Mitä on dharma

Vaisnava

Dharma on ehkä keskeisin hindulaisista käsitteistä. Se tarkoittaa oikeamielisintä mahdollista elämäntapaa.

Dharma muodostuu teoista, joilla aiheutetaan mahdollisimman vähän tuskaa ja mahdollisimman paljon hyötyä ja kestävää onnea. Se, mikä kullekin on oikeamielisin elämäntapa, vaihtelee ihmisen persoonan, iän, elämäntilanteen ja elinympäristön mukaan. Minun dharmani ei ole sinun dharmasi, ja minunkin dharmani voi tänään olla aivan erilainen kuin huomenna.

Hindulaisuudessa "oikea" ja "väärä" eivät siis ole absoluuttisia, vaan suhteellisia käsitteitä.

Bhagavad Gitan alkuasetelma on hyvä esimerkki dharman suhteellisuudesta. Viattomien puolustajaksi kasvatettu Arjuna saa moraalisen ahdistuskohtauksen juuri ennen suurta taistelua. Maata uhkaa joukko verenhimoisia raiskaajia, joilla ei ole aikomustakaan seurata dharmaa. Heitä ajaa eteenpäin vain heidän oma nautinnonhalunsa ja itsekkyytensä. Tässä tilanteessa Arjunan kaltaiset dharmiset miehet ovat ainoat, jotka voivat pelastaa valtakunnan heikot ja puolustuskyvyttömät.

Arjuna kuitenkin lamautuu, sillä ajatus tappamisesta tuntuu hänestä pahalta. Sekä omalla että vastustajien puolella on paljon sukulaisia valmiina taistelemaan kuolemaansa saakka. Arjuna tahtoisi peruuttaa edessä olevan verilöylyn, vaikka kaikki diplomaattiset keinot on jo käytetty, eivätkä hyökkääjät ole suostuneet rauhanomaisiin ratkaisuihin. Hän sanoo Krishnalle "minä en taistele, en vaikka he tappaisivat minut. Tappaminen on synti, dharman vastainen teko, enkä halua tehdä syntiä."

Krishna on eri mieltä kuin Arjuna. Mikään asia ei itsessään ole synti, ei edes tappaminen. Se, mikä tekee jostakin teosta syntisen, on epädharminen motiivi. Jos joku haluaa tappaa silkkaa ahneuttaan, tappaminen on varmasti väärin. Itse asiassa tappaminen useimmissa tilanteissa väärin, koska vain harvoin harvoin hengen riistäminen on yleisen hyvän ehto. Joskus kuitenkin tappaminen on ainoa keino estää paljon suurempien syntien tapahtuminen. Arjunan dharma tässä hirvittävässä tilanteessa on pysäyttää lopullisesti vihollinen, joka muuten tappaisi, pahoinpitelisi tai orjuuttaisi hänet ja lukemattomia muita viattomia.

Hieman yksinkertaistaen ihminen toimii aina joko omien toiveittensa ja pelkojensa ajamana, tai sitten dharmaa seuraten. On tärkeää olla rehellinen itselleen motiiviensa suhteen. Arjuna ei Gitan alussa ole rehellinen itselleen; hän väittää jättävänsä taistelun väliin koska haluaa olla hyveellinen, vaikka todelliset syyt ovat pelko ja meille ihmisille niin ominainen halu olla ottamatta vastuuta.

Meidän ei sovi tuomita Arjunaa tästä. On äärimmäisen epätodennäköistä, että sinä tai minä koskaan joudumme yhtä kauheaan tilanteeseen kuin Arjuna, mutta silti me teemme joka päivä samaa: kaunistelemme mielessämme sitä, että jätämme tekemättä oikein.

Ihmisen on mahdotonta toimia täysin moitteettomasti ja väkivallattomasti. Liikaa meiltä ei kuitenkaan vaadita. Jokainen meistä voi aina hakea vähiten haitallista ratkaisumallia.

Kun ihminen löytää dharmansa ja seuraa sitä silloinkin kun se on vaikeaa, hän on hyödyksi luomakunnalle, kerää hyvää karmaa eikä hänen tarvitse pelätä tulevaisuuttaan. Hyvä hindu pyrkii joka tilanteessa selvittämään, mikä on hänen dharmansa - sekä oman hyvinvointinsa että koko maailman hyvinvoinnin vuoksi.

20

2486

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • henry

      Dharma muodostuu teoista - oletko varma siitä? Onko oikea Dharma pisteiden keräämistä?

      "Ihmisen on mahdotonta toimia täysin moitteettomasti ja väkivallattomasti" - oletko varma siitä? Voisikohan olla olemassa joku puhdas tietoisuus, jossa ei ole väkivaltaa?

