimään sisämaassa, mutta poikaset kuolee nälkään tai ihmisten on huolehdittava niiden ravinnonsaannista. - voi voi
funktionisti kirjoitti:
”Johtuuko tuo vääntö kenties eri äidinkielestä?”
Jos tarkoitat muka asiantuntijana esiintymistä niin enpä usko, vaikka kotini onkin kaksikielinen.
”Tämä antaa uuden merkityksen myös "vapaan kanan" munille.”
Se oli saaristossa tuo telkien tikun avulla munittaminen mielestäni melkein eläinrääkkäystä ei munijan vapautta. Mutta maukkaita ne oli voissa paistettuna ja räiskäleiden aineksena.
Kotisaaressan on edelleen useampia pönttöjä jokaisen pihalla, myös mökkiläisillä, mutta en tiedä kenenkään enää munittavan telkiä. Arvaan, että esim. kotipihani pöntöistä lähtee n. 50–100 poikasta vuodessa
Tiedän kyllä että telkkien suoman huvin vuoksi pönttöjen suosio kasvaa myös sisämaassa, mutta telkkä ei tietääkseni lisäänny sisämaassa, ei edes pienien lampien rannoilla. Sen voi hyvällä pesällä houkutella pesimään sisämaassa, mutta poikaset kuolee nälkään tai ihmisten on huolehdittava niiden ravinnonsaannista."Se oli saaristossa tuo telkien tikun avulla munittaminen mielestäni melkein eläinrääkkäystä ei munijan vapautta."
En tunne teidän saaristolaisten "munitamis" keinoja, mutta ajattelin asiaa lähinnä siltä kantin, että noita munia voisi mahdollisesti käyttää ihminenkin hyväkseen suuren muna määrän takia verraten selviytyviin poikasiin.
Pönttöjä on sisämaassakin ollut ja tulee olemaan.
Miksi poikaset kuolisivatvat nälkään? Ei katkoja? Vedessä elää täälläkin aika suuri kirjo eri eläimiä, kuten vp-toukat, korentojen toukat(nymfit).
Ei tuolla tietääkseni ole ongelmia sisämaassa ja poikasiakin noilla on ollut. Käyttävätkö sitten omnibussia vai expressiä, kun siivet eivät vielä kanna?
- Höpsistä
"... telkkä ei tietääkseni lisäänny sisämaassa ..."
No etpä paljon tiedä. Kyllä telkkä lisääntyy ja voi hyvin. Ei pidä uskoa kaikkea mitä nykyajan ituhipit piipittävät. Niillä kun tuo luonnon ja biologian tuntemus on kirjasta opittua, ja uskomukset kaupungissa punaviinillä vahvistettuja.- funktionisti
Jos telkkä lisääntyy sisämaassa niin mistä sen poikaset saavat ruokansa? Telkkä on kokosukeltaja, myös ruoan hankinnassa, mistä se sukeltaa ruokansa (näkinkengät, äyriäiset, simpukat yms).
En ole tavannut sisämaassa varttunutta poikuetta enkä siis tunne asiaa siksi kirjoitin (tietääkseni). Mutta jos olet oikeassa niin minua on huijattu.Tietoni perustuvat metsästäjien ja riistanhoitajien puheisiin.
Lintujen metsästäjillä tuo telkkien pöntöttäminen on ensisijassa tuottoisaa riistanhoitoa. - mökkinisti
Tämä on niin mielenkiintoinen kysymys että esitänpä se seuraavaan Yle: luontoiltaan. Josko siltä saataisiin ”virallinen” totuus asiassa.
Mun kesämökin rannassa telkät ruokailevat pienen lahden suussa kaislikon rajan ulkopuolella. Ymmärtääkseni siltä löytyy syötäväksi vain katkoja, lieneekö telkkien mieliruokaa?
Metsästysseurassakin opastetaan laittamaan pöntöt rannan läheisyyteen kun poikaset ovat pesästä lähdön jälkeen vielä pitkään lentokyvyttömiä vaikka uimataidossa löytyy.
Mitähän nuo mahtavat syödä sisämaassa? - No ei kuivalla
mökkinisti kirjoitti:
Tämä on niin mielenkiintoinen kysymys että esitänpä se seuraavaan Yle: luontoiltaan. Josko siltä saataisiin ”virallinen” totuus asiassa.
Mun kesämökin rannassa telkät ruokailevat pienen lahden suussa kaislikon rajan ulkopuolella. Ymmärtääkseni siltä löytyy syötäväksi vain katkoja, lieneekö telkkien mieliruokaa?
