Kokemuksia kohtalotovereilta kaipaan. Miten olette selvinneet kun on pieni vauva ja uusi raskaus ilmoittaakin tulostaan? Voiko siitä selvitä yleensäkään? Olen testannut ja testi näytti plussaa, lapset 3v ja pian 7kk ja tämä ei tosiaan ollut suunnitelmissa. Miten jaksaa pienen vauvan ja uuden raskauden yhtäaikaa?
Onko olemassa keskenmenovaaraa tms.?
Haluan nauttia tästä meidän ihanasta vauvastamme täysillä, mutta jos tosiaan nyt uusi raskaus tulee ja kovat väsymysoireet, niin kyllä se vähän pelottaa.
Ja kuinka elimistö joka ei ole vielä edes edellisestä raskaudesta kerennyt palautumaan, pystyy taas siihen rankkaan suoritukseen?
Onko olemassa keskenmenovaaraa tms.?
Haluan nauttia tästä meidän ihanasta vauvastamme täysillä, mutta jos tosiaan nyt uusi raskaus tulee ja kovat väsymysoireet, niin kyllä se vähän pelottaa.
Ja kuinka elimistö joka ei ole vielä edes edellisestä raskaudesta kerennyt palautumaan, pystyy taas siihen rankkaan suoritukseen?
Vastaukset 5
Vanhimmat
mulla oli synnytyslaitoksella huonekaverina nainen, jolla oli juuri vuoden täyttäneet kaksoset kotona odottamassa äidin kotiin paluuta. Hyvinhän noilla on mennyt kotona mitä olen hänen kanssaan viestitellyt fb:n kautta jälkikäteen. Raskausaika oli tällä äidillä ollut rankka oksentelujen vuoksi, mutta toisaalta kevyempi kun sai olla kotona vauvojen kanssa eikä tarvinnut juosta työelämässä pää kolmentena jalkana.
Ihan varmasti on muitakin kohtalotovereita, pienemmälläkin ikäerolla. Mun lapsilla on ikäeroa vuosi ja kaksi kuukautta. Silloin kun nuorimmainen syntyi, keskimmäisestä tuli kerta heitolla isosisko, vaikka oikeasti oli aika pikkuinen itsekin.
Ainut mikä harmittaa, tai harmitti, oli se, että olisin imettänyt keskimmäistä mieluusti pidempään, mutta lopetin kohta seuraavan raskauden alettua.
Ainahan on olemassa keskenmenon vaara, vaikka olisi miten paljon ikäeroa.
Miten jaksaa.. vaikea sanoa.. sitä vaan jotenkin jaksoi. Ihan loppuun toista raskautta en jaksanut, alkoi olla tunne, että lapsi tulee väkisin läpi, eikä paikat kestä. Meninkin alaluu- kipujen takia synnärille n. 3vkk ennen aikaan, ja pyysin käynnistämään synnytyksen. Oma rumbansa sekin oli, mutta tehty mikä tehty.
Nyt nuorimmaiset on jo isoja. Ihan mukava, että ovat suht' saman ikäisiä. Toisaalta kummankin vauva-ikä loppui vähän kesken. Ehkä olisi voinut suoda etenkin keskimmäiselle hieman pidemmän "vauva-ajan", mutta toisaalta, alkanut raskaus oli alkanut raskaus. Kaikkea ei voi saada, ja puolensa kussakin.
Itse olen vajaa vuotta nuorempi kuin vanhempi veljeni. Meillä on siis vieläkin pienempi ikäero mitä omillani. En ole kysynyt, miten äitini jaksoi tilanteessa. Ilmeisesti jaksoi.
Mulla on toisen lapsen laskettu aika kolme viikkoa ennen esikoisen 1v-synttäreitä. Alkuraskaudessa oli vähän rankempaa väsymyksen kanssa, mutta nyt puolivälin lähestyessä on jo helpottanut. Pahoinvointiakin oli onneksi paljon vähemmän kuin esikoisesta. Saa nähdä miltä tuntuu sitten kun vatsa on iso ja luultavasti vanhat iskiasvaivatkin palaa taas kuvioihin. Onneks esikoinen ei oo kovin painava. :D
Meillä uusi raskaus heti perään oli ihan suunniteltu.
Ihana kun teillä muilla mennyt hyvin :) ! Kai sitten meilläkin.. Pelottaa tosiaan keskenmenoriski, kahden aivan pienen kanssa oleminen ja kun kolmas vielä vilkkaassa iässä. Ja varsinkin, kun on kolme ipanaa hoidettavana :o Tarkoituskun oli hankkia kolmas sitten, kun kaksi muuta ovat isompia, menossa kenties kouluun..
Lapset olivat 4v, 2v ja 1v kun vauva syntyi. Juuri ostettu talo oli täysin väärä ostos neljännen vauvan kannalta, auto täytyi vaihtaa suurempaan, jotta neljä lasta mahtuu mukaan. Nyt kaksi vuotta takaperin ja ihan ok:sti menee. Kyllä te pärjäätte!