Miten ajella n. 5 m pulpparilla suuressa aallokossa ? Liuùssa ei voi enää edetä, ja aaltojen väli on lyhyt niin, että yhdestä aallosta tultaessa alas on jo toinen vastassa .
Kuinka ohjaatte venettänne. Suoraan päin aaltoja vai hieman sivuttain ns luovimallako ?
Kuinka ohjaatte venettänne. Suoraan päin aaltoja vai hieman sivuttain ns luovimallako ?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jotenkin nousee väistämättä kysymys: MIKSI ajella 5 m venettä suuressa aallokossa? Jokaisella veneellä on rajansa, millaiseen keliin sillä ei enää kannata lähteä.
Jos nyt jokin kumma pakko on lähteä, niin vinottain lienee paras vaihtoehto. Ja sitten tuo taitaisi vaatia suht aktiivista kaasuvivun käyttöä.
Miksi vinottain ? Eikä ole pelko, että aalto kaataa veneen ?
Onko eroa ajaa avouppiksella ja ns. plaanaavalla veneellä edellyttäen että ovat yhtä pitkiä ?
Neuvoja kaipaava tuleva veneilijä.
Emmää ainakaan ole koskaan pystynyt ohjaamaan suoraan aaltoja vastaan millään veneellä. Aivan liian kova höykytys. Pelottaa. Olen siis ajellut 5 -8 m. veneellä, enimmäkseen yli 6,5 m pituisella. Vinottain kun ajaa niin jotenkin pärjää. Jonkin matkaa vasemmalle ja sitten taas oikealle. Karttaa ei siinä kyydissä voi katsoa , mutta plotteria kyllä.
Kuten on todettu, 5m veneellä ei ajeta plaanissa isossa aallokossa. Korkea vastainen on hankalinta plaanavalla, uppiksessa keula nousee ison vasta-aallon nostaessa, samalla perä uppoaa hieman, jolloin vesi ei tule paattiin ihan helpolla, keikkuminen pitkittäin on runsaampaa, kuin plaanavalla, jonka tasainen perä ei painu juurikaan aallon nostaessa keulaa, silloin pärskähtää. Valkoinen, kuohuva aalto tulee helpoimmin sisään, koska siinä on ilmaa ja vettä sekaisin, ilma ei kannata venettä. Pelkkä vesiaalto ei tule juurikaan sisään, jos se ei ole mahdottoman jyrkkä, mutta jos se kihartuu eli vyöryy, silloin kastuu. Sivuaallokossa plaanaavalla voi ajaa lujaa, jos täytyy aallon harja ylittää, silloin pitää katsoa koska sen tekee. Uppis taasen keinuu ja keikkuu sivuaallossa, jos uppiksella ajaa sivuaallokossa siten, että se hörppää laidasta, se tapahtuu pääsääntöisesti aallon vastapuolelta, eli jos aalto tulee vasemmalta, hörppäys tapahtuu oikealta. Isossa aallokossa on kiva ajaa, jos aallot ovat suht pitkiä (merellä), nousevalla tuulella aallot ovat jyrkempiä ja väliin merenkäynti on erilaista, johtuen tuuleeko vasta virtaan vai myötävirtaan. Avomerellä on joskus uskomattomia virtauksia, kerran virta vei venettä ja verkkoja 5 mpk neljässä tunnissa vaikka oli tyventä, samana yönä näimme kaverin kanssa Unknown Flying Objectin. Järvellä en ole veneillyt, avomerellä on yli 40v kokemusta 0,2--15 tn painoisilla paateilla.
Hienoa rbusterilla. Kertoisitko vielä missä kulmassa avouppis on optimaalisimmillaan kun ajellaan jyrkkään vastaseen ja kuinka ottaisit isohkot sivuaallot ?
45 astetta vai vähemmän (eli enemmän vasten) tämä on tietenkin rautalangasta vedetty, mutta kun teorissa jo hallitsee niin sen käytännössä (jo) melkein osaa...
Jos sivuaaltoon ajaa loivempaan, kuin 45 ast, niin ei ole niin paljon pudotusta aallon takapuolella, koska silloin noustaan ja laskeudutaan pidemmällä matkalla. Sellaistakin voi kokeilla, että ajaa loivaan ylös ja just ennen harjaa kääntää enemmän vastaa ja sitte koukkaa taas ennen aaltoa ajettuun suuntaan. Se täytyy vähän opetella, eri veneet voivat käyttäytyä eri tavalla. Mutta joutuu joskus ajamaan ikävään suuntaan, jos on johonkin menossa. Sillä 15 tn paatilla oli kamala ajaa Selkämerellä sivuaaltoja, jos tuuli n. 10m/sek, vene kiikkui, kuin mieletön, mutta jos tuuli 20 m/sek, aaltojen väli oli jo niin pitkä, että paatti ehti rauhottua jonkin verran, mutta ylösalas mentiin pari kolme metriä.
Jyrkkään vastaseen ajettaessa 45 asteen sääntö pätenee myös. Matka pitenee, mutta ajallisesti ollaan määränpäässä suht. samaan aikaan. Vasta-aalto tuppaa hidastamaan vauhtia. Ja jos vauhdin joutuu puottamaan runkonopeuteen, on ihan sama ajeleeko sivuttain luovimalla vai hakkauttaako veneen ja samalla paikat hampaistaan irti.
Täysillä läpi aaltojen
Terv, Kotkasta
RIB 8metriä ja 2x 300hp