Metsästysseurassakin opastetaan laittamaan pöntöt rannan läheisyyteen kun poikaset ovat pesästä lähdön jälkeen vielä pitkään lentokyvyttömiä vaikka uimataidossa löytyy.
Mitähän nuo mahtavat syödä sisämaassa?maalla, tietenkään. Mutta lampien rannoilla kyllä, jopa aika pienienkin.
Ei taida telkkä itse tietää ettei sen pesintä voi ituhippien mukaan siellä onnistua. Siksi se yrittää ja tietämättömyyttään onnistuu. - eikä märällä maalla
No ei kuivalla kirjoitti:
maalla, tietenkään. Mutta lampien rannoilla kyllä, jopa aika pienienkin.
Ei taida telkkä itse tietää ettei sen pesintä voi ituhippien mukaan siellä onnistua. Siksi se yrittää ja tietämättömyyttään onnistuu.Luitko tai ymmärsitkö mitä kirjoitin?
”telkkä ei tietääkseni lisäänny sisämaassa, ei edes pienien lampien rannoilla.”
Vs.
”No etpä paljon tiedä. Kyllä telkkä lisääntyy…”
Se nyt vaan on niin, että telkkä on täyssukeltaja ja hankkii ravintonsa sukeltamalla. Ihan pieni lammikko ei elätä monilukuista nopeasti kasvavaa pesuetta. Pieni lammikko ei myöskään tarjoa lentokyvyttömille poikasille turvaa petoeläimiltä.
Miksi ihmeessä sait päähäsi, että telkkä lisääntyy sisämaassa? Pitikö sinun vaan olla vastarannan kiiski ja tietävinäsi jotakin po asiasta?
Ja mistä sinulle moinen ituhippivamma?
Tuliko se ihan omasta päästä vai pidätkö meitä saristolaisia kalastajaperheitä ituhippeinä? - Ihan vaan omasta
eikä märällä maalla kirjoitti:
Luitko tai ymmärsitkö mitä kirjoitin?
”telkkä ei tietääkseni lisäänny sisämaassa, ei edes pienien lampien rannoilla.”
Vs.
”No etpä paljon tiedä. Kyllä telkkä lisääntyy…”
Se nyt vaan on niin, että telkkä on täyssukeltaja ja hankkii ravintonsa sukeltamalla. Ihan pieni lammikko ei elätä monilukuista nopeasti kasvavaa pesuetta. Pieni lammikko ei myöskään tarjoa lentokyvyttömille poikasille turvaa petoeläimiltä.
Miksi ihmeessä sait päähäsi, että telkkä lisääntyy sisämaassa? Pitikö sinun vaan olla vastarannan kiiski ja tietävinäsi jotakin po asiasta?
Ja mistä sinulle moinen ituhippivamma?
Tuliko se ihan omasta päästä vai pidätkö meitä saristolaisia kalastajaperheitä ituhippeinä?kokemuksesta.
On nääs tullut tehtyä metsälammen rannelle telkänpönttöjä nuoruudessa. Hyvin pesivät ja poikaset kasvoivat muuttokuntoon.
Vanha metsästäjä tietää... - mökkinisti
Ihan vaan omasta kirjoitti:
kokemuksesta.
On nääs tullut tehtyä metsälammen rannelle telkänpönttöjä nuoruudessa. Hyvin pesivät ja poikaset kasvoivat muuttokuntoon.
Vanha metsästäjä tietää...Varmaan sitten myös tiedät mitä ruokaa telkkäpesue sukeltaa aika pienen metsälammen pohjasta?
Onko niistä tullut kasvisyöjiä (=ituhippejä)?
Yle:n luontoiltaa varten:
Tämä lienee senvarran harvinainen tapaus, että voisitko kertoa mikä metsälampi on kysymyksessä ja missä se sijaitsee.
Jos ruoka on ”ötököitä” niin tämä olisi oiva asia ensi keskiviikon ”ötökkäiltaan”
Luonto-Suomen ötökkäilta 8.8. klo 18–20
http://yle.fi/radiosuomi/ohjelmat/2012/07/luonto-suomen_otokkailta_3430943.html - mökkinisti
mökkinisti kirjoitti:
Varmaan sitten myös tiedät mitä ruokaa telkkäpesue sukeltaa aika pienen metsälammen pohjasta?
Onko niistä tullut kasvisyöjiä (=ituhippejä)?
Yle:n luontoiltaa varten:
Tämä lienee senvarran harvinainen tapaus, että voisitko kertoa mikä metsälampi on kysymyksessä ja missä se sijaitsee.
