Vastustan kaikkea oli se sitten lääke tai juoma mikä muokkaa ihmisen käytöstä, en yksinkertaisesti voi hyväksyä alkoholia tai lääkkeitä tai huumeita tai masennus lääkkeitä.
Olen kroonisesti masentunut ja lääkäri kirjoitti reseptit 3 eri lääkkeeseen, mutta en todellakaan tule syömään niitä sillä jos pistän edes yhdenkään suuhuni petän omat periaatteeni ja kaiken mihin olen aina uskonut. Ihan sama mulle jos masennus jatkuu, mutta en todellakaan ala mitään keinotekoista onnellisuutta hankkimaan, jos menee paskasti niin sitten menee mutta lääkkeitä en syö.
Olen myös absolutisti, en ole koskaan juonut pisaraakaan ja siinä sama periaate, jos joisin tuntisin itseni epäonnistuneeksi.
Onko muita jotka ei voi hyväksyä lääkkeiden syöntiä?
Olen kroonisesti masentunut ja lääkäri kirjoitti reseptit 3 eri lääkkeeseen, mutta en todellakaan tule syömään niitä sillä jos pistän edes yhdenkään suuhuni petän omat periaatteeni ja kaiken mihin olen aina uskonut. Ihan sama mulle jos masennus jatkuu, mutta en todellakaan ala mitään keinotekoista onnellisuutta hankkimaan, jos menee paskasti niin sitten menee mutta lääkkeitä en syö.
Olen myös absolutisti, en ole koskaan juonut pisaraakaan ja siinä sama periaate, jos joisin tuntisin itseni epäonnistuneeksi.
Onko muita jotka ei voi hyväksyä lääkkeiden syöntiä?
Vastaukset 34
Vanhimmat
Olen vakavasti masentunut ja mulla ei enää ole periaatteita joten:ei ole. Joskaan en usko, että lääkkeistä on juurikaan hyötyä, aiheuttavat lähinnä vain lisää ongelmia varmaankin koska tehoavia lääkkeitä ei toistaiseksi ole(?) Paitsi morfiini kuulemma auttaa. Unilääkkeet toki toimivat, aikansa.
Mutta onnea sulle!
Hmm... samaa mieltä: vakavasti masentunut ei jaksa edes muistaa, millaisia periaatteita hänellä on joskus ollut.
Ap kuulostaa energisen vihaiselta ja päättäväiseltä. Hän ei todellakaan ole vakavasti masentunut (silloin ei tietokoneita availla...) ja siksipä hän varmaan pärjääkin loistavasti ilman lääkitystä.
Mitä hyötyä on sillä että mielialasi pysyy nykyisellään?
vielä astetta paskempi vieroitusoireiden aikaan!!!
Paitsi jos on sopiva lääke josta ei tule vieroitusoireita.
Ehkä vieroitusoireita ei tarvitse kokea, kun syö lääkkeitä loppuikänsä, kuten psykiatrit arvelevat minun masennuksestani!
HYVÄ ALKUP!! Olet terve, vahva ihminen! Esimerkki täällä muille!
Eikö toisten silmät ole vielä avautuneet, vaikka täällä on kerrottu kokemuksia vuosikausia lääkkeiden sivuvaikutuksista ja vieroitusoireista ja siitä, että ne eivät ole mitään auttaneet.
Sanopa toteamus, mistä olet lukenut sellaisesta masennuslääkkeestä, josta ei tule vieroitusoireita.
Kaikista tulee paitsi yhdestä ei mulle tullu ja se olikin piriste/tupakan vieroituksessa
käytetty LUMELÄÄKE Voxra. Se ei ole mikään mielialalääke.
No kyllä Voxran yksi indikaatio on depressio, ja kys.lääke kuuluu mielialalääk.ryhmään. Lääkkeillä kun on useita eri indikaatioita, pääindikaatio V:lla on depressio. Ja se ei todellakaan ole mikään piriste.
