Ihan oikeesti oli purjeet ylhäällä ja kurssi Tallinnaan.
Meinas mennä lonkero suoraan henkitorveen.
Meinas mennä lonkero suoraan henkitorveen.
nÄIN EILEN bAVARIAN purjehtivan
FG 43
32628
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Ensinnäkin: FG43 on tyylikäs ja kallis vene, jonka omistajat eivät kirjoittele nettiin tuollaisia juttuja, joten vaihda nimimerkkiä.
Toiseksi: Bavariat ovat kelpo veneitä ja purjehtivat ihan sen verran kuin sinä osaat purjehtia. Väitän, että ennen sinulta pettää kantti kuin Bavariasta vantti.
Kolmanneksi: Älä vedä lonkeroa, varsinkaan henkitorveen. Se vasta tyylitöntä onkin.
vituttaa kun maksoin täyden hinnan kolmosestani, nyt sen arvo on 200t
Jos sinulla olisi 200 000 euron arvoinen vene, sinua tuskin vituttaisi juuri lainkaan.
Kateus menee täällä kiimankin edelle...
Kylla ma ainakin ostaisin ennemmin 2 Bavariaa kuin yhden HR:n. Joku vois pyyhkia pölyt pois toisesta kun ma purjehtisin silla toisella.
Ennemmin ostaisin yhden Najadin kuin 4 bavariaa..
Siis jos varaa olisi eikä vaan tarttes sellasesta haaveilla. Happamia sano kettu.
Mikset haaveilisi saman tien isosta Swanista. On niin paljon tavallisen kokoista Najadia tai Bavariaa kalliimpi, että voit hyvin ruveta halveksimaan tuollaisia tavallisilla veneillä purjehtivia. Ja yhtyä suomi24-haaveilijoiden mölynpitoon.
Olitko sokea jo lapsena? Nyt sitten myöhemmällä iällä siis näkö palautui. Liittyikö näön palautumiseen tulo uskoon? Minun yksi kaveri joi Venäjältä salakuljetettua viinaa noin 15v. sitten ja hän menetti myös näkönsä, välillä hän näkee hieman pieniä hetkiä.
Onnittelut ketjun aloittajalle, olet siis vihdoinkin päässyt ihan oikeasti merelle tai ainakin meren läheisyyteen.
Toivottavasti joku ottaa sinut mukaan veneeseensä vähän pitemmälle retkelle, niin näet lisää Bavariota purjehtimassa. Niitä nimittäni näkee merellä todella paljon, niin monet ovat sellaisen hankkineet.
Matkapurreksi Itämerelle Bavaria onkin loistava hankinta, hinta-laatusuhde on omaa luokkaansa ja monet ominaisuudet matkapurjehtijan näkökulmasta todella fiksusti harkittuja.
Jos maltat tehdä läksysi ja hankkia hyvän ammatin, voi sinullakin olla joskus mahdollisuus hankkia oma Bavaria, joten tsemppiä vaan koulunkäyntin.
ja sitten heräsit homeisesta skandistasi
Osaisiko joku kertoa, miksi Bavarioita haukutaan?
Muutama malli on sellainen, ettei voi kauniiksi kehua, mutta sama vika on monessa muussakin merkissä, Jeanneaussa, Beneteaussa, Dehlerissä jne.
Kokoisekseen Bavariat ovat edullisia, ja pitkien valmistussarjojen ansiosta niiden tyyppiviat ovat vähäiset. Takilat, moottorit ja varustus ylipäätään on ihan samaa tavaraa ja samoja laatumerkkejä kuin lähes kaikissa muissakin veneissä.
Onko nyt sitten vain niin, että koska aika suuri osa isoista uusista perheveneistä on Bavarioita, tämä merkki saa myös suurimman osan kateudesta ja haukuista osakseen?
Itsekin olin joskus sitä mieltä, että en haluaisi Bavarialla purjehtia, mutta tarkemmin ajatellen Bavariahan olisi luultavasti loistovalinta 4--6 viikon kesälomapurjehduksille saaristossa. Ja eikös se nyt ole se yleisin purjehdusmuoto Suomessa?
Miksi muuten luulette, että valtaosa Välimeren Charter-veneistä on Bavarioita? Ei kelpaisi merkki tuohon tarkoitukseen, jos se olisi herkkä hajoamaan. Ei kelpaa kovin moni automerkkikään taksiksi...