Jos ruoka on ”ötököitä” niin tämä olisi oiva asia ensi keskiviikon ”ötökkäiltaan”
Luonto-Suomen ötökkäilta 8.8. klo 18–20
http://yle.fi/radiosuomi/ohjelmat/2012/07/luonto-suomen_otokkailta_3430943.htmlps.
Telkkäemo ei tietääkseni ruoki poikasiaan.
Keskimäärin yli kymmenen telkänpoikasen on siis löydettävä ”omin nokkineen” tuosta metsälammesta ruokaa kehittyäkseen muuttokuntoon (ja saaliskuntoon) varsin nopeasti. - luontokuvaajan alku
Ihan vaan omasta kirjoitti:
kokemuksesta.
On nääs tullut tehtyä metsälammen rannelle telkänpönttöjä nuoruudessa. Hyvin pesivät ja poikaset kasvoivat muuttokuntoon.
Vanha metsästäjä tietää...”…sisämaassa noilla telkillä muuten tuntuu menevän lujaa. Lisääntyneet valtavasti 5:n vuoden sisään … aika pienienkin … metsälammen rannelle telkänpönttöjä nuoruudessa”
Tuo tarkoittanee, että pienen metsälammen rannalla pönttöjä oli monta. Jos pönttöjä on esim. 5 kpl niin se tarkoittanee n. 60 poikasta (emojen lisäksi) pienen metsälammen ”ruokittavaksi”. Voiko olla mahdollista?
- Täysin vierestä
Saako täällä kirjoittaa asian vierestä?
Pitääkö kieltää muita kirjoittamasta asian vierestä?
Onko pakko vaikka ei halua lukea kirjoituksia jotka on asian vierestä?
Esim. työeläkeläinen:
Entä jos ne lähtevät kun olet pissillä? Teetkö senkin kauko-ohjaimella?
Eikös tuo pissillä käyminen ole toisin sanoen ”asialla käymistä”? Voiko siis käydä asialla asian vierestä?
Toisaalta kertoohan tuo myös, että työeläkeläinen ei tiedä mitään asiasta josta kirjoittaa. Hän ei edes ymmärrä, että telkänpokia tulee pöntöistä pitkiä aikoja ja useina päivinä. Kyllä siinä ehtii (ja pitääkin) käydä pissillä ja myös ”isolla asialla” vaikka useampia kertoja ”senkin kauko-ohjaimella”. Mikä olikin pissin olioiden fuktion parametrit (MOT).- T.O.M.
Funktionistiä on käynyt pahasti arkaan paikkaan. (M.O.T.).
- on käynyt
T.O.M. kirjoitti:
Funktionistiä on käynyt pahasti arkaan paikkaan. (M.O.T.).
Älähän nyt turhasta itke. Murrosikä päättyy aikanaan ja sitten on helpompaa.
- Heh...
on käynyt kirjoitti:
Älähän nyt turhasta itke. Murrosikä päättyy aikanaan ja sitten on helpompaa.
Funktionistiä on käynyt selvästi ja pahasti arkaan paikkaan. (M.O.T.). Kylläpä jaksaakin pikku pilkkaan osunut pilkkakirves kaivella häntä jo monta päivää peräjälkeen...
- käynyt on
Heh... kirjoitti:
Funktionistiä on käynyt selvästi ja pahasti arkaan paikkaan. (M.O.T.). Kylläpä jaksaakin pikku pilkkaan osunut pilkkakirves kaivella häntä jo monta päivää peräjälkeen...
Ei ole siis snullakaan kaikki telkät pöntössä.
Noin kai käy kun laittaa pöntöt sisämaahan – ei tietenkään kuivalle maalle.
Eli sullakin pönttö lienee märässä maassa tai metsälammessa.
Jos vieläkin itkettää niin siirrä pöntöt kuivalle maalle, lähelle järven tai meren rantaa. Eiköhän sitten helpota. - Heh^3
käynyt on kirjoitti:
Ei ole siis snullakaan kaikki telkät pöntössä.
Noin kai käy kun laittaa pöntöt sisämaahan – ei tietenkään kuivalle maalle.
Eli sullakin pönttö lienee märässä maassa tai metsälammessa.