      • Topi

        Dharma tarkoittaa jotain, joka on jossain objektissa jatkuvasti läsnä. Tulen dharma on esimerkiksi kuumuus. Elävän olennon ikuinen dharma on taas olla palvelija. Kaikki me palvelemme jotain toista henkilöä. Keräämme rahaa perheenjäsenille palvelemalla töissä pomoa, tai palvelemalla itsenäisenä yrittäjänä asiakkaita. Jos henkilöllä ei ole ketään muuta mitä palvella hän palvelee vaikka koiraa tai kissaa. Jopa presidentti palvelee kansalaisia. Voimme kuitenkin tulla täysin tyytyväisiksi vain jos rupeamme palvelemaan Jumalaa. Se on elävän olennon alkuperäinen asema.

        Narada Muni ja muut universumin suuret tietäjät viettävät veedojen mukaan täysin moitteetonta ja ja väkivallatonta elämää. Niinpä väite, että ihmisen on mahdotonta elää täysin moitteettomasti ja väkivallattomasti ei pidä sastrojen valossa paikkaansa.


      • Vaisnava

        Jos ajattelee oikeamielisesti mutta ei kuitenkaan toimi tekojen tasolla ajatunsa mukaisesti, ei kyllä minun logiikkani mukaan seuraa dharmaa.

        Täydellinen moitteettomuus ja väkivallattomuus on mahdotonta, koska satutamme jatkuvasti tietämättämme muita. Ellet esimerkiksi pane jainalaisten munkkien ja nunnien lailla liinaa hengitystiehyeittesi eteen, tapat päivittäin pieniä eliöitä pelkästään hengittämällä. Jatkuvasti eteemme tulee tilanteita, joissa ilahduttaaksemme toista ihmistä tulemme väkisinkin loukanneeksi jotakuta toista.

        Hyvin usein on valittava kahdesta väärästä pienempi paha. Se kuuluu asiaan, kun on ihminen. Olitpa sitten kuinka ylevä sielu tahansa, ihmisruumiissa et voi elää täydellisesti. Mutta jos joku elää niin hyveellisesti kuin suinkin pystyy, hän elää dharman mukaan ja on siksi synnitön.


      • Vaisnava
        Topi kirjoitti:

        Dharma tarkoittaa jotain, joka on jossain objektissa jatkuvasti läsnä. Tulen dharma on esimerkiksi kuumuus. Elävän olennon ikuinen dharma on taas olla palvelija. Kaikki me palvelemme jotain toista henkilöä. Keräämme rahaa perheenjäsenille palvelemalla töissä pomoa, tai palvelemalla itsenäisenä yrittäjänä asiakkaita. Jos henkilöllä ei ole ketään muuta mitä palvella hän palvelee vaikka koiraa tai kissaa. Jopa presidentti palvelee kansalaisia. Voimme kuitenkin tulla täysin tyytyväisiksi vain jos rupeamme palvelemaan Jumalaa. Se on elävän olennon alkuperäinen asema.

        Narada Muni ja muut universumin suuret tietäjät viettävät veedojen mukaan täysin moitteetonta ja ja väkivallatonta elämää. Niinpä väite, että ihmisen on mahdotonta elää täysin moitteettomasti ja väkivallattomasti ei pidä sastrojen valossa paikkaansa.

        Kukaan ei aineellisessa maailmassa ole erehtymätön, sanoo jopa ISKCONin Gita.

        Monet guruaan kunnioittavat tahtovat kuitenkin ajatella, että guru ja hänen edustamansa opettajaketju ovat virheettömiä. Jos guru esim. kieltäytyy jostakin, ajatellaan, että koko maailman on siitä kieltäydyttävä, että se on ehdottomasti väärin ja pahasta.

        Se, että kaikkien olisi elettävä yhden ihmisen opetusten mukaan, on ristiriidassa erään Gitan kantavan punaisen langan kanssa. Eri ihmisillä on Gitan mukaan erilaiset dharmat. Jokainen voi kulkea Jumalan luokse itselleen luontaista tietä.

        Guruja tulee kunnioittaa ja he voivat opettaa meille valtavasti, mutta jopa guru voi erehtyä, eikä edes guru tunne toisen ihmisen mahdollisuuksia ja elämäntilannetta niin hyvin kuin hän itse. Historia osoittaa, miten vaarallista on pitää jotakuta täysin moitteettomana ja erehtymättömänä, olipa tuo joku sitten oma itse tai uskonnollinen auktoriteetti.