Eikai siinä mitään vikaa jos vertailukohtana on nimenomaan nuo merten karavaanarit Euroopasta. Halpoja ja tilavia veneitä, mutta huonosti suunniteltuja täkäläiseen ympäristöön ja olosuhteisiin. Varmasti kyllä hyvä valinta, jos veneen tärkein ominaisuus on mukavuudet ja suuret tilat. Jos valintakriteerinä on jotain muutakin, niin silloin kannattaa ostaa mielummin pienempi mutta laadukkaampi.
Kyse ei ole kateudesta isotta venettä kohtaan, vaan ihan jostain muusta...
Charter veneissä painavat paljon enemmän kustannukset kuin kestävyys ja purjehdusominaisuudet. Eihän niitä edes käytetä kuin n. 5 vuotta tuossa touhussa ennen eläkeikää.
Mikähän Bavariasta tekisi huonosti Itämerelle tai vielä rajatummin Suomen vesille sopivan?
Sanotaan, että Pohjoismaihin. Itämerelle, sinne Saksan rannikolle jolle tuo on suunniteltu varmaan soveltuu paljon paremmin.
Pieni vikalista alkuun: Liikaa syväyttä, liikaa mastoa, aivan liian jyrkkä keula, purjeiden hallinta perämiehelle/kipparille hankalaa vaikeiden jalusköysien sijaintien takia (jos veneeseen riittää useita kokeneita purjehtijoita haitttaa vähemmän), perusmalleissa rautakölit.
Yleisesti sitten noissa karavaanareissa ei pelkästään meidän olosuhteita ajatellen: on mm. sisällä liian vähän tukia, veneen kestävyyteen ei voi täysin luottaa, isopurje on niin korkealla ettei siihen pääse tarvittaessa käsiksi. (eipähän lyö päätään)
"Pieni vikalista alkuun: Liikaa syväyttä, liikaa mastoa, aivan liian jyrkkä keula, purjeiden hallinta perämiehelle/kipparille hankalaa vaikeiden jalusköysien sijaintien takia (jos veneeseen riittää useita kokeneita purjehtijoita haitttaa vähemmän), perusmalleissa rautakölit."
Nuo samat "viat" taitavat piinata lähes kaikkia uusia isompia veneitä, monissa "viat" ovat vielä Bavariaa pahempia, kuten veneen syväys tai maston korkeus.
Bavariaa ei muuten ole suunniteltu Itämerta tai Saksan rannikkoa silmällä pitäen, veneen päämyyntialueet ovat paljon isommat meret, Välimeri, Karibian meri ja Atlantti.
Valitettavan monia kyllä, se on totta.
Kovin huonosti on tarjolla uusia veneitä täkäläiseen ympäristöön suunniteltuna. Bavariat yms. Välimeripurret ovat kuitenkin niitä, missä nämä seikat ovat olleet mielessä kaikista vähiten.
"Pieni vikalista alkuun: Liikaa syväyttä, liikaa mastoa, aivan liian jyrkkä keula, purjeiden hallinta perämiehelle/kipparille hankalaa vaikeiden jalusköysien sijaintien takia (jos veneeseen riittää useita kokeneita purjehtijoita haitttaa vähemmän), perusmalleissa rautakölit."
Miten niin liikaa syväystä tai liikaa mastoa? Miten niin "aivan liian jyrkkä keula"?
Mitä vikaa rautakölissä?
Ainoa listaamistasi asioista, joka saattaa olla ongelma, ovat nuo jalusten sijoitukset. En osaa oikein sanoa, kun en ole Bavalla koskaan seilannut, mutta kai siinäkin kippari genuavinsseille yltää? Jos ei yllä, niin sitten sijoitus on huono. Ei siihen purjeiden käsittelyyn kovin kokeneita purjehtijoita tarvita, minä olen pistänyt monta kertaa ison kimppuun ensimmäistä kertaa veneessä olevan. Näytän kerran, miten skuuttivaunu siirtyy ja miten köysi lukitaan/vapautetaan ja selitän suurinpiirtein perusidean löysäämisessä/kiristämisessä ja virtauslankojen idean. Ei sen jälkeen tarvitse muuta kuin sanoa, että nyt pitää löysätä tai kiristää, homma tapahtuu. Samoin luovilla on aina sujunut.
Mutta siis tosiaan keulapurjeeseen pitää yltää ruorin takaa, muuten käy turhan työlääksi gastille.
Täällä meilläpäin tuppaa olemaan väylät kapeita, vedet kivikkoisia ja sameita, rannat matalia, ja väylät suljettu silloilla. Näillä eväillä avoimiin ja syviin vesiin suunniteltu vene ei vähemmän yllättäen ole täällä parhaimmillaan.
