En ikinä laittaisi lattiaani sähkövastuksia ja lämmittäisi yösähköllä. On niin hirvee yhdistelmä, ettei mitään määrää. Kerran tein sen vahingon, vaan en toista kertaa. Tälläisten omakotitalojen hinta tulee tippumaan roimasti alaspäin kun energiahinta nousee kolminkertaiseksi seitsemän vuoden sisään. Ainoa oikea ratkaisu on VESIKIERTOLATTIALÄMMITYS. Energiamuoto on helppo muuttaa vaikka puulle. ÄLKÄÄ SIIS TEHKÖ HÖLMÖYKSIÄ, kun ostatte tai rakennatte uutta !!!
Yösähkö, EI KIITOS !!!
Masa
227239
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Luuletko ettei esim. puunhinta tule nousemaan.
Jollet tajunnut asiaa... YÖSÄHKÖ oli köyhien KUSETUS- temppu numero 1
Kysäisin yösähkön tulevaisuutta sähkölaitokselta. Hintaeroahan on kavennettu kaiken aikaa päivä-yö-kesä-talvi-systeemissä. Vastaus on, että hintaero kavennetaan niin pieneksi, että se juuri ja juuri kannattaa ostajalle.
Sähköyhtiöllehän juttu on äärimmäisen kannattavaa, koska vuorokautinen vaihtelu on niin rajua. Eli yökuluttajat ovat yhtiöitten kultakaivos. Kyse on vain kauppapolitiikasta ja koska rajoilla liikutaan, niin eräät kuluttajat ovat siirtyneet yleistariffiin. Ja tuohan on sähköyhtiöille kauhistuttava juttu. Nehän oikeastaan joutuvat palailemaan takaisin tuossa hintapolitiikassa, jotteivät yökuluttajat kaikkoa.
16000 kwh/vuosi on kaikki sähkönkulutukseni 180/260 m2 omakotitalossa.
jää alle 1000e/vuosi kaikkine kuluineen.
ynnää sinä yhteen sähkölaskusi ja klapikirveesi hinta sekä korkokulut lisäinvestoinnistasi.
Pelaa sinä vaan klapien kanssa ja kuvittele sähkön hinnan nousevan.
Mikäli teidän talossa asutaan ja sitä lämmitetään talvella, niin tuo mainitsemasi kulutuslukema on puppua. Ellei siihen sitten sisälly jotain aurinkovoimaa, maalämpöä tai puuta.
Kokonaisenergiankulutuksena tuo ei varmastí pidä paikkaansa.
Minulla 173/200 m2 ja vuosikulutus 17000 kwh. Ja tässä on vielä naapurille myytyä rakennusähköä mukana. Talo tavallinen 1,5 krs yläpohjassa 400 mm villaa. Olen itsekin yllättynyt sähkölaskun pienuudesta. Odotin 22-23 tkwh.
tuo voi olla mahdollista. Minkälainen perhe teillä on. Onko mitään sähköä kuluttavia laitteita muuta kuin lämmitys. Eikö kulu mitään muuta enegiaa (sänkypuuhastelua ei lasketa).
Kyllä nykytalot ovat näköjään energiapihejä.
Talo 60-luvulla rakennettu, eristeenä 100mm villaa. Vesikiertoinen sähkölämmitys. Kannattanee ainakin välikatolle lisätä puhallusvillaa...Ilmalämpöpumppukin voisi lyödä leiville.
Ihmettelimme myös oman kulutuksen pienuutta, perheessä 2 aikuista lapsi, koko ajan sähkövehkeet pauhaa, saunotaan monta kertaa viikossa. Talo 1,5 krs 50-luvulla rakennettu, purueristys, neliöitä ~120. Kulutusarvio 11000 kWh/vuosi, kuukaudessa maksetaan 93€ ja nyt nähtiin tasauksessa että himppa tulee vielä takaisin.
Suoraan sanoen kärsii noustakin enkä vielä hätkähdä, mutta helppoudessa ja turvallisuudessa ylivoimainen.
Muuten, sähköyhtiöitäkin KANNATTAA kilpailuttaa! --> http://www.vaihtovirta.fi
..ja siinä kulutushistoria liikkuu 35 000 kWh vuositasolla mikä taas kuullostaa paljolta. Vesikiertoiseen järjestelmään olisi kyllä tarkoitus laittaa joku muu systeemi. Pelletti olis jees mutta varastolle ei oikein ole tilaa :( Tai silloin menee oma puuhahuone :((
Tutustuisin mielelläni talosi energiaratkaisuihin jos sopii etkä ole (liian) kaukana Espoosta.
Mailaa [email protected]
niin alkaa mittari pyöriä!!!
240 neliötä, 12000kwh vuoteen taloussähkön kanssa. Rahasampo porskuttaa...
Kannattaisi ottaa paikalle kunnollinen sähkösuunnittelija ja asiaan perehtynyt sähkömies. Ja tutkia tilanne. Jokin on mennyt pieleen ja pahasti jos homma ei pelaa. Nykytekniikalla lämpö saadaaan pidettyä tasaisempana, kuin vesikiertoisessa, jos niin halutaan.
Eli Asia on helposti korjattavissa, termostaatit rikki tms.