      • Topi
        Vaisnava kirjoitti:

        Kukaan ei aineellisessa maailmassa ole erehtymätön, sanoo jopa ISKCONin Gita.

        Monet guruaan kunnioittavat tahtovat kuitenkin ajatella, että guru ja hänen edustamansa opettajaketju ovat virheettömiä. Jos guru esim. kieltäytyy jostakin, ajatellaan, että koko maailman on siitä kieltäydyttävä, että se on ehdottomasti väärin ja pahasta.

        Se, että kaikkien olisi elettävä yhden ihmisen opetusten mukaan, on ristiriidassa erään Gitan kantavan punaisen langan kanssa. Eri ihmisillä on Gitan mukaan erilaiset dharmat. Jokainen voi kulkea Jumalan luokse itselleen luontaista tietä.

        Guruja tulee kunnioittaa ja he voivat opettaa meille valtavasti, mutta jopa guru voi erehtyä, eikä edes guru tunne toisen ihmisen mahdollisuuksia ja elämäntilannetta niin hyvin kuin hän itse. Historia osoittaa, miten vaarallista on pitää jotakuta täysin moitteettomana ja erehtymättömänä, olipa tuo joku sitten oma itse tai uskonnollinen auktoriteetti.

        "Monet guruaan kunnioittavat tahtovat kuitenkin ajatella, että guru ja hänen edustamansa opettajaketju ovat virheettömiä."

        Mitä järkeä olisi ottaa opetusta gurulta, joka ei ole itsensä oivaltanut? Sokea ei voi johtaa toista sokeaa.

        "Jos guru esim. kieltäytyy jostakin, ajatellaan, että koko maailman on siitä kieltäydyttävä, että se on ehdottomasti väärin ja pahasta."

        Tämä voi pitää paikkansa jossain hämärissä lahkoissa, mutta aito guru näkee oppilaan ominaisuudet ja neuvoo häntä toimimaan niiden mukaisesti. Tarkoitus ei ole imitoida gurua, vaan elää gurun opetusten mukaisesti.

        "Se, että kaikkien olisi elettävä yhden ihmisen opetusten mukaan, on ristiriidassa erään Gitan kantavan punaisen langan kanssa. Eri ihmisillä on Gitan mukaan erilaiset dharmat."

        Sotilaan tie ei varmasti ole väkivallattomuus tai työläisen ei kuulu toimittaa tuliuhreja, mutta nämä kaikki ovat kehoa koskevaa dharmaa. On olemassa myös toinen korkeampi dharma, joka on sama jokaisella elävällä olennolla ja tämä on Jumalan ikuinen palveleminen. Siihen ei vaikuta se missä kehossa asumme tällä hetkellä. Jos joku opettaa, että me emme ole tämä keho ja meidän pitäisi palvella Jumalaa. Sellainen opetus on hyväksi koko ihmiskunnalle.

        "Jokainen voi kulkea Jumalan luokse itselleen luontaista tietä."

        Niin voi, mutta jos lähdet kävelemään Oulusta Rovaniemen suuntaan et varmasti pääse Helsinkiin. Samalla tavoin kaikki tiet vievät eri päämäärään. Jokainen valitsee tiensä oman luonteensa ja toiveidensa mukaisesti, mutta päämäärät ovat myös erilaiset. Toinen tahtoo Jumalaa palvelemalla päästä taivaaseen, joku hakee vapautusta ja kolmas tahtoo mennä takaisin Jumalan ikuisille asuinsijoille. Kaikki saavat tekojensa mukaisesti sen mitä tahtovat. Kaikkien tiet eivät kuitenkaan vie samaan pisteeseen, vaan jokainen pääsee sinne minne on menossa, jollei sitten vaihda suuntaa matkalla.

        "Guruja tulee kunnioittaa ja he voivat opettaa meille valtavasti, mutta jopa guru voi erehtyä, eikä edes guru tunne toisen ihmisen mahdollisuuksia ja elämäntilannetta niin hyvin kuin hän itse."

        Oppilaan velvollisuus on silti seurata gurun opetuksia, koska sillä tavoin vapaudumme kiintymyksestä aineelliseen maailmaan ja kehitämme rakkauden Jumalaan. Jos guru käskee oppilaan heräämään neljältä aamulla ja harjoittamaan muutaman tunnin henkistä elämää aamulla, niin se on varmasti aluksi vaivalloista. Bhagavad-gita opettaa, että nautinto joka on alussa kuin myrkkyä, mutta lopussa nektaria on nautintoa satva-gunassa. Gurun opetuksien seuraaminen siis nostaa meidät hyvyyden laatuun ja sitä kautta puhtaaseen hyvyyteen. Puhtaassa hyvyyden laadussa henkilö ei tee enää muuta kuin palvelee Jumalaa ja vain silloin on mahdollista olla täydellisen onnellinen.

