Ruotsinkielisten kielikiintiöpaikat on taas jaettu. Lääkis, oikis ja kauppakorkea on avannut ovensa ruotsinkieliselle kiintiölle. Kauniina tarkoituksena on turvata ruotsinkieliselle vähemmistölle (huom. 6%) julkiset palvelut heidän omalla kielellään.
Yksi ruotsinkielisen korkeakoulupaikka irtoaa keskimäärin 7-15 pistettä heikommalla tuloksella kuin suomenkielissen. Vertailuna sanottakoon, että esim. hgin oikeustieteellisen pääsykokeissa riman alle jääneiden kolmen pisteen sisään mahtuu parikymmentä hakijaa. 7-15 pisettä tarkoittaa siis käytännössä jopa sataa ohitettua suomenkielistä hakijaa.
Lisäksi ruotsinkielisten omat opetuskokonaisuudet esim. kemia, fysiikka, maantiede, maatalousekonomia... jne. maksavat maltaita. On jopa niin, että opetushenkilökuntaa on oppiaineen laitoksella enemmän kun opetettavia. Kaikki tämä ruotsinkielisen opetuksen varmistamiseksi.
Suomalaisuuden seura on tehnyt kantelun oikeuskanslerille joskus 90-luvulla. Vastausta en tiedä, mutta kantelu pitäisi uusia. Jos uusien ylioppilaiden pisteytysetykin on poistettu, miten ihmeessä voi olla mahdollista, että jokin kielivähemmistö marssii jonon ohi parheille opiskelupaikoille?!
Varesinkin, kun tiedämme, että ne ruotsinkieliset juristit eivät julkiselle sektorille työllisty vaan hienoimpiin asianajotoimistoihin hyvä veli-tyyliin.
Miksi pidämme 2010-luvulla yllä vanhaa luokkayhteiskuntaa?!
Yksi ruotsinkielisen korkeakoulupaikka irtoaa keskimäärin 7-15 pistettä heikommalla tuloksella kuin suomenkielissen. Vertailuna sanottakoon, että esim. hgin oikeustieteellisen pääsykokeissa riman alle jääneiden kolmen pisteen sisään mahtuu parikymmentä hakijaa. 7-15 pisettä tarkoittaa siis käytännössä jopa sataa ohitettua suomenkielistä hakijaa.
Lisäksi ruotsinkielisten omat opetuskokonaisuudet esim. kemia, fysiikka, maantiede, maatalousekonomia... jne. maksavat maltaita. On jopa niin, että opetushenkilökuntaa on oppiaineen laitoksella enemmän kun opetettavia. Kaikki tämä ruotsinkielisen opetuksen varmistamiseksi.
Suomalaisuuden seura on tehnyt kantelun oikeuskanslerille joskus 90-luvulla. Vastausta en tiedä, mutta kantelu pitäisi uusia. Jos uusien ylioppilaiden pisteytysetykin on poistettu, miten ihmeessä voi olla mahdollista, että jokin kielivähemmistö marssii jonon ohi parheille opiskelupaikoille?!
Varesinkin, kun tiedämme, että ne ruotsinkieliset juristit eivät julkiselle sektorille työllisty vaan hienoimpiin asianajotoimistoihin hyvä veli-tyyliin.
Miksi pidämme 2010-luvulla yllä vanhaa luokkayhteiskuntaa?!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ruotsalaisuus saa maksaa Suomelle kuinka paljon vain. Piikki on aina auki. Ei vain koulutuksessa.
Pääministeri uhkaa lopettaa poliittisen uransa, jos tätä etuoikeusjärjestelmää uhataan.
Että tällainen maa....
Lahjattomat surunuoret pitää nostaa väkisin hyviin asemiin yhteiskunnassamme.
Sammalla he syrjäyttävät lahjakkaaampia suomalaisnuoria.
Jotain mätää on Suomenmaassa...
Ruotsinkielinen Obs. 15.12.2011 käsitteli ruotsinkielisten opiskelijoiden "alisuoriutumista".
Keskustelun aloittajana toimii turkulainen geologian professori, joka opettaa sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa, ruotsiksi ja suomeksi. Hänen kokemuksensa mukaan ero erikielisten opiskelijoiden välillä on suuri.
Suomenkieliset opiskelijat ovat määrätietoisia ja aloittavat opinnot ripeästi. Heidän tuloksensa asettuvat Gaussin käyrän mukaan: vähän heikkoja, paljon keskitasoisia, vähän huippuja.
Ruotsinkielisten puolella Gaussin käyrä on kääntynyt päälaelleen: paljon heikkoja, vähän keskitasoa ja taas paljon hyviä.
Ohjelmassa pohdittiin, mistä ero voisi johtua. Ruotsinkieliset opiskelijat eivät tunnistaneet eroa, mutta pitivät mahdollisena, että nimenomaan helppous päästä jatkoon ruotsinkielisellä puolella vähentää motivaatiota opiskella - paikka, jonka puolesta ei ole tehty paljon töitä, ei houkuta panostamaan. Opiskelijat myös puhuivat, että opiskelijaelämä ruotsiksi on erilaista kuin suomeksi, laajemmat joukot ovat aktiivisia ja tämä rokottaa opiskelua.
Professori itse puhuu alisuoriutumisesta. Hän ei halua puhua laiskuudesta vaan toivoo sosiologien tarttuvan aiheeseen. Hän tunnistaa itsekin olleensa tietoisesti alisuoriutuva opiskelija aluksi, panosti musiikkiin opiskelun sijaan.
Ilmeisesti siis ruotsinkielisten kiintiöopiskelu antaa nuorille luvan olla vähemmän motivoituneita opiskelijoita ja panostaa kaikkeen muuhun - opintopaikkahan lohkeaa ja säilyy vähemmälläkin.
Näitä kiintiöläisiä katsotaan vähän halveksuen suomenkielisten keskuudessa.. osaaminen ja taitotasokaan ei vakuuta.
Nuo kiintiöpaikat näkyvät myös huonoina suoritusarvoina ruotsinkielisissä lukiossa, kun porukka tietää ettei tarvitse yrittää , kun on kiintiöpaikat.
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
-
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
HS Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
21.11.2011 6:00 | 48 |
STT
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl+Suomenruotsalaiset+oppilaat+lukevat+laiskasti+l%C3%A4ksyj%C3%A4/a1305549759227
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat laiskoja läksyissä
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
HBL Forskare: Finlandssvenska elever struntar i skolan
Uppseendeväckande många finlandssvenska skolelever tycker inte det är någon vits att lära sig saker, de ids inte läsa sina läxor och de ser ingen poäng med grammatikövningar. Forskaren är själv förvånad över chockresultaten i sin färska doktorsavhandling och efterlyser nu synpunkter av finlandssvenskarna själva.
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/2914002
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOSTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.