En tiedä olenko oikeasti masentunut vai en ja pitäisikö hakeutua hoitoon vai ei..?
Reilu vuosi sitten 'viiltelin' ekan kerran jotain pientä, mutta lopetin sen. Reilu puoli vuotta sitten aloitin taas, eikä se ollut edelleenkään kovin pahaa, muuta oli myös itsemurha ajatuksia. Sitä jatkui jonkin aikaa ja alku keväästä yritinkin tappaa itseni lääkkeillä, mutta niitä ei ollut tarpeeksi.. Pari kk sen jälkeen olo on parantunut jonkin verran, mutta edelleenkin mielialat ovat todella vaihtelevia ja saattaa mennä viikko tai kaksi hyvin ilman mitään ja sen jälkeen pari päivää viiva viikko menee huonosti. Alkoholia olen vuoden ajan juonut melko useasti ja jonkin näköistä syömishäiriö käyttäymistäkin on ollut pari vuotta.. Viime aikoina on tuntunut siltä että eläisin 'sumussa' enkä jaksais/pystyisi tekemään mitään täysillä. Mutta silti tunnen itseni naurettavaksi jos soittaisin jonnekkin ja pyytäisin apua, sillä on ihmisiä, jotka eivät pärjää yksin tarvitsevat oikesti apua ja minä pärjään melko hyvin yksinkin..
Reilu vuosi sitten 'viiltelin' ekan kerran jotain pientä, mutta lopetin sen. Reilu puoli vuotta sitten aloitin taas, eikä se ollut edelleenkään kovin pahaa, muuta oli myös itsemurha ajatuksia. Sitä jatkui jonkin aikaa ja alku keväästä yritinkin tappaa itseni lääkkeillä, mutta niitä ei ollut tarpeeksi.. Pari kk sen jälkeen olo on parantunut jonkin verran, mutta edelleenkin mielialat ovat todella vaihtelevia ja saattaa mennä viikko tai kaksi hyvin ilman mitään ja sen jälkeen pari päivää viiva viikko menee huonosti. Alkoholia olen vuoden ajan juonut melko useasti ja jonkin näköistä syömishäiriö käyttäymistäkin on ollut pari vuotta.. Viime aikoina on tuntunut siltä että eläisin 'sumussa' enkä jaksais/pystyisi tekemään mitään täysillä. Mutta silti tunnen itseni naurettavaksi jos soittaisin jonnekkin ja pyytäisin apua, sillä on ihmisiä, jotka eivät pärjää yksin tarvitsevat oikesti apua ja minä pärjään melko hyvin yksinkin..
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ehkä kannattaaa hakea apua, myös viinanjuontiongelmaan.
apua. Apu tehoaakin parhaiten silloin kun sitä alkaa saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Lääkärille menon lisäksi vähennä alkomaholin killittämistä ja syö monipuolisemmin, sekä harrasta liikuntaa. Vaikka ihan kävelyäkin.
Rasvainen kala kuten lohi, ja marjat kuten mustikka, on ainakin hyvää aivoruokaa.
Et tiedä oletko masentunut jos viiltelet itseäsi?
Sinuna hakisin mahd.pian ammattiapua.
Olen masennusdiagnoosin kanssa elävä ja yksi keskeisimpiä sairauden oireitani on se, että en osaa päättää asioista. Jahkaan ja jahkaan ja toivon, että joku toinen sanoisi mitä tehdään. Eli oikeastaan vastaat jo kysymyksessäsi itse itsellesi: on tarve lähteä hakemaan apua. Tiedän kokemuksesta, että kynnys saattaa olla korkea, mutta nyt puhutaan sinun omasta olostasi. Itseään kannattaa arvostaa ja elämästään tehdä niin hyvää kuin voi. Näin siitä huolimatta, että joka päivä ei siltä tunnu. Ja hei, sinun itsesi ei tarvitse osata päättää, oletko masentunut. Sen arvioiminen on onneksi lääkärin tehtävä. Oma-arviointi voi olla rajallisten voimavarojen kanssa kamppailevalle vähän liikaa. Tulethan kertomaan avun saatuasi, kannattiko.....
Voimia ja jaksamista sinulle!
Kyllä nuo sinun oireet ovat ihan tarpeeksi vakavia ja tarvitset apua. Kirjoittamien ja vaikeiden asioiden työstäminen kirjoittamalla ja puhumalla auttavat. Jotakin sinulla on sielusi syövereissä.
Kiitos kaikkille kommenteista! Toivottavasti uskallan ylittää sen kynnyksen ja saan haettua apua.
Lääkärit ovat tottuneet kuulemaan ihmisten ongelmia ja vaivoja, heille sellainen on aivan jokapäiväistä kauraa. Pyydä ekan käynnin aikana (varmaan yleislääkäri) jatkoaikoja psykologille tai prykiatrille, jotta saisit juteltua avuntarpeestasi kunnolla.