        "Historia osoittaa, miten vaarallista on pitää jotakuta täysin moitteettomana ja erehtymättömänä, olipa tuo joku sitten oma itse tai uskonnollinen auktoriteetti."

        Totta, sen takia henkilön pitäisikin valita itselleen aito itsensä oivaltanut guru, eikä mitään muotigurua. Aidon gurun opetuksia seuraamalla on varmasti mahdollista päästä takaisin Krishnan luokse, mutta aidon gurun löytäminen vaatii vilpittömän mielen. Silloin ylisielu johdattaa etsijän aidon henkisen opettajan luokse. Jos sen sijaan tahdomme jotain muuta, ylisielu voi antaa meille myös sen.


      • henry
        Vaisnava kirjoitti:

        Jos ajattelee oikeamielisesti mutta ei kuitenkaan toimi tekojen tasolla ajatunsa mukaisesti, ei kyllä minun logiikkani mukaan seuraa dharmaa.

        Täydellinen moitteettomuus ja väkivallattomuus on mahdotonta, koska satutamme jatkuvasti tietämättämme muita. Ellet esimerkiksi pane jainalaisten munkkien ja nunnien lailla liinaa hengitystiehyeittesi eteen, tapat päivittäin pieniä eliöitä pelkästään hengittämällä. Jatkuvasti eteemme tulee tilanteita, joissa ilahduttaaksemme toista ihmistä tulemme väkisinkin loukanneeksi jotakuta toista.

        Hyvin usein on valittava kahdesta väärästä pienempi paha. Se kuuluu asiaan, kun on ihminen. Olitpa sitten kuinka ylevä sielu tahansa, ihmisruumiissa et voi elää täydellisesti. Mutta jos joku elää niin hyveellisesti kuin suinkin pystyy, hän elää dharman mukaan ja on siksi synnitön.

        Ajatus pienemmän pahan etsinnästä on pisteiden keräämistä! Sinusta siis elämässä on kyse pisteiden keräämisestä! (Ehkä kutsut sitä palvelemiseksi tms.)

        Ehdottomasti on olemassa täydellinen puhdas olotila ja kaikki teot, jota sellaisessa elävä tekee tai jättää tekemättä, ovat täydellisiä. Ne eivät aiheuta minkäänlaista väkivaltaa itselleen eikä muille. Älä tuhlaa aikaasi yrittämällä tehdä hyviä tekoja vaan etsi sitä puhdasta tietoisuutta, joka on jo sinussa olemassa. Se on se tietoisuuden tila, jonka esim. Gautama Buddha saavutti.


      • Vaisnava
        henry kirjoitti:

        Ajatus pienemmän pahan etsinnästä on pisteiden keräämistä! Sinusta siis elämässä on kyse pisteiden keräämisestä! (Ehkä kutsut sitä palvelemiseksi tms.)

        Ehdottomasti on olemassa täydellinen puhdas olotila ja kaikki teot, jota sellaisessa elävä tekee tai jättää tekemättä, ovat täydellisiä. Ne eivät aiheuta minkäänlaista väkivaltaa itselleen eikä muille. Älä tuhlaa aikaasi yrittämällä tehdä hyviä tekoja vaan etsi sitä puhdasta tietoisuutta, joka on jo sinussa olemassa. Se on se tietoisuuden tila, jonka esim. Gautama Buddha saavutti.

        Todellisen itsen etsintä on ehdottomasti paljon parempi päämäärä kuin "pisteitten keruu", tätä Gitakin painottaa. Mutta jos itseä etsiessä ei ota muita huomioon vaan ajattelee vain itseään ;) ei kyllä anna kovin jaloa kuvaa muille itsen etsinnästä ja uskonnostaan, ja lisäksi jättää herkästi oppimatta sen, mitä lähimmäisiltään voi oppia. Meidän on pakko tehdä koko ajan jotain, tehkäämme siis dharman mukaisia asioita - ja antakaamme jokaisen tekomme olla lahja Hänelle.


      • henry
        Vaisnava kirjoitti:

        Todellisen itsen etsintä on ehdottomasti paljon parempi päämäärä kuin "pisteitten keruu", tätä Gitakin painottaa. Mutta jos itseä etsiessä ei ota muita huomioon vaan ajattelee vain itseään ;) ei kyllä anna kovin jaloa kuvaa muille itsen etsinnästä ja uskonnostaan, ja lisäksi jättää herkästi oppimatta sen, mitä lähimmäisiltään voi oppia. Meidän on pakko tehdä koko ajan jotain, tehkäämme siis dharman mukaisia asioita - ja antakaamme jokaisen tekomme olla lahja Hänelle.