Masto estää kulkua, keula rantautumista (täällä on ihan hyvä syy ajaa keula edellä maihin), syväys väylien käyttöä ja rantautumista. Rautaköli on karmea osuessaan kiville ja vaatii enempi syväystä samaan tehoon, ja ahtaammilla alueilla tuuli pyörii ja vaihtelee voimakkaasti jolloin skuutit, isopurjeenkaan, jossain perämiehen tuolla puolen eivät ole mikään hyvä ratkaisu.
Kyllä nuo kai käyvät, jos tavoite on lähinnä mennä suurimpia väyliä pitkin vierassatamasta toiseen, ja koneella ajaminen tuntuu mukavalta. Tilaahan noissa saa muihin verrattuna samalla rahalla paljon, siksi kai niitä hankitaan. Itse olen kyllä aina mahtunut pienempäänkin veneeseen, ja nykyajan mukavuuksista nautitaan sitten kotona, enkä siten ihan ymmärrä näiden suosiota.
Välimerellä tuli käytyä, ei Bavarian, mutta vastaavan Beneteaun kyydissä ja kyllähän se siellä tuntui ihan sopivalta. Mutta en kyllä moista haluaisi tänne tuoda suurin surminkaan.
Ei tule nyt heti mieleen yhtään sellaista väylää, jolla maston korkeus olisi este (siis sellaista, josta pienempi purkkari mahtuisi. Jaa no, Naantaliin meno. Mutta harvinaista se on. Mitä rantautumiseen tulee, niin laituriinhan yleensä kiinnitytään, ei keulan muodolla siinä suurta merkitystä ole. Kiville ajamista voi välttää käyttämällä järkeä ja välttämätllä turhia riskejä eli pyrkimällä väylän ulkopuolelle mennessään pysymään 10 m käyrän ulkopuolella.
Eli tiivistäen: listaamasi asiat ovat ongelma vain sille reliikkiporukalle, joka jostain syystä haluaa välttämättä tunkea kivien sekaan ja rantautua johonkin luonnonsatamaan pakottaen gastin vaarantamaan terveytensä hyppäämällä liukkaalle rantakalliolle. (Järkevämpää olisi ankkuroitua ja käyttää jollaa.)
Sanoisin siis, että eivät nuo ole yleisesti ottaen huonosti suomalaisille vesille sopivia. Ehkä ne sopivat huonosti sinulle, mutta enemmistölle ihan hyvin.
Se on sitten toinen asia, että saaristopurjehdus on ylipäätään aika turhauttavaa puuhaa veneellä kuin veneellä juuri siksi, että tuuli pyörii älyttömästi. Ei kerta kaikkiaan ole kivaa purjehtia niin, että koko ajan joutuu säätelemään purjeita.
Pelkissä (suurissa) vierassatamissa käyminen on vain niin uskomattoman tylsää ja ankeaa. Suomen saaristo ja rannikot ovat täynnä kaunista luontoja ja hienoja paikkoja joihin ei vain tuollaisella veneellä pääse. Kumivenekään ei usein auta, kun ei pääse edes ankkuriin. Lisäksi leveäperäisen Välimerepurren peräsin on niin syvällä, että ainakin itseä hirvittäisi ankkuroitua matalaan kivikkoiseen lahteen. En ole muuten vielä edes meinannut telonut itseäni kertaakaan hyppiessäni rantakallioille vaikka sitä on tehty pienestä piltistä lähtien, jo yli 20 vuoden aikana (tai koska lienee ensimmäisen kerran rannalle tultua hypättyä). Mitään vaaraa ei ole, kun välineet ovat tarkoituksenmukaiset ja tiedetään mitä tehdään.
10m käyrä taas... Välimerellä on helppo pysyä 10m tai 50m käyrän ulkopuolella, mutta, jos Suomessa haluaa vaikkapa etsiä mielenkiintoisia paikkoja tai kryssätä jossain muualla kuin kaukana avomerellä on sinne 10m ja välillä 3m käyränkin sisään vain mentävä. Toinen vaihtoehto on sitten kolistella moottorin kanssa, joka ei ole minulle se syy miksi purjeveneellä liikutaan.
Purjeiden säätäminen olosuhteisiin sopivalla veneellä ei ole ollut ikinä ongelma. Ja Suomen saaristot ja rannikot ovat luontonsa puolesta enemmän kuin tuon pienen uhrauksen arvoisia.