Tähän ei voinut olla vastaamatta. Kyllähän yösähkölla laattaa lämmittäessä fysiikan lakien mukaan käy niin, että aamulla kun lämmittäminen lopetetaan, niin laatta alkaa jäähtyä. Mitä ohuempi (tai oikeastaan mitä kevyempi) betonikerros, niin sitä nopeammin jäähtyy. Vaikka miten haluttais, niin sille faktalle ei voida mitään. Tai on kyllä olemassa sellaista 'nykytekniikkaa', jolla lattian tai huoneen lämpötila saadaan pidettyä todella vakaana yötä-päivää. Siinä käytetään nestettä lämmön siirtämiseen.. Sillä systeemillä lattian lämpötila on myös hyvin tarkasti sama sen jokaisessa pisteessä riippumatta onko jossain kohdassa matto tai ei.
"vanhempi suunnittelja" kirjoitti tämän
aikaisemmin täällä:
Keskimäärin noin yhden asteen nosto lattian pinnan lämpötilassa nostaa huoneen lämpöä asteella. Jos ollaan tarkempia, niin mitoituspakkasella (noin -30'C) on lattian pinnassa oltava 5 astetta enempi kuin huoneessa on lämpötila, jotta tehoa tulee riittävästi. Jos ei ole lämmön tarvetta ( 16...18'C), niin pinnan lämpö saa olla huoneen lämpö. Muut arvot ovat tuosta väliltä. Keskiverto on pari astetta jossain nollakeleillä.
Kivilaattalattiassa toteutuu tuo lämpötilaero myös laatan sisälle likimain. Lautaparketilla laatassa on mitoituspakkasella 40 astetta ja lattian pinnassa 26-27 astetta. Tuosta nähdään, että parin asteen nosto parketin pinnassa vaatii laatan lämmön nostamista 4 asteella. Ero on tuossakin vain niin, että asteen nosto huoneessa vaatii kaksi astetta laatassa.
Ei saa sekoittaa kokonaisämmöntarpeesta johtuvaa laatan peruslämpöä varsinaisen varaamisen vaatimaan lämmön nostoon. Lautaparkettitapauksessa laatan peruslämpö riittävän tehon luovuttamiseksi vaihtelee 20 asteesta 40 asteeseen samalla kun ulkolämpötila vaihtelee 15 asteesta -30 asteeseen. Varausteho on vain pieni vaihtelu tuohon peruslämpöön esimerkiksi mitoituspakkasella laatan lämpötila vaihtelee 39... 42 välillä vuorokautisesti. Asia ei ole helppo ymmärtää, mutta noin se on.
Devireg 550 säätää huonelämpötilaa seuraamalla laattaan sopivan peruslämmön, jotta tehon luovutus riittää pitämään haluttua lämpöä huoneessa. Sen lisäksi kello-ohjelmalla voi tehdä pienen vaihtelun, joka nostaa lämpöä hiukan halvan sähkön aikana. Termostaatin oppimisominaisuus huolehtii siitä, että laatan hitaus tulee ennakoiduksi tarkasti. Ja sen se tosiaan osaa.
Mitoituspakkasella 3 asteen nosto 10 sentin laatassa riittää antamaan laatasta 2 tuntia halpaa lämpöä. Sen jälkeen on tasauslämmityksen jo kytkeydyttävä. Jossain nollakeleillä 2 astetta purkautuu 8 tunnissa. 13 asteessa 2 astetta riittää koko kalliin sähkön ajaksi. Ja purkausajat menevät todellakin noin, koska purkausnopeus riippuu laatan peruslämmöstä. Leudoilla keleillä peruslämpö on hyvin pieni laatassa verrrattuna huoneen lämpöön ja teho on pinen lämpötilaeron takia pieni ja lämmön lasku loivaa.
Tasauslämmitysidea on tajuttava jos ei haluta toimimattomia lattialämmityksiä. Ja tuotahan ei monikaan tajua. Susia lattialämmityksiä on maamme väärällään.
Kerro hieman tarkemmin, mitä tarkoitat "hirvee yhdistelmä". Millä perusteella talojen hinta tippuu?
PS: Huuhaa-henkilön tunnistaa heti, kun viestissä vannotaan yhteen totuuteen!
Mulla on 198m2 98m2. sähköä menee vuodessa 7200kwh.
nimittäin kun sulla on kaukolämpö. Talossähköön sulla menee toi 7200kW/v.
kohta kun niitä on saatavilla sähköstä tulee melkein ongelmajätettä, niin paljon sitä on saatavissa ja ilmaiseksi...Me sähkölämmittäjät hykerrellään kun te paikkaatte vuotavia letkujanne ja vaihdatte kompuroitanne :)
Ja ne jotka sähkölämmittävät pääsevät piikkaamaan laattioita auki ja uusimaan piuhansa. Varmaan helpompaa kuin jonkun putken ja ruuvin irrottaminen ja kompuran vaihdon kerran 30 vuodessa.
Myös vesipattereita voi käyttää, jos ei halua betonilattialla tepsutella olohuoneessaan. Autotallin lattiana betoni on hyvä materiaali ja pesuhuoneessa helpoin tehdä, mutta muuten sisällä puulattia on mukavin. Pintamateriaaliin kantaa ottamatta.
23000 kw / vuosi 102 neliötä vuodenaikasähkö ja tietysti kattolammitys :(( lämmitys/käyttösähkö)