VOXRA 150 MG PITKÄVAIKUTTEINEN TABLETTI 30 kpl
VOXRA 150 MG PITKÄVAIKUTTEINEN TABLETTI 30 kpl
Lue pakkausseloste
Läsa bipacksedeln
VOXRA 150 MG PITKÄVAIKUTTEINEN TABLETTI 30 kpl
Normaalihinta 26,21 € (0,87 €/kpl)
Reseptilääkkeet eivät ole myynnissä Yliopiston Apteekin verkkopalvelussa.
Reseptilääke
Korvattavuus
Lääke on peruskorvattava.
Myyntiluvan haltija/markkinoija
GSK
Lääkeopas
Vaikuttava aine
Bupropioni.
Käyttötarkoitus
Lääkettä käytetään masennuksen eli depression hoitoon.
Annostus
Lääkärin ohjeen mukaan. Lääkeannosta ei saa ottaa useammin kuin kerran vuorokaudessa. Masennuksen lääkehoito kestää tavallisesti useita kuukausia.
Lääkkeen ottaminen
Tabletit niellään kokonaisina ruoan kanssa tai ilman ruokaa. Niitä ei saa murskata tai pureskella, koska tämä voi lisätä haittavaikutuksia, etenkin muuten harvinaisia kouristuksia. Samanaikaisesti ei saa ottaa muita bupropionia sisältäviä valmisteita, esimerkiksi eräitä tupakoinnin lopettamiseen tarkoitettuja valmisteita.
Vaikutustapa
Tarkkaa mekanismia, miten bupropioni lievittää masennusta, ei tunneta. Oletetaan, että vaikutus perustuu siihen, että se lisää noradrenaliinin ja dopamiinin määrää ja vaikutuksia aivoissa. Vaikutus ilmaantuu tavallisesti vasta 2-4 viikon kuluttua lääkkeen aloittamisesta.
Haittavaikutukset
Lääke aiheuttaa usein unettomuutta, päänsärkyä, suun kuivumista, pahoinvointia ja oksentelua. Unettomuus on yleensä ohimenevää. Sitä voidaan vähentää ottamalla lääkeannos aamuisin.Lääkehoidon alkuvaiheessa masennukseen liittyvät itsetuhoiset ajatukset voivat lisääntyä. Tästä on hyvä kertoa jollekin sukulaiselle tai ystävälle, jotta tämä voi huomioida jos lääkkeenkäyttäjän masennus tai ahdistuneisuus tuntuu pahenevan.Alkoholia on käytettävä lääkityksen aikana varoen. Käyttö yhdessä nikotiinilaastarin kanssa voi nostaa verenpainetta. Lääke saattaa heikentää tarkkaavaisuutta liikenteessä ainakin tilapäisesti.
Raskaus ja imetys
Lääkäri arvioi lääkkeen käytön raskauden aikana ja imetyksen yhteydessä.
Säilytys
Säilytä alkuperäispakkauksessa. Herkkä kosteudelle ja valolle.
Ulkonäkö
150 mg: kermanvalkoisesta vaaleankeltaiseen pyöreä tabletti, jossa on merkintä "GS5FV" mustalla musteella toisella puolella, toinen puoli on paljas.300 mg: kermanvalkoisesta vaaleankeltaiseen pyöreä tabletti, jossa on merkintä "GS5YZ" toisella puolella, toinen puoli on paljas.
Lääkeoppaan tiedot: ©Lääketietokeskus
Voi mitä paskapuhetta teidän lääkevastaisuutenne on.
Jos lääkkeet eivät olisi auttaneet, en olisi tässä.
Voxrastakin voi tulla sivuvaikutuksia pitkällä aikavälillä. Alkoi lähtemään hiuksia!!!!!!! Ja jenkeistä jossa lääke on ollut pitkään käytössä niin löytyykin juuri tästä sivuvaikutuksesta. Mutta muuten niin voi lopettaa kuin seinään. Ei tule edes päänsärkyä.