Kyse ei siis ole mistään reliikkiporukasta vaan niistä joille purjehdus on seikkailua, retkeilyä ja luontoon tutustumista. Jos purjehtiminen on vain uiva vaihtoehto kesämökille tai asuntovaunulle tämä ei varmasti haittaa, kuten edellä sanoinkin. Mutta silloin menettää niin paljon upeita mahdollisuuksia ja kokemuksia Suomen luonnosta ja maailmanlaajuisesti uniikista saaristosta, että säälittää.
"Purjehtijalla" tuntuu olevan kovin rajoittunut näkökulma purjeveneellä liikkumiseen. Olen purjehtinut tuhansia maileja neljällä erilaisella Bavarialla, enkä ole koskaan kokenut genoan säätämistä ongelmallisena, vaikka vinssi ei ihan ruorin vieressä olisikaan. Onhan moderneissa veneissä näihin tilanteisiin autopilotti.
Mitä Bavarioiden maston pituuteen ja kölin syvyyteen tulee, ne lienevät varsin maltillisia veneiden pituuteen verrattuna. Purjehtiessa en todellakaan mieti, onko köli rautaa vai lyijyä jos vene käyttäytyy niinkuin hyvän matkaveneen tulee käyttäytyä. Siltojen alle mahtuvia lyhyitä mastoja on lähinnä alle 24-jalkaisissa pikkuveneissä ja sellaisella en todellakaan haluausi lähteä kuukauden lomareissulle. Veneen pitää olla myös sisältä tilava ja viihtyisä, siellä kuitenkin eletään, kokkaillaan ja ruokaillaan myös sadepäivinä.
Oman melko kookkaan Bavariani olen saanut kiinnitettyä kaikkiin niihin paikkoihin, joihin olen halunnut sillä mennä. "Mitään vaaraa ei ole, kun välineet ovat tarkoituksenmukaiset ja tiedetään mitä tehdään".
Hyvää loppukesää ja antoisia purjehdusretkiä niin "purjehtijalle" kun muillekin ketjun lukijoille.
Vähän merkillinen vikalista. Edellinen luonnehdinta, jonka olen rannalla kuullut myöhemmin bavaksi tunnistetusta veneestä oli: tuleepa korkea vene, jossa on matala masto. Ja telakallakin bavat näyttävät monia naapureitaan matalammilta matalan syväyksen takia. Yksi ominaisuus tietenkin lyttää kevyen tuulen suorituskyvyn, toinen kryssiominaisuudet. Keula nyt on lähinnä makukysymys.
Vinssien sijoittelu on vaikea. Sen paikkaaminen autopilotilla on pelkkää virheen peittelyä. Juuri eilen ihmettelin vieressä olleen bavan ruffin katolla olevaa levenkia, jossa vaunun liikevara oli korkeintaan puoli metriä. Kiskon päissä rapulukot olivat reippaasti yläviistoon niin, että aukaisu istumalaatikon puolelta olisi todella vaikeaa. Käytännössä mahdotonta, koska säätönarut tulivat sprayhoodissa olevien reikien läpi. Ihan hyvää Rutgersonin heloitusta, mutta taisi kiskon metrihinta olla liian kova, kiskoa kun olisi voinut esteettä jatkaa puoli metriä molemmille puolille. Sprayhoodin takareuna kohdalla sivukansi oli niin kapea, että isokenkäisellä on asettelemista kengän leveyden verran siitä löytääkseen. Eikä sitä tilaa edempänäkään paljoa ollut.
Mutta mutta... eihän noi mitään bavojen erityisominaisuuksia ole. Ehkä Bavaria oli ensimmäinen tuolle linjalle lähtiessään. Nykyään noita tekee moni, eikä niitä toisistaan erota.
Ei tuuli pyöri saaristossa älyttömästi, enimmäksen shiftit ovat hyvin ennustettavia. Järvipurjehdus on sitten eri juttu. Sinällään purjehtiminen on juuri silloin kivaa, kun jotain joutuu trimmeille tekemään. Saarten välissä tosin suurin osa siitä hoituu ohjailulla, kun ennakoi ne shiftit, siten matkakin joutuu.
Minäpä näin tänään Bavarian kryssivän, vieläpä saaristoväylällä.
Ehkä näit jopa minut! Olen tosin vasta nyt oppinut reivaaman 34-seni kunnolla 10 m/s tuulessa ja ihailen sen käyttäytymistä ja menoa. Uusi North Starin genoa kyllä parani nousukulmaa merkittävästi.