        Eli pyrkii koko ajan täydellisyyteen ja koko ajan kuitenkin tekee epätäydellisiä tekoja. Pyrkii väkivallattomuuteen tekemällä väkivallan tekoja.

        Tie on päämäärä. Jos haluat olla harmooninen, sinun on oltava sitä nyt, eikä tulevaisuudessa. Sinä puhut, ettei täydellinen voi olla vaan siihen pitää pyrkiä. Eikö se ole ristiriitaista?

        Kun löydät itsesi, ei ole mitään parempaa mitä voisit tehdä itsellesi tai muille. Sinussa on mielen hiljaisuus, puhdas tietoisuus, sat chit anand. Löydä se ja teet kaiken mitä voit tehdä.


      • Bhaga
        henry kirjoitti:

        Eli pyrkii koko ajan täydellisyyteen ja koko ajan kuitenkin tekee epätäydellisiä tekoja. Pyrkii väkivallattomuuteen tekemällä väkivallan tekoja.

        Tie on päämäärä. Jos haluat olla harmooninen, sinun on oltava sitä nyt, eikä tulevaisuudessa. Sinä puhut, ettei täydellinen voi olla vaan siihen pitää pyrkiä. Eikö se ole ristiriitaista?

        Kun löydät itsesi, ei ole mitään parempaa mitä voisit tehdä itsellesi tai muille. Sinussa on mielen hiljaisuus, puhdas tietoisuus, sat chit anand. Löydä se ja teet kaiken mitä voit tehdä.

        Selitän tässä nuo sanat: sac on olemus, sit tarkoittaa tietoa ja ananda tarkoittaa autuutta. Vigraha on muoto. Absoluuttinen totuus oivalletaan siis kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa oivalletaan ikuinen olemus eli henki.

        aham brahmasmi

        Minä olen Brahman, minä olen henki. Tämä on todellinen ego. Oivallamme, että olemme aineen sijasta henkeä ja kaikki muukin on brahmania eli henkeä. Tämä oivallus on nk. valaistuminen.

        Seuraava vaihe on sit-oivallus. Joogi oivaltaa ikuisen tiedon. Tässä vaiheessa henkilö näkee kaikkialla vallitsevan ylisielun omassa ja kaikkien muiden sydämissä. Hän ymmärtää, että kaikki elävät olennot ovat Herran temppeleitä ja samanarvoisia henkisiä sieluja.

        Lopullinen oivallus on Ananda-oivallus, eli Bhagavanin oivaltaminen. Siinä vaiheessa henkilö oivaltaa Krishnan ja oman suhteensa häneen. Samalla hän nauttii rajattomasta yliaistillisesta autuudesta omistautuessaan täysin palvelemaan korkeinta Herraa. Krishna on siis sac-cid-ananda-vigraha, koska häneen sisältyvät kaikki kolme oivalluksen tasoa.

        http://www.asitis.com


      • ava
        henry kirjoitti:

        Ajatus pienemmän pahan etsinnästä on pisteiden keräämistä! Sinusta siis elämässä on kyse pisteiden keräämisestä! (Ehkä kutsut sitä palvelemiseksi tms.)

        Ehdottomasti on olemassa täydellinen puhdas olotila ja kaikki teot, jota sellaisessa elävä tekee tai jättää tekemättä, ovat täydellisiä. Ne eivät aiheuta minkäänlaista väkivaltaa itselleen eikä muille. Älä tuhlaa aikaasi yrittämällä tehdä hyviä tekoja vaan etsi sitä puhdasta tietoisuutta, joka on jo sinussa olemassa. Se on se tietoisuuden tila, jonka esim. Gautama Buddha saavutti.

        Gautama Buddha valaistui ja siirtyi parinirvanaan tekojensa, lukuisten elämiensä myönteisten ansioiden - mahdollisimman vähän vahinkoa aiheuttavien valintojensa - seurauksena.


      • henry
        ava kirjoitti:

        Gautama Buddha valaistui ja siirtyi parinirvanaan tekojensa, lukuisten elämiensä myönteisten ansioiden - mahdollisimman vähän vahinkoa aiheuttavien valintojensa - seurauksena.

        Voisitko ymmärtää pointtini - ei ole mitään mieltä kerätä hyviä valintoja ja tehdä hyviä tekoja. Ne eivät johda valaistukseen.


