Tyhjät A4:set pankkiholveissa. = jutan vakuukset
Suomi tienaa niillä sanovat Jutta Ja Jyrki.
Velkojen laiminlyönti kirjoituttaisi loppulaskun rahanlainaajille, joiden riski toteutuisi täysimääräisenä. Se kaataisi osan niistä pankeista, joiden holvit pursuilevat kriisimaiden velkakirjoja.
Pankkien kaatumisesta aiheutuvien vahinkojen paikkaaminen jäisi näiden pankkien sijaintivaltioiden tehtäväksi. Se on arvioitu niin hankalaksi urakaksi, että toistaiseksi on mieluummin ostettu aikaa tämän vaihtoehdon loitontamiseksi.
Kreikka nousi tarkastajien Ateenan-matkan vuoksi uudestaan tikun nenään eurokriisissä, vaikka kohtalokkaampi tapaus voi kokonsa vuoksi olla Espanja.
Tohtori Peter Nyberg sanoi eilen Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että markkinoiden käsityksen mukaan Espanjan tuen tarve on jotain aivan muuta kuin se sata miljardia euroa, jolla euromaat ovat päättäneet pönkittää maan huojuvia pankkeja.
Myös Espanjan valtiontalouden huonontuva tila ja maan joidenkin autonomisten alueiden hoippuminen vararikon partaalla lisäävät kranttujen markkinoiden epäuskoa Espanjan selviytymiseen.
Espanjan on sanottu olevan liian suuri sekä pelastettavaksi että kaatumaan. Jos asiat menevät huonosti, pelastusyritykset vievät kaikki vaivalla kootut kriisirahat, ja lisävarojen kerääminen kohtaisi luultavasti jäsenmaissa ylivoimaisia poliittisia esteitä.
Kriisikokouksia on pidetty pitämästä päästyä, mutta kriisi ei ole tarmokkaan ratkaisunsa partaalla, vaan syvenemässä.
Tähän saakka on ostettu aikaa siinä uskossa, että allakan aikavarat ovat rajattomampia kuin rahoittajien rahavarat. Aikashoppailijat ovat onnistuneet työntämään taustalle ilkeän kysymyksen, kenelle kriisin loppulasku osoitetaan, jos kriisimaita ei saada tekohengitetyksi velanmaksukuntoon.
Keskustelussa on huomautettu, ettei velkojan vaihtaminen vähennä velkaa. Se vähenee vain velkaa lyhentämällä.
Suomi tienaa niillä sanovat Jutta Ja Jyrki.
Velkojen laiminlyönti kirjoituttaisi loppulaskun rahanlainaajille, joiden riski toteutuisi täysimääräisenä. Se kaataisi osan niistä pankeista, joiden holvit pursuilevat kriisimaiden velkakirjoja.
Pankkien kaatumisesta aiheutuvien vahinkojen paikkaaminen jäisi näiden pankkien sijaintivaltioiden tehtäväksi. Se on arvioitu niin hankalaksi urakaksi, että toistaiseksi on mieluummin ostettu aikaa tämän vaihtoehdon loitontamiseksi.
Kreikka nousi tarkastajien Ateenan-matkan vuoksi uudestaan tikun nenään eurokriisissä, vaikka kohtalokkaampi tapaus voi kokonsa vuoksi olla Espanja.
Tohtori Peter Nyberg sanoi eilen Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että markkinoiden käsityksen mukaan Espanjan tuen tarve on jotain aivan muuta kuin se sata miljardia euroa, jolla euromaat ovat päättäneet pönkittää maan huojuvia pankkeja.
Myös Espanjan valtiontalouden huonontuva tila ja maan joidenkin autonomisten alueiden hoippuminen vararikon partaalla lisäävät kranttujen markkinoiden epäuskoa Espanjan selviytymiseen.
Espanjan on sanottu olevan liian suuri sekä pelastettavaksi että kaatumaan. Jos asiat menevät huonosti, pelastusyritykset vievät kaikki vaivalla kootut kriisirahat, ja lisävarojen kerääminen kohtaisi luultavasti jäsenmaissa ylivoimaisia poliittisia esteitä.
Kriisikokouksia on pidetty pitämästä päästyä, mutta kriisi ei ole tarmokkaan ratkaisunsa partaalla, vaan syvenemässä.
Tähän saakka on ostettu aikaa siinä uskossa, että allakan aikavarat ovat rajattomampia kuin rahoittajien rahavarat. Aikashoppailijat ovat onnistuneet työntämään taustalle ilkeän kysymyksen, kenelle kriisin loppulasku osoitetaan, jos kriisimaita ei saada tekohengitetyksi velanmaksukuntoon.
Keskustelussa on huomautettu, ettei velkojan vaihtaminen vähennä velkaa. Se vähenee vain velkaa lyhentämällä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.