Jos vieläkin itkettää niin siirrä pöntöt kuivalle maalle, lähelle järven tai meren rantaa. Eiköhän sitten helpota.Täähän ei tarvita edes mitään uutta:
"Funktionistiä on käynyt selvästi ja pahasti arkaan paikkaan. (M.O.T.). Kylläpä jaksaakin pikku pilkkaan osunut pilkkakirves kaivella häntä jo monta päivää peräjälkeen... "
- Bucephala clangula
Vastaus avaajalle:
http://luonto.vaasa.fi/Suomeksi/Linnut/Lintulajit_Vaasassa/Rantojen_lajit/Telkka
"Yleistä. Telkkä on yleinen ja runsaslukuinen vesilintu Suomessa. Laji on joustava elinpiirinsä valinnan suhteen, joten telkkä on laajalle levinnyt. Suomessa laji on kaikenlaisten vesistöjen lintu aina pohjoisinta Lappia myöten.
Pituus 45-50 cm
Pesii vanhoissa palokärjen koloissa ja pöntöissä
Talvehtii pääasiassa Itämeren eteläosissa
Syö vesieläimiä
Elinympäristö. Telkän pesimäympäristöksi kelpaavat metsälammet, merenlahdet, metsäiset saaret sekä ojanvarret. Pesimiseen on löydyttävä sopiva kolopuu tai pönttö. Usein telkänpesiä on löydetty metsästä helmipöllöille asetetuista pesäpöntöistä, jolloin lähimmälle vesialueelle on saattanut olla satojen metrien matka"
http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/telkk%C3%A4
"Telkkä on Suomessa yleinen ja runsaslukuinen kokosukeltajasorsa, jonka levinneisyysalue ulottuu eteläisimmästä sisäsaaristosta pohjoisimpaan Tunturi-Lappiin. Telkkä on pesimäympäristönsä valinnassa hyvin joustava, oikeastaan kaikentyyppiset vesistöt kelpaavat, tosin ulkosaariston karuilla seuduilla lajia harvemmin tavataan. Ruohostoiset matalat järvet, lahdet ja joenpoukamat ovat mieluisinta pesimäympäristöä. Telkkä pesii koloon/onkaloon, ja luonnonkolojen lisäksi se pesii mieluusti myös ihmisen tarjoamaan pönttöön. Pesäpaikka voi sijaita kaukanakin vesistöstä, ja pesän jätettyään poikaset vaeltavat pitkiäkin matkoja päästäkseen veteen.
Maamme telkkäkanta on pysynyt melko vakaana viime vuosikymmenet. Vuosina 2006–2009 telkkäkannan kooksi arvioitiin 170 000–220 000 paria. Telkän levinneisyydessä ei liioin ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Se pesii edelleen lähes 90 %:ssa kaikista atlasruuduista. Varmojen pesimäruutujen osuus esiintymisruuduista kuvastaa sitä, kuinka helppoa telkästä on todeta varma pesintä, ennen kaikkea poikuehavaintojen kautta."
Lähdeviitelinkkien perusteella voidaan siis melkoisella varmuudella sanoa että telkkä pesii myös sisämaassa, eikä ainoastaan merellä.
Kuten huomaat, kun kohtaat kuvausteknisiä (tai mitä tahansa) ongelmia niin täältä S24 foorumilta saat takuuvarmasti vastauksen kysymykseesi, ja moneen muuhunkin asiaan samalla. - mökkinisti
En ole ”avaaja”, mutta liekö näissä jotain ristiriitaa
Nimimerkki ”Höpsistä”:
”sisämaassa noilla telkillä muuten tuntuu menevän lujaa. Lisääntyneet valtavasti 5:n vuoden sisään”
Vs.
Suomen lintuatlas:
Maamme telkkäkanta on pysynyt melko vakaana viime vuosikymmenet.
”Kuten huomaat, kun kohtaat kuvausteknisiä (tai mitä tahansa) ongelmia niin täältä S24 foorumilta saat takuuvarmasti vastauksen kysymykseesi, ja moneen muuhunkin asiaan samalla.”
—jos noin on niin osannet vastata myös toisenlaiseen minua jo pitkään askarruttaneeseen –ei kuvaustekniseen– ”telkkäongelmaan”:
Näyttää siltä kuin telkkäemot vierailisi lähimmissä naapuripöntöissä munimassa. Onko ne sosiaalisia ja käy talkoissa jos naapurilta näyttää tulevan vähemmän munia, vai onko kysymys ylituotanto-ongelmasta (munavuori)?- Bucephala clangula
http://fi.wikipedia.org/wiki/Telkkä
"Näyttää siltä kuin telkkäemot vierailisi lähimmissä naapuripöntöissä munimassa. Onko ne sosiaalisia ja käy talkoissa jos naapurilta näyttää tulevan vähemmän munia, vai onko kysymys ylituotanto-ongelmasta (munavuori)? "
Vastaus: "Telkkä tunnetaan myös loismuninnasta, eli naaras munii munan jonkun toisen telkän pesään ja näin varmistaa lisääntymisen mikäli oma pesintä epäonnistuu."