      • ava
        henry kirjoitti:

        Voisitko ymmärtää pointtini - ei ole mitään mieltä kerätä hyviä valintoja ja tehdä hyviä tekoja. Ne eivät johda valaistukseen.

        >>>Voisitko ymmärtää pointtini


      • Vaisnava
        henry kirjoitti:

        Voisitko ymmärtää pointtini - ei ole mitään mieltä kerätä hyviä valintoja ja tehdä hyviä tekoja. Ne eivät johda valaistukseen.

        Hyvät valinnat ja teot puhdistavat mieltämme, auttavat sen myötätunnon tilaan, jossa valaistuminen on varmasti helpointa (tai jopa jota ilman se olisi liian vaikeaa). Ne myös saavat muut kiinnostumaan edustamastamme uskonnosta.

        Meidän on kaikkien tehtävä jotakin koko ajan. Jos emme tee hyviä valintoja ja tekoja, teemme jotain ihan muuta, joka voi olla omiaan kiskomaan meitä kauemmaksi valaistumisesta.


      • Bhaga
        henry kirjoitti:

        Voisitko ymmärtää pointtini - ei ole mitään mieltä kerätä hyviä valintoja ja tehdä hyviä tekoja. Ne eivät johda valaistukseen.

        Kaikki teot on parasta tehdä vain Krishnan ilahduttamiseksi, silloin ne eivät luo hyvää tai huonoa karmaa ja näin sido ihmistä syntymän ja kuoleman kiertokulkuun. Kuten BG.5.3 asian ilmaisee:

        jneyah sa nitya-sannyasi
        yo na dvesti na kanksati
        nirdvandvo hi maha-baho
        sukham bandhat pramucyate

        "Hänen joka ei vihaa tai toivo tekojensa tuloksia tiedetään olevan aina kieltäymyksellinen. Sellainen henkilö, vapautettuna kaikista kaksinaisuuksista, ylittää helposti aineelliset siteet ja on täysin vapautettu, Oi mahtava-aseinen Arjuna."

        Sellainen henkilö, joka vain täyttää Krishnan tahdon täysin kiintymättömänä tekojensa tuloksiin, on siis Bhagavad-gitan mukaan täysin vapautettu henkilö.

        Hare Krishna!


    • Topi

      Jos luet Mahabharatan, jonka yksi osa Bhagavad-gita on, niin huomaat ettei Kuruksetran taistelussa Arjunaa vastassa suinkaan ollut joukko verenhimoisia raiskaajia, vaan joukko aika tarkasti dharmaa seuraavia ksatrya-kuninkaita. Tässä muutama esimerkki:

      Karna ei koskaan kieltäytynyt antamasta lahjoitusta sitä pyydettäessä ja hän palvoi auringonjumalaa erittäin antaumuksellisesti joka ikinen aamu elämänsä ajan. Bhismadeva taas luotellaan sastroissa yhdeksän suuren universaalin opettajan joukkoon ja hän antoi taistelun jälkeen Arjunan veljelle kuningas Yudhisthiralle tarkkoja ohjeita siitä miten maata hallitaan dhearman lakien mukaan. Drona ja Kripa taas olivat Arjunan sotataidon opettajia ja hän arvosti heitä todella suuresti.

      Miksi nämä kaikki henkilöt sitten olivat Arjunaa vastassa taistelukentällä? He tekivät sen puhtaasti velvollisuudentunnosta, luvattuaan suojella ilkeämielistä Duriodhanaa (Arjunan serkkupoika). On luokkaus näitä yleviä sieluja kohtaan kutsua heitä verenhimoisiksi raiskaajiksi. Mahabharatan mukaan he kaikki saavuttivat taivaalliset planeetat kuoltuaan taistelussa.

      Miksi Krishna sitten tahtoi Arjunan tappavan nämä kaikki henkilöt? Koska Kuningas Yudhisthira oli täysin oikeamielinen Herran palvoja ja valtakunta kuului hänelle. Duriothana taas seurasi hänkin tarkasti dharmaa, mutta hän teki sen saadakseen aineellista hyötyä. Heillä oli siis eri motivaatiot. Toinen tahtoi ilahduttaa Jumalaa ja toinen itseään.

      • Vaisnava

        En sanonut, että kaikki vastapuolella olivat verenhimoisia raiskaajia. Joukossa oli paljon hyviäkin tyyppejä. Silti heitä johtivat miehet, joista ajatus Draupadin raiskaamisesta oli hyvä (Krishna onneksi suojeli häntä), ja jotka eivät suostuneet rauhanomaisiin ratkaisuihin vaan janosivat sotaa ja tappamista.

