Huomenna on taas uusi päivä ja uudet kujeet.
Mikä mielen synkistää?
Ei itketä maananta..
17179
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei itketä ei mutta ei paljon nauratakkaan.
Pitää opetella nauramaan itselleen, kyllä siitä ilo irtoaa, niin minä teen jos ei ole muuta naurettavaa.
Elämä se mielen synkistää, oottaa vaan milloin tää helvetti loppuis. Jos rohkeutta löytyis olisin jo mullan alla, mutt perkele ku on niin saatanan nössö ettei uskalla ees ittiään lopettaa
Onneksi sinä tapasit minut joka sanoo että no way, minä haluan kuolla aiemmin kuin sinä enkä aio kuolla vielä piiitkään pitkään aikaan.
mä voisin kuolla vaikka heti, ei ole mitään syytä elää
Sinä hengität, se riittää näin aluksi?
Se on hieno tunne kun hengittää, ei voi tietää hengittävänsä ennen kuin on meinannut tukehtua ja sinähän olit tukehtua, vaikka aivan yhtä hyvin voit hengittää.
Elämä synkistää jokaisen vuoron perään, et sinä mikään nöösi ole kun jaksat elää synkkien aikojen yli, se on saavutus.
...if you will go I will go with you. If you will die I will die with you! Mut tosin ei kuollakaan.
Niinpä. On ollut elämässä aikoja, kun on ollut siitä onnellinen, että ylipäätään hengittää ja on elossa. Kun kaikki henkiset voimavarat on tyhjiin imetty. Tuntuu, että kaikki kaatuu päälle. Itket voimattomana lattialla ja tuska riipii sisintä. Ei ketään johon nojata juuri sinä hetkenä, kun eniten kaipaa ihmistä ja hätä on suurin. Yksin kaikkien ahdistusten kanssa ja peloissaan. Pelko siitä, että entäpä jos en joku aamu jaksakkaan enää nousta sängystä ylös. Pohjaton väsymys, niin henkinen kuin ruumillinenkin. Hetken räpiköiminen suossa ja jostain ihmeestä taas löytyy se vimma ja halu jatkaa taivalta. Periksiantamattomuus ja elämän nälkä vievät kuitenkin voiton. Feenikslinnun lailla taas uusin silmin ja voimin elämästä kiinni. Jälkikäteen miettien elämäänsä ja menneisyyttänsä ajattelen kaiken vain kasvattavina ja vahvistavina asioina elämässäni. Herkkyyteni kuitenkin säilyttäen. Itku puhdistaa ja vapauttaa. Voi ja jaksaa taas hymyillä elämälle ja itselleenkin. Tulipas paatos näin aamusta:)
Niin hyvin kirjoitettu, jaan ajatuksesi.
Kiitos palautteesta. Varmaan meillä useimmilla on elämässä näitä hetkiä. Kenellä enemmän, kenellä vähemmän. Ilman näitä syvänteitä ei kai elämästä oppisikkaan ja osaisi nähdä niitä hienoja puolia mitä sillä on tarjottavana. Tänään ihan hyvillä ja seesteisillä mielin. Toki pieni toive, että elämässä olisi vielä joskus sellainen ihminen, johon nojata, kun ei aina omat voimavarat riitä ja haluaa hetken levähtää. Onhan minulla toki ystäviä ja ihanat lapset. Kaipaa sitä kuitenkin toista aikuista tähän vierelle joskus. Jakamaan ajatuksia ja saada läheisyyttä. Laitetaanpa vielä biisi ja avoimin mielin eteenpäin. http://www.youtube.com/watch?v=OV0GFYCZVfc
Niinpä. Yksinäiisyys ottaa välillä voimille. Niitä tuskaisimpia hetkiä on vaikea kenellekään paljastaa. Mutta kukaan ei tule ovelle koputtamaan, itse pitää aina uudelleen ottaa itseään vaan niskasta kiinni... joskus vain tulee mieleen, kuinka pitkälle sitä jaksaa... edes pienin askelin eteenpäin...
Hei, hyvin kirjoitit. Itsekkin, vaikka avoin olen ja puhun ajatuksistani paljon ystäville, niin niistä kaikkein tuskaisimmista ja kipeimmistä tuntemuksista on aika vaikea puhua toiselle. Olla täysin "alasti" toisen edessä ja haavoittuvana. Voimia sinulle ja monille muillekkin. Mukavaa kun löytyy ihan asiallistakin kirjoittelua välillä. Toki sitä itsekkin täällä tulee välillä heitettyä vain läppää, en sitä kiellä. Tänään kuitenkin pohdiskelevalla tuulella jo aamusta. Kiitos sinulle ja kaikkea hyvää elämääsi:)
Tällä hetkellä olen aika heikoilla, masentaa rankasti. Miettii, keneen voisi ottaa yhteyttä, voimat vähissä. Kaikkea hyvää sinullekin
Ei oo enää mitään menetettävää, kaikki on hyvin.
Lääkitys ei taida olla ihan kohdallaan.
Rupesi hymyilyttämään. Meinaatko, että elämä olisi aina seesteistä ja ongelmatonta. Pelkkää auringonpaistetta. Elämä on kasvua ja kehittymistä. Notkahdellen välillä polvilleen ja taas nousemista ylös. Välillä syvissä vesissä uimista, pohdintaa ja itsetutkiskelua. Elämä on myös iloa ja naurua. Hulluttelua ja kevyttä pirskahtelua. Kaikkea tätä ja paljon paljon muuta. Värisävyjä laidasta laitaan. Tämä on vain elämää, niin ja ilman lääkityksiä;)
Näinpä. Väärin menee jos johtopäätökset vedellään niistä huonoista hetkistä ja päivistä.