Jos ei syö lääkkeitä , niin ne annetaan iv:nä sit ku olo on tarpeeksi sekaisin, eipä silloin periaatteet paina. :)
Minäkään ein syö lääkkeitä periaatteiden vuoksi, vaan ihan muista syistä.
Ihme kirjoittelua.
Lääkkeitä määrätään kahdella tavalla:
- Arviosta, näillä lääkkeillä yleensä ihmisestä tulee onnellisempi / parempi. Jos ei auta, kokeilaan jotakin toista lääkettä.
- Verikokeilla, aivokemiat sekaisin, näiden lääkkeiden ottamattomuus on selkeää itsetuhoisuutta, ja kuuluu pakkohoidon piiriin.
Mä en jaksa tästä, yhdellä kaverillani on käytännössä ikuisesti lääkkeet, jättää sitten ottamatta ja 1-2 vuodessa on aina pakkohoidossa korjaamassa lääkitystään muutaman viikon.
Tälläisiä lauseita kun kuuluu, tietää että pakkohoito on taas tulossa.
- En mä enää mitään lääkkeitä tarvitse / ota.
- Osaan itse arvioida miten paljon lääkkeitä tarvitsee ottaa.
Lääkkeet ovat mitä ilmeisemmin totaalisesti ja pysyvästi häiriinnyttäneet kaverisi aivokemian ja ei siksi enää tahdo tulla toimeen ilman. Jos vuosia jatkuvaan lääkesirkukseen ei oltaisi alunperin lähdetty, niin asia olisi mitä luultavammin toisin. Kaverisi olisi oppinut elämään ongelmiensa kanssa, mikä toki olisi vaatinut hieman vaivaa ja työtä, mutta pitkällä tähtäimellä hän voisi varmaankin paljon paremmin.
Miten voit arvella, että "lääkkeet ovat auttaneet", kun vaihtoehtoista (lääkkeetöntä kamppailua) ei voida stimuloida? Ette voi mennä ajassa taaksepäin ja kokeilla, että miten kaverisi voisi, jos lääkkeitä ei alun alkaenkaan oltaisi ryhdytty käyttämään vaan kamppailtu ja totuteltu elämään muilla keinoin. Ainoastaan hyvin psykiatriset tutkimukset voivat antaa asiaan jotain osviittaa. Esimerkiksi niin sanotussa Soteria projektissa 70-luvulla Yhdysvalloissa vertailtiin lääkkeetöntä tai minimaalisen lääkityksen hoitoa perinteiseen skitsofrenian hoitoon ja havaittiin, että vähälääkkäisen/lääkkettömän vaihtoehdon käyneet potilaat pärjäsivät pitkällä tähtäimellä paljon paremmin!
Sanomattakin lienee selvää, että kyseisen tutkimuksen tulokset haudattiin vähin äänin ja edelleen tähän päivään saakka saarnataan "lääkityksen tärkeyttä", vaikka tällaiset kokeilut ovat osoittaneet miten jopa kaikkein vakavimpia mielenterveyden häiriöitä voidaan hoitaa lääkkettömästi ja tulokset ovat tällöin usein paljon parempia kuin "pilleripurkki apteekista kouraan ja kotia" -linjalla. Mutta eihän vähälääkkeinen/lääkkeetön vaihtoehto vain tuota kansainvälisille lääkejäteille tulosta, vaikak ne hoitoina tulisivat viime kädessä yhteiskunnalle jopa halvemmiksi!
Voisitko kertoa missä tällainen tutkimus on nähtävissä, vai onko se mielikuvituksesi tuotetta?
Kuulostat järkevältä. Varmasti elää pitempään ku ei juo eikä syö lääkkeitä.
Hyvä että et suostu ottamaan masennuslääkettä. Lääkärit tarjoavat niitä liian helposti ja sitten muöhemmin niiden on helppoa vain sanoa, että lisätään lääkitystä jos ne eivät tehoa. Mitään muuta apua et saa jos olet joskus suostunut ottamaan masennuslääkettä.