        Anna valta tällaisille miehille niin valtakunnassa ei ole kohta mikään enää hyvin.


    • Vrinda

      Dharman käsite on hurjan mielenkiintoinen!

      Topi painotti tuossa aiemmin eroa ikuisen ja ajallisen dharman välillä. Ymmärrän ihmisen ikuisen dharman velvollisuudeksi etsiä sitä totuutta, joka on kaikkien uskontojen takana mutta samalla kuitenkin niitä kaikkia korkeampi.

      Koska olen kasvanut ja elänyt maassa, jossa puhutaan mieluummin oikeuksista kuin velvollisuuksista minun on (ehkä) mahdotonta tavoittaa niitä hienojakoisia vivahteita, joita sanaan "dharma" liittyy. Onhan niitä yhteiskunnan ja lähipiirin odotuksia täällä meilläkin, mutta ei se ole sama tilanne kuin kulttuuripiirissä, jossa yhteisö (tietyssä mielessä) tulee ennen yksilöä ja jossa kasvojen menettäminen yhteisön silmissä on yksi häpeällisimmistä asioista.

      Edellisestä johtuen en ehkä myöskään osaa riittävästi arvostaa Gitan sanoman vapauttavuutta. En muista ulkoa jakeen numeroa, mutta siellä loppupuolella Krishna kehottaa Arjunaa hylkäämään dharman ja yksinkertaisesti antautumaan Hänen ohjaukseensa. Toisin sanoen unohda se, mitä muut sinulta odottavat ja yksinkertaisesti etsi totuutta. Unohda tapauskonnollisuus ja ritualismi, elleivät ne herätä sydämessäsi uinuvaa rakkautta.

      Ja tuosta dharman ilmenemisestä... Onko dharma teoissa vai pikemminkin jossain syvällä olemassaolon tasolla? Ehkä tämäkin on eräs niistä kielellisistä ongelmista... ;) Eikö ajatuskin ole tavallaan teko, samoin kuin tekemättä jättäminen? Jo pelkällä olemuksellamme ja olemassa olollamme voimme joko rohkaista tai lannistaa toisia...

      Vaikka ymmärrän dharman ehkä asteen verran enemmän yhteiskunnan kontrollimekanismina ja yleistä järjestystä luovana periaatteena, kannatan silti lämpimästi Vaisnavan esittämää ajatusta pyrkimyksestä oikeamielisyyteen ja hyvin elämiseen siinä asemassa, ajassa ja paikassa missä itsekukin sattuu olemaan. Omien kykyjensä mukaan ja parhaansa yrittäen. (Gitassa puhutaan mielestäni hyvin lohdullisesti siitä miten on parempi olla oma itsensä ja tehdä se mihin kykenee vaikka hyvinkin epätäydellisesti, kuin matkia muita ja yrittää olla jotain muuta kuin mitä on.)

    • minusta

      Arjuna ei Gitan alussa ole rehellinen itselleen; hän väittää jättävänsä taistelun väliin koska haluaa olla hyveellinen, vaikka todelliset syyt ovat pelko ja meille ihmisille niin ominainen halu olla ottamatta vastuuta.
      -------------

      Minusta tämä tulkintasi on hieman harhaanjohtava, vaikka useimmiten puhut tiukkaa asiaa.

      Arjuna oli kiintynyt vastapuolen ihmisiin; arvostikin heitä, hänellä oli heihin tunnesiteitä. Hän oli suuri ja kunnostautunut soturi, joten perimmältään ei ollut kyse siitä, että pelko olisi häntä hallinnut ja toiminut motiivina sodasta luopumiseen. Eikä edes oma hyveellisyys.

      arjuna vain tunsi, ettei elämä olisi enää elämisen arvoista sen jälkeen, kun omia sukulaisiaankin olisi tappanut. Hän näki mielessään jo surullisen loppuelämänsä eikä olisi tuntenut siitä iloa, vaikka olisi sodan voittanutkin. Paremmalta hänestä tuntui kuolla itse, kuin tappaa läheisiään.

      Arjuna oli siis hyväsydäminen ihminen.

      Mutta Krishna esitti ne monet painavat motiivinsa ja perusteensa Arjunan helläsydämisyydestä kumpuavaa näkemystä vastaan.

      Itse asiassa krishnan täytyi esittää koko uskonnon perusta, jotta Arjuna löysi vankan pohjan ja perusteet käydä sotaan.

      Suhteet toisiin ihmisiin ovat maan päällä kaikkein määrävimpiä asioita. Krishnan täytyi siksi valaista Arjunaa siten, että Arjuna oppi asettamaan henkisen maailman näkökannan kaikkein korkeimmalle sijalle; ja sen krishna tekikin unohtumattomalla tavallaan.

