Valitettavasti nyt on ilmennyt hyvin outo ilmiö.Tietyt purjetieteilijät varustettuna tietynvärisin "viirein" tulevat jo rantautuneilta veneilijöiltä pyytämään siirtymään toiseen paikkaan, jotta pääsisivät vierekkäin juomaan "karhua"...
Kaveri viereen satamassa
merten nalle
13507
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Pyytää saa, eri asia annetaanko.
Kaikki ain puhuu tai kirjoittaa "tietyn värisistä viireistä". Miksette sano millaiset viirit??? hittoako sitä salailla. Joten minkä seuran paatit kyseessä??????
Jos näin on tapahtunut kerran, ei se siitä vielä ilmiötä tee. Luultavasti myös joku viiritön on joskus jollekkin saattanut moisen ehdotuksen tehdä.
Mitähän nuo "purjetieteilijät" ja jotkut "tietyt viirit" ovat olleet ja miten yleisestä ilmiöstä nyt on kysymys? Tulin eilen kotisatamaan enkä tänä kesänäkään tavannut ketään, joka olisi pyytänyt siirtymään. Ja jos joku "purjetietelijä" pyytäisi siirtymään, miksi siirtyisin? Kymmenien purjehdusvuosieni aikana on joskus kyllä ehdotettu siirtymistä, mutta silloin on ollut kyseessä oma mokani: olen vahingossa kiinnittynyt yksityiseen poijuun. Ei silloinkaan asia liittynyt "tiettyihin" henkilöihin tai tiettyihin yhdistyksiin.
Kun tänä kesänä erehdyin vanhasta muistista kiinnittymään poijuun, joka ei enää ollutkaan vieraspaikan poiju, sainkin luvan olla siinä pari vrk eikä tarvinnut maksaa satamamaksua.
Minun mielestäni on turha lietsoa kaunaa, jos joku joskus on pyytänyt siirtämään venettä. Yleensä satamissa on oltu avuliaita ja huomaavaisia. Ainoa poikkeus taitaa olla huippusesongin aika, jolloin suosituissa vierassatamissa on ahdasta. Tuskin silloinkaan kukaan pyytää siirtämään venettä vain siksi, että saisi kaverin paatin oman paatin viereen!
Kyl niit poijuja on mistä ajetaaan heti pois... Kerran oltiiin menossa erään viirin saareen isäntäveneen kanssa, saaressa oli 4 venettä ennestään ja tilaaa siis ainakin 10 veneellä vielä, ajatus oli jättää seuraan kuulumaton vene poijuun ja jatkaa siitä "seuran" veneellä rantaan mut ei tarvinnu edes poijuun koskea kun jo huudettiin helvettiin sieltä.
Ne tietyn väriset viirit voisivat pystä vierekkäin omissa satamissaan.
Naulan kantaan!
Pysyisivät just siellä!
Mutta kun äly hoi, älä jätä- ja hongikko vastasi hoi...
Tätä se on, varsinkin rättivetosten "mitä lienevätkään" kanssa. On kokemuksia enemmän kuin muille jakaa.
Päijänteelläkin eräs saari, missä on paikka niille, johon eivät 'muut' saa tulla. Miksi ne eivät sitten pysy siellä jos kerran on oma paikka?? Pitää tunkea paikkaan, mihin heidän mielestä vaan 'rahvas' pääsee. Sitten huudellaan järveltä kaukaa, että: " siirtäkää tuota venettä, että MINÄ mahdun sinne".
Käytöstavat?
Samaisessa saaressa, mikä oli jo yllättäen täynnä ja sattui olemaan sauna, niin tämä aurinkokuningas saatuaan sitten itsensä kiilattua toisen rättikiulun kupeeseen marssi suoraan pyyhkeen kanssa etsimään saunaa. "Onko sauna jo lämmin?" -Pari muuta venekuntaa oli jo odottamassa vuoroaan, mutta eihän tämä sitä voi käsittää, että maailmassa on muitakin kuin MINÄ...
Pysyisivät oikeesti ihan just siellä.
Kivaa kesää.
Juu, ja ne on just näitä liputtajia ja lipun laskijoita/nostajia.. Kenties samoja mitkä joskus taannoin uhosivat Jolly Roger lipusta..
Itse ainakin laitan lipun ( J. Roger) salkoon jo keväällä ja annan sen liehua jouluun asti.
On siinä ollut ihmettelemistä lipun laskun aikaan.
Että voi ihmiset pienestä vetää hernettä, samalla kun ei itse osaa alkeellisimpiakaan käytöstapoja.
Ihan pieni sivuhuomautus tuohon saunajuttuun, tai oikeastaan kysymys. Kun en tiedä, mistä paikasta puhutaan ja onko siellä jotkin kirjatut pelisäännöt saunan käytölle, niin kävi vain mielessä, että mainittu viiriveneilijä ei ehkä ole ajatellut lainkaan, että saunominen menisi venekunnittain. Voihan vaihtoehtona olla vaikkapa miesten ja naisten saunavuorot erikseen. Tai sen puoleen vaikka yhteissauna (epätodennäköistä vieraiden kesken, tietty).
Joo, ei taida olla kirjattuja sääntöjä. Toiset vaan ovat odottaneet vuoroaan jo muutaman tunnin, sovitussa järjestyksessä ovat kaikki saaneet käydä. Ihan normaalilla vuorovaikutuksella on asiat sovittu ilman sen kummempaa ongelmaa. Mutta tämä rättikiulu kun tuli, niin MINÄ, MINÄ.
Ei tullut mieleen edes kysyä keneltäkään mikä on homman nimi. Pääasia, että MINÄ pääsen, eihän täällä muita olekaan.
Että tällaista tapahtui sillä kertaa.
Kaikkihan on mahdollista, esim. miesten / naisten vuorot tai vaikka se epätodennäköinen yhteissauna. Mutta kun ei sen vertaa voi kommunikoida, että kysyisi vaikka asiasta.
Ihan tervettä järkeä ja normaalia käyttäytymistä noudattamalla kaikilla on varmasti mukavaa.
Mutta jos se puuttuu, niin silloinhan ei jää jäljelle muuta kuin em.
Mutta eipä sen väliä, onhan se kesä kaikilla.
Muutoin oikein hyvä tarina, mutta se on luettu jo useampaan kertaan useampana vuonna.
Heh, onpas täällä pinna tiukalla joillain, mikäs riepoo? Tulee mieleen se "purjehdusurheilumme isän" Henrik Ramsayn muistelmissaan toteama seikka, mikä erottaa purjehtijan moottoriveneilijästä?
No kuulemma se, että kun purjehtijalta loppuu käyttövoimansa ja tuuli tyyntyy, ottaa purjehtija rennosti, kääntää kasvonsa palvoen aurinkoon ja nauttii hetkellisestä joutenolosta. Mutta kun moottoriveneilijän kone menee lakkoon, hän kääntää kokonaan toisen ruumiinosansa aurinkoa kohti ja ne kiroilut, mitä veneestä alkaa kuulua, osoittaa, että hän palvoo kokonaan toista hahmoa kuin aurinkoa...
Kannattaa lukea, on hienoin purjehduskirja ikinä!