Minusta sellaiselle ei tulisi määrätä sairaslomaa ainakaan yli kahta kuukautta, joka ei suostu alkaa hoitaa sairauttaan. Useimmat masentuneet ja ahdistuneet käyttävät lääkkeitä pystyäkseen käymään töissä mutta toiset taas hakeutuvat sairaseläkkeelle ym. kun eivät HALUA syödä lääkkeitä. Se on epätasa-arvoista niinkuin tietysti moni muukin asia työelämässä!
Ymmärrän kantasi, vaikken olekaan kanssasi samaa mieltä.
Minä taas puolestani haluan saada pääni sekaisin, että elämä olisi siedettävämpää.
Mutta muista se mainos, vai mikä se olikaan, "Vain otettu lääke auttaa"
Riippuu lääkkeistä vetelin 8 vuotta opiaatteja kun oli särkyjä.
Masennuslääkeitä en hoitona hyväksy, koska läkäri itsekkään tiedä niitten vaikutuksia.Tutkimuksia ei pitkästä käyttövälistä ole,
eikä ole listattu, että kukaan olsi parantunut.
200 000 000 000 mijardin busines on vähän raaka ajatus.
Ja todistaa myös sen, että lääkärillä on vähemmän
selkärankaa kuin juristilla.
Alkoholia en käytä koska se nyt on vaan uskomatonta heikkoutta
menee rahat ja terveys. Kannabista olen kokeillut mutta näkisin sillä enemmän haittaa lyhyessä käytössä kuin alkoholissa pitkällä.
Diabam on ainut mitä tarvin silloin tällöin väheemän
ja vähemmän vuosine saatossa.
Opiaatit ja diapam ovat varmasti terveellisempiä kuin alkoholi ja masennuslääkkeet?! Haloo!!!!!!!!!!
Ns. masennuslääkkeet on tarkemmissa tutkimuksissa todettu kutakuinkin lumelääkkeiksi. Joten siksi niitä ei useimmiten kannata syödä. Vain jos niihin uskoo, voivat tehota. Tai sitten kyseessä ei edes ole kliininen masennus,vaan joku masentelu.
P*skat mä mitään hakeutunut ainakaan itte, aina hyppäsin ku käskettiin.
Systeemi vaan on semmonen, se suoltaa ulos eri ihmiset eri tavoin.
Juu eivät varmaan masennuslääkkeet autakaan, jos ei ole masennusta! Eli jos on vaan vähän masentunut olo, niin ei todellakaan kannata lääkkeitä syödäkään. Minua, joka sairastan todellista tautia nimeltä masennus, lääkkeet ovat suuresti auttaneet!
Tuo kannattaisi kertoa lääkäreille jotka niitä lääkkeitä määrää.
Ei ne kyllä auta oikeastikaan masentuneita siis ainakaan biokemiallisesti.
Lumevaikutusta voi kyllä ilmetä, jos niihin uskoo.
Kaksoissokkotutkimuksissa lumeella ja muilla psyykelääkkeillä saadaan jopa parempia tuloksia kuin ns. masennuslääkkeillä.
Samaa mieltä, että masislääkkeiden teho on aika kyseenalainen. Ja tämäkin kannattaa lukea, ennen kuin niitä vuosia alkaa popsimaan:
http://en.wikipedia.org/wiki/Post-SSRI_sexual_dysfunction
Loppu progandalle taitaa potea psykoosia, mikä on teksteistä havaittavissa.
Väärin. Kaikea on psykiatri etsinyt. Mutta psykoosia tai bipolaarisuutta ei ole löytynyt.
Näyttää olevan todella vaikeaa ymmärtää, että ns. masennuslääkkeet ovat lumetasoisia keskushermostopillereitä, kun niihin on niin kovasti uskottu. Minähän esitä suunnilleen jumalaton uskon pilkkaa...
Laitan nyt tähän yhden suomalaisen artikkelin. Tutkimuksia kyllä löytyy englanniksi. Voin laittaa listan jos joku halua perehtyö asiaan.
"
Hän, hillitty psykologian professori, olikin yhtäkkiä maan isoimpien uutisvälineiden ykkösaihe.