      Vastaavaa on jeesuksen käsky: ellet vihaa vanhempiasi jne -siinäkin ihmistä velvoitetaan asettamaan Jumala ihmisten ja ihmisten maailman edelle.Ja luopumaan sukusiteistä, koska ne ovat siteitä!

      Arjunan ei pitänyt surra sukulaistensa kuolemaa, koska krishna oli jo päättänyt sen asian: Arjuna olisi vain instrumentti krishnan käsissä -sukulaisiaan hän ei voisi pelastaa edes sodasta luopumalla: heidän aikansa oli tullut lähteä, joten Arjunalla ei ollut mitään syytä suruun: hänellä itsellään ei ollut mitään vaikutusta sukulaistensa kohtaloon enää.

      Jos veitsi surisi sitä, että minä leikkaan elävästä puusta oksan sen avulla, niin oman tahdon omaava veitsi voisi kieltäytyä toimimasta tuskantuottajana puulle. Siinä tapauksessa ottaisin vain toisen veitsen; lopputulos olisi puun kannalta sama, koska veitsi on vain instrumentti minun käsissäni. Samoin Arjuna oli vain instrumentti krishnan käsissä.


      Näin minä sen asian ymmärrän.

      • Vaisnava

        Kiitän sinua ja kaikkia muitakin kritiikistä tätä kirjoitustani kohtaan. Olette auttaneet minua näkemään Arjunan monipuolisemmassa valossa ja huomaamaan, että tekstini voi herättää lukijassa sellaisen harhakuvan, etten suuresti arvostaisi Arjunaa. Minun täytyy oppia kirjoittamaan paremmin ja laajentaa tajuntaani :)


      • tulk
        Vaisnava kirjoitti:

        Kiitän sinua ja kaikkia muitakin kritiikistä tätä kirjoitustani kohtaan. Olette auttaneet minua näkemään Arjunan monipuolisemmassa valossa ja huomaamaan, että tekstini voi herättää lukijassa sellaisen harhakuvan, etten suuresti arvostaisi Arjunaa. Minun täytyy oppia kirjoittamaan paremmin ja laajentaa tajuntaani :)

        joo, sama juttu meillä kaikilla, jos hyvin elää, niin tajunta laajenee aina vaan

        en kylläkään ajatellet ainakaan itse, ettet arvostaisi arjunaa -meidän ihmisten näkemyksissä yleensä jotkut puolet vain korostuvat, vaikkapa arjunassa, koska ne ovat meille tärkeitä puolia.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Useita puukotettu Tampereella

      Mikäs homma tämä nyt taas on? "Useaa henkilöä on puukotettu Tampereen keskustassa kauppakeskus Ratinan lähistöllä." ht
      Tampere
      236
      4600
    2. Kuka rääkkää eläimiä Puolangalla?

      Poliisi ampui toistakymmentä nälkiintynyttä eläintä Puolangalla Tilalta oli ollut karkuteillä lähes viisikymmentä nälkii
      Puolanka
      76
      3035
    3. Leipivaaran päällä on kuoleman hiljaista.

      Suru vai suuri helpotus...
      Puolanka
      47
      2463
    4. Meneeköhän sulla

      oikeasti pinnan alla yhtä huonosti kuin mulla? Tai yhtä huonosti mutta jollain eri tyylillä? Ei olisi pitänyt jättää sua
      Ikävä
      45
      1767
    5. Laitetaas nyt kirjaimet tänne

      kuka kaipaa ja ketä ?
      Ikävä
      25
      1613
    6. Koska näit kaivattusi viimeksi

      Milloin tapasit rakkaasi? Ja etenikö suhde yhtään?
      Ikävä
      78
      1439
    7. Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle

      Vauva-palstalta tuttua kaipaamista uudessa ympäristössä. Kaipuu jatkukoon 💘
      Ikävä
      85
      1285
    8. PS uusimman gallupin rakettimainen nousija

      https://yle.fi/a/74-20170641 Aivan ylivoimaisesti suurin kannatuksen nousu PS:lle. Nousu on alkanut ja jatkuu 2 vuoden
      Maailman menoa
      143
      965
    9. Tekiskö nainen mieli tavata...

      Viikonloppuna ja...?
      Ikävä
      69
      938
    10. Sellainen tunne sydämessä

      Että nainen olet kaivannut minua. Tai sanonko että oikeastaan koet sitä samaa nostalgiaa, kaipuuta ja mukavia muistoja,
      Ikävä
      86
      894
    Aihe