Nyt on ollut psykiatrisella osastolla viikon ja haluaisi pois. Oma asuntokin hänellä on. Mitähän pitäis tehdä. Vanhemmat jo eläkkeellä. Uskaltaako hänet laskea
yksin selviytymään. Huoli on kova, mutta ei oikein voimat riitä, kun tulee kotiin
niin yöt menee valvoessa.
yksin selviytymään. Huoli on kova, mutta ei oikein voimat riitä, kun tulee kotiin
niin yöt menee valvoessa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
No hän voi tehdä aivan mitä vain päästessään ns yksin elämään lääkäri varmasti osaa paremmin sanoa. En puhu mistään mutu tuntumasta vaan henkilökohtaisesta kokemuksestani perheessämme.
Eiköhän se ole lääkärin käsissä se kotiin lähettäminen.
Lääkäri tietää mikä pojan tilanne on ja arvioi sen kotiin lähettämisen.
Lääkärin pakeille, asia selvinnee siten.
"Lääkäri tietää mikä pojan tilanne on ja arvioi sen kotiin lähettämisen."
Kunpa olisikin näin. Usein tapaavat potilasta vain lyhyen ajan, ja jos potilas ei ole täysin psykoottinen, hän voi tuon lyhyen tapaamisen ajan esittää olevansa kunnossa ja luvata huolehtia itsestään ja lääkityksestään kotona.
Mutta lääkäri toki päättää lääkityksestä ja kotiuttamisesta, näin kuvio menee.
Kepulaasia ei ulos minnekään!!1
Lääkärin pakeille, ja muistakee käydä kattomassa ja jututtamassa poikaa osastolla.
Omaisten ja muitten rakkaitten tuki on helvetin tärkeetä tuossa tilanteessa olevalle.
Jaksamisia!
Se on väärin pitää ketään suljetulla siksi, että lähimmäisillä on huoli. Näin silti monesti tapahtuu. Harva meistä täällä yksin selviytyy, näin lauloin Olli Lindholm. Mikä se perimmäinen huolenaihesi on ja miksi ette pysty käymään lähesesi kanssa niitä huolenaiheitasi asialliesti läpi. Tämän kaltaisen huoleen verhoiltua sabotointia minun läheiset ovat harrastaneet iät ja ajat. Silloin kun onnistun niin kähimmäisistäni loistaa pettymys. Kun he onnistuvat saboitoimaan jotain minun itseni saavuttamaa, niin ilo on herkässä. Epäilen siis ettei se 30v poika nyt vaan joutunut hoitoon ja että siinä on täysin turhia lähimmäisten vaatimuksia taustalla ja että näihin hoitokuvioihin ollaan vain suostuttu siksi, että mahdollinen valitus hallinto-oikeuteen ja valituksen läpimenoon hallinto-oikeudessa on vähäpätöinen ja ns. virkarikoksistakaan ei juurikaan jaeta tuomioita. Käytännössä turhaan pakkohoidettu ei saa oikeutta kuin euroopanihmisoikeustuomioistuimessa. Onko kukaan siis koskaan miettinyt sitä, että paljonko tavanomaisen ihmisen elämä häiriintyy siitä, että pitää alkaa miettimään jotain turhia oikeustaisteluja?
Voe vihtu! Jos te jotain teoriaa jauhatte vielä niin .... Oikeasti jos joku välittää tästä "psyykkisestä kävelevästä ruumiista" niin muuttaa asumaan samaan asuntoon, muuta mahdollisuutta ei OLE!
avohoidossahan täällä kaikki ollaan.
Jos todellakin joku vika päässä, niin se pitää ensin hoitaa pois. Mikään voi olla sen tärkeämpää. Läheiset voivat tukea menemällä katsomaan potilasta.