Times-lehti, Guardian, Independent, Daily Telegraph, tv-kanavat BBC, ITV, Sky News, Channel 4 ja 5. Kaikki raportoivat Kirschin ja hänen työryhmänsä tutkimuksesta. Muiden maiden mediat seurasivat: USA, Espanja, Saksa, Italia, Kanada, Australia, Kiina ja niin edelleen. Kirschiä siteerattiin ympäri maailman, ja tutkimuksesta väiteltiin kansainvälisissä lääketieteen lehdissä. Samanlainen kohu toistui tämän vuoden alussa, kun Kirsch julkaisi tutkimuksistaan suurelle yleisölle tarkoitetun kirjan The Emperor's New Drugs (Keisarin uudet lääkkeet).
Mistä on kohuttu?
Siitä, että Kirschin tutkimusten mukaan masennuslääkkeet ovat pelkkä kupla. Vaikka koko maailma tukeutuu masennuksen hoidossa juuri lääkkeisiin, niillä ei ole sellaista vaikutusta kuin yleisesti uskotaan, hän toteaa.
Kirschillä oli väitteensä tueksi poikkeuksellisen kiinnostavia todisteita. Hän oli viiden kollegansa kanssa onnistunut kaivamaan esiin lääketehtaiden peittelemiä tutkimuksia. He olivat saaneet asiakirjojen julkisuussäädösten avulla aineistoonsa myös tutkimuksia, joista lääketehtaat eivät olleet antaneet tietoja julkisuuteen mutta joiden tulokset ne olivat lain mukaan joutuneet luovuttamaan USA:ssa lääkealaa valvovalle viranomaiselle FDA:lle.
Kirsch oli tehnyt niin sanotun meta-analyysin eli vertaillut 35 eri tutkimusta, joissa oli testattu masennuslääkkeitä suhteessa plaseboihin, lumelääkkeisiin. Tutkimuksissa oli mukana 5 133 potilasta.
Tulokset olivat hämmentäviä.
Masennuksen vakavuutta voi arvioida useilla asteikoilla, joista Kirsch monien tapaan käyttää niin kutsuttua Hamiltonin asteikkoa. Siinä potilas saa pisteitä välillä 0–51 oireidensa mukaan; hyvinvoiva ihminen voi saada 0–7 pistettä, lievästi masentunut 8–16, keskivaikeasti 17–24, ja sitä enemmän saavat arvioidaan vakavasti masentuneiksi.
Lääkkeiden tehot näyttivät tutkimuksen mukaan vaihtelevan, mutta ne paransivat potilaita keskimäärin 9,6 pisteen verran. Yllättäen lumelääkkeet tehosivat lähes samoin: ne auttoivat potilaita keskimäärin 7,8 pistettä.
Tuo ero, 1,8 pistettä, on 51 pisteen asteikolla todella pieni. Potilas voi saada lääkärin arvioinnissa esimerkiksi kuusi masennuspistettä siitä, että kertoo nukkuvansa huonosti, tai kaksi pistettä siitä, jos hän vaikuttaa hermostuneelta. Britannian terveysviranomainen NICE on linjannut, että masennuslääkkeen tulisi osoittautua vähintään kolme pistettä lumetablettia tehokkaammaksi, jotta eroa voisi pitää merkittävänä.
Kirsch oli saanut samoja tuloksia jo aiemmissa selvityksissään, mutta kohu syntyi, kun hänen työryhmänsä julkaisi tämän tutkimuksen tieteentekijöiden kontrolloimassa, tutkijoiden riippumattomuutta painottavassa Public Library of Science Medicine -verkkojulkaisussa. Vastaaviin päätelmiin tultiin tämän vuoden tammikuussa perinteisemmässä, arvovaltaisessa JAMA- eli Journal of the American Medical Association -lehdessä. Siinä julkaistun tutkimuksen teki toinen ryhmä amerikkalaisia psykologian ja psykiatrian asiantuntijoita. Heidän mukaansa lääkkeillä ei näy lievissä tai keskivaikeissa masennuksissa käytännössä plaseboa suurempia vaikutuksia, mutta vakavissa masennuksissa lääkkeistä vaikuttaisi olevan apua.