Ilman syväluotaavaa tutkimusta, alustavasti vaikuttaisi olevan kyseessä telkän sosiaalisuuden tai ylituotanto-ongelman sijasta sijasta eräänlainen vakuutus omien geenien eteenpäin viemisestä. - mökkinisti
Bucephala clangula kirjoitti:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Telkkä
"Näyttää siltä kuin telkkäemot vierailisi lähimmissä naapuripöntöissä munimassa. Onko ne sosiaalisia ja käy talkoissa jos naapurilta näyttää tulevan vähemmän munia, vai onko kysymys ylituotanto-ongelmasta (munavuori)? "
Vastaus: "Telkkä tunnetaan myös loismuninnasta, eli naaras munii munan jonkun toisen telkän pesään ja näin varmistaa lisääntymisen mikäli oma pesintä epäonnistuu."
Ilman syväluotaavaa tutkimusta, alustavasti vaikuttaisi olevan kyseessä telkän sosiaalisuuden tai ylituotanto-ongelman sijasta sijasta eräänlainen vakuutus omien geenien eteenpäin viemisestä.Osaatko ratkaista myös tuon toisen arvoituksen,
”Lisääntyneet valtavasti 5:n vuoden sisään” vs. ”telkkäkanta on pysynyt melko vakaana viime vuosikymmenet”
Onko kysymys ns. hätävlheesta vai levittääkö Suomen lintuatlas perättömiä tietoja?
- Taisi osua
"Funktionistiä on käynyt selvästi ja pahasti arkaan paikkaan. (M.O.T.). Kylläpä jaksaakin pikku pilkkaan osunut pilkkakirves kaivella häntä jo monta päivää peräjälkeen... "
- Bucephala clangula
Tuolla grafiikka mutta ei ylety viime vuosiin saakka, 50-vuoden seuranta syyslaskennan osalta näyttää suhteelisen vakiintunutta mutta kevät - talviluvuissa on suurta kasvua 50-vuoden takaiseen.
http://www.luomus.fi/seurannat/talvilintulaskennat/artikkelit/100lajia/kuva7.htm - mökkinisti
Bucephala clangula kirjoitti:
Tuolla grafiikka mutta ei ylety viime vuosiin saakka, 50-vuoden seuranta syyslaskennan osalta näyttää suhteelisen vakiintunutta mutta kevät - talviluvuissa on suurta kasvua 50-vuoden takaiseen.
http://www.luomus.fi/seurannat/talvilintulaskennat/artikkelit/100lajia/kuva7.htmTuo naapurin pönttöön muniminen askarruttaa edelleen. Munittajien ”tiedot” telkkien laskutaidosta ja naapuripesiin kurkistelusta voisivat mielestäni viitata muuhun kuin lisääntymiskeinotteluun.
Väistämättä herää myös kysymys — miksi kaikki lintulajit ei käytä samaa varmistuskeinoa omien geenien eteenpäin viemisessä?
Liekö ns. vapaat kanat ainoat jotka harrastaa samaa, mutta kai aivan eri syystä.
Talvehtijoiden määrä on havaintojeni mukaa lisääntynyt huomattavasti (liekö sekin ilmastonmuutoksen seurausta?), mutta se ei takoittane samaa kuin valtava lisääntyminen telkkäkannassa.
Muutama vuosi sitten tuohon läheisen järven rantaan varsin lähelle tietä teki joutsen pesänsä. Aloin seurata sen kehitystä ja alkuun se oli helppo kuvattava kunnes järviruoko alkoi peittämään pesää. Tarkennuksen automaatti menetti virkansa ja tarkennus piti hoitaa manuaalisesti. Manuaalisella sain kohtuullisia kuvia, tuulenpuuskan ajoittain raottaessa ruovikkoa, emon alta kurkistelevasta poikasesta ja uimaan lähdön valmisteluista.
Tuossa yksi esimerkki:
https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/Joutsenperhe2007#5474454853053703858
Se on kuvattu Nikon D200 rungolla ja Sigman 70-300 APO putkella. Kun katsot kansion kuvat niin huomaat miten kuvausolosuhteet tarkennuksen osalta vaikeutuivat ajan myötä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä913010Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda3001717Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461597IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4031410- 871401
Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että4031323Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik21139Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat381077Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun335917Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden263891