Velkakriisi etenee sellaista vauhtia, että tavallisten kansalaisten ohella ammattipoliitikotkin ovat päästään pyörällä. Tieto tarpeellisista toimista ja tehdyistä päätöksistä on salaista tai vaikeasti ymmärrettävää. Kovassa kiireessä huonojen ja epäselvien päätösten riski kasvaa.
Demokratian kannalta olisi elintärkeää päästä velkakriisin kuohujen keskeltä edes hetkeksi suvantoon, jossa euroalueen, EU:n ja Suomen suuntaa voidaan arvioida kaikessa rauhassa. Valitettavasti näyttää siltä, ettei tuollaista hengähdystaukoa ole lähiaikoina luvassa.
Hallituspuolueiden edustajat pitävät yhä kiinni siitä, että EVM ei voi luopua ensisijaisen velkojan asemasta. Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd) sanoi, ettei valtiosopimus voi muuttua komissaarin tulkinnan perusteella (HS 22. 7.). Oppositio on kuitenkin syyttänyt hallitusta harhaanjohtavien tietojen antamisesta eduskunnalle ja vaatinut, että ensisijaisen velkojan asemasta pidetään kiinni. Maanantaina presidentti Sauli Niinistö puuttui peliin toivomalla selvitystä siitä, "mitä missäkin ja mistäkin on päätetty".
EVM:n perustamista koskevassa hallituksen esityksessä todettiin kertaalleen, että EVM:n etuoikeusasemaa yksityisiin velkojiin nähden on pidettävä ensisijaisesti poliittisena sitoumuksena. Esityksessä ei kuitenkaan pohdittu poliittisesta sitoumuksesta lipeämisen mahdollisuutta. Hallitus piti EVM:n ensisijaisen velkojan asemaa tärkeänä juuri veronmaksajien varojen turvaamisen kannalta.
Näyttää siltä, että eduskunta teki päätöksen EVM:ään liittymisestä vajavaisen tiedon perusteella. Velkakriisin hoidossa ovat niin suuret panokset ja hallituspuolueiden rivit pysyvät niin suorina, että avoin pohdiskelu poliittisen sitoumuksen luonteesta olisi tuskin muuttanut lopputulosta: EVM-sopimus olisi hyväksytty joka tapauksessa. Periaatteessa – ja käytännössäkin – on silti hyvin ongelmallista, jos eduskunta ei tiedä, mitä se päättää.
Demokratian kannalta olisi elintärkeää päästä velkakriisin kuohujen keskeltä edes hetkeksi suvantoon, jossa euroalueen, EU:n ja Suomen suuntaa voidaan arvioida kaikessa rauhassa. Valitettavasti näyttää siltä, ettei tuollaista hengähdystaukoa ole lähiaikoina luvassa.
Hallituspuolueiden edustajat pitävät yhä kiinni siitä, että EVM ei voi luopua ensisijaisen velkojan asemasta. Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd) sanoi, ettei valtiosopimus voi muuttua komissaarin tulkinnan perusteella (HS 22. 7.). Oppositio on kuitenkin syyttänyt hallitusta harhaanjohtavien tietojen antamisesta eduskunnalle ja vaatinut, että ensisijaisen velkojan asemasta pidetään kiinni. Maanantaina presidentti Sauli Niinistö puuttui peliin toivomalla selvitystä siitä, "mitä missäkin ja mistäkin on päätetty".
EVM:n perustamista koskevassa hallituksen esityksessä todettiin kertaalleen, että EVM:n etuoikeusasemaa yksityisiin velkojiin nähden on pidettävä ensisijaisesti poliittisena sitoumuksena. Esityksessä ei kuitenkaan pohdittu poliittisesta sitoumuksesta lipeämisen mahdollisuutta. Hallitus piti EVM:n ensisijaisen velkojan asemaa tärkeänä juuri veronmaksajien varojen turvaamisen kannalta.
Näyttää siltä, että eduskunta teki päätöksen EVM:ään liittymisestä vajavaisen tiedon perusteella. Velkakriisin hoidossa ovat niin suuret panokset ja hallituspuolueiden rivit pysyvät niin suorina, että avoin pohdiskelu poliittisen sitoumuksen luonteesta olisi tuskin muuttanut lopputulosta: EVM-sopimus olisi hyväksytty joka tapauksessa. Periaatteessa – ja käytännössäkin – on silti hyvin ongelmallista, jos eduskunta ei tiedä, mitä se päättää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.