Hienoa, hyvä! Onnekkaita tuulia sinulle ja miehistöllesi.
Reivaaminen on muuten Suomessa jotenkin aliarvostettu laji. Ihan liian usein näkee purjeveneitä reippaassa tuulessa liian isoilla purjeilla aivan kyljellään.
Isopurje ei reivaamisesta huonone, eikä hyvin tehty genoakaan paljon.
Sen sijaan kallistus vähenee huomattavasti ja meno muuttuu muutenkin mukavammaksi reivaamalla.
Oma veneeni on jossain määrin ylirikattu, ja nyt ollaan sen kanssa Englannin kanaalissa. Ykkösreivi laitetaan 6--7 metrin keskituulella, kakkonen viimeistään 10 metrissä ja kolmonen sitten14--15 metrissä.
Englantilaisilla on sanonta: "when you first think of reefing, reef deep. When you first think of opening the reef, have a cup of tea"
On muuten hyvä ja toimiva neuvo.
Kieltämättä kuulostaa vähän ylirikatulta. Tietysti veneet ovat erilaisia, mutta itse olen tyytyväinen siihen, että veneeni kantaa n. 9-10 m/s tosituuleen asti täyden isopurjeen ja genuan kallistumatta liikaa. Kolmosreiviä ei isopurjeessani edes ole.
Meillä menee ehkä tähän tapaan:
-tuulta 3 m/s tai alle: koneella
-3-8 m/s: täysin purjein, tosin vaihteluvälin alapäässä saattaa liian vastainen tai liian myötäinen tuuli tehdä koneajon paremmaksi vaihtoehdoksi; sanotaan niin, että 5 m/s tai yli on aina purjekeli.
-9 m/s tai yli: reivataan ykköseen tai kakkoseen.
Kyllä kai sitä voisi reivata myöhemminkin, mutta sitten pitää sietää jopa 30 asteen kallistumaa, joka ei parin metrin aallokossa ole enää mukavaa. Vaikea laittaa ruokaa, ja kamat alkavat lennellä sisällä. Myös takilan voimat kasvavat turhan isoiksi. Ei ole kovin mielekästä, jos isoa pitää ryhtyä skuuttaamaan vinssillä tai jos 55-neliöistä genoaa ei saa trimmiin "kotikonstein". Muutamissa paikoissa täällä tulee myös välillä sellaisia vuorovesiaaltoja, että turhan isoilla purjeilla voi paukauttaa takilaa aika ikävästi.
Asia sinällään oli oikein, edes 30 asteen kallistumaa ei pidä sietää kuin hetkellisesti puuskassa, 25 max. Mutta jos pitää reivata rikin rasitusten vähentämiseksi, on veneessä vikaa. Ei ison skuutauksen joutuminen vinssille pitäisi niin ihmeellistä olla, eikä aaltoja saa joutua pelkäämään rungon säästämiseksi. Mitä muuten ovat ne kotikonstien ulkopuolelle menevät keinot genuan trimmaamiseksi? Jos ei veneen vinssi riitä, on vinssi alimittainen.
Ei rikin rasitusten vähentämiseksi, vaan ensisijaisesti purjeiden käsittelyn ja trimmaamisen helpottamiseksi. Ja kyllä ne isommat voimat rikissä myös kuluttavat rikiä enemmän. 20 astetta kallistumaa on meillä reiviraja. Alle metrin aallokossa, eli hyvin tasaisella vedellä 25 astettakin vielä menettelee.
Meidän iskä ajaa aina koneella tuulesta riippumatta. Bavaria olisi hieno vene!
Totta puhut! Monet "suostuttavat" perheensä 4 viikon loman ajaksi koirankopin tiloihin ilman mitään mukavuuksia, luksuksesta puhumattakaan.
Useimmat perheenäidit taitavat kuitenkin kaivata lomalta hiukan lepoa, hemmottelua ja jopa hiukan luksusta. Perheenäidin mielestä vene olisi ihan luksusta, jos siinä olisi iso jääkaappi ja kunnollinen kylppäri lämminvesisuihkuineen.
Teinityttärien mielestä vene olisi luksusta, jos vene olisi uusi ja heille siellä omat tilavat hytit. Ja vene olisi Välimerellä. Ja siinä olisi iso uimataso.
Mukaan kutsuttujen vieraiden mielestä vene olisi ihan luksusta, jos veneessä olisi tilaa liikkua, sisällä pää ei kolhisi kattoon ja heille olisi omat hytit ja oma kylppäri. No onneksi on Bavarioita!