Väittely on saanut esimerkiksi Britanniassa lääkärit harkitsemaan hoitokeinoja uusiksi. Kun lääketieteellinen verkkopalvelu Onmedica.com teki asiasta kyselyn 490 lääkärille, heistä lähes puolet ilmoitti kirjoittavansa Kirschin tulosten takia lääkereseptejä entistä kriittisemmin ja alkaneensa suosia lääkkeiden sijaan muita keinoja masennuksen hoidossa"
Etusivu › Lehti › 10/2010
Iso ei
Teksti:
Pekka Hiltunen
Kuva:
Jussi Kaakinen
Masennuslääkkeiden teho on pelkkä illuusio, ja sen ovat meille myyneet isot lääketehtaat, sanoo amerikkalainen professori. Muualla maailmassa tästä on syntynyt suuri kohu. Suomessa ei.
Ja jatkoa...
http://www.image.fi/artikkelit/iso-ei
"Professori Irving Kirsch raakkuu kuusikymppisen miehen käheällä äänellä vastauksia kysymyksiin työpaikallaan, Hullin yliopiston psykologian laitoksella. Hän on rutinoitunut vastaamaan kyselyihin kaikkialta maailmasta.
Kyllä, kohusta on ollut hieman haittaa hänen työlleen. Esimerkiksi hänen kollegaansa varoiteltiin työskentelemästä hänen kanssaan, muuten tämä saattaisi vaarantaa oman uransa.
Ei, kukaan ei tiedä tarkasti, miksi lumelääkkeet toimivat yhtä hyvin kuin "oikeat". Siitä on vain arvioita.
Mikä teki Kirschin ryhmän työstä niin erikoista, oli se, että he ottivat alusta lähtien plasebot vakavissaan. Lääkkeiden testauksessa on vuosikymmeniä ollut tavanomaista, että jos lääkkeellä ei havaita tutkimuksessa enempää tehoa kuin lumelääkkeellä, lääkettä tai tutkimusta pidetään jotenkin epäonnistuneena.
Kirsch kumppaneineen lähtee siitä, että juuri plasebojen vaikutus ihmiseen on asiassa olennainen.
Kun potilas osallistuu kliiniseen lääketutkimukseen, sitä tehdään aina tarkkojen sääntöjen mukaan. Hän tapaa lääkärin, joka seuraa tutkimuksen aikana potilaan terveydentilaa. Potilaan parantumista arvioidaan sen mukaan, vähenevätkö tämän oireet.
Kumpikaan, ei potilas itse eikä lääkäri, tiedä tutkimuksen alussa, kuka potilas saa testattavaa lääkettä, kuka pelkän lumetabletin. Plasebo-tabletteina käytetään esimerkiksi hieman sokeria sisältäviä pillereitä, joissa ei ole kehoon voimakkaasti vaikuttavia aineita. Mutta melko pian potilaat ja lääkärit kyllä usein alkavat huomata, ketkä syövät lääkettä. Ilmiölle on termikin, breaking blind, eli sokkouden pettäminen.
Masennuslääkkeet aiheuttavat usein sivuoireita, jotkin niistä hyvinkin voimakkaita. Potilaat voivat tuntea pahoinvointia, päänsärkyä, ruokahaluttomuutta, aistiharhoja tai ahdistusta. Plasebot taas yleensä eivät niitä tuota. Siksi ne potilaat, jotka saavat sivuoireita, tajuavat saavansa juuri "oikeaa" lääkettä ja alkavat odottaa sillä olevan parantavaa vaikutusta.
Mutta plaseboa saaneetkin kokevat olevansa hoidossa. Jotkut heistäkin uskovat saavansa oikeaa lääkettä, ja monet ovat tyytyväisiä siitä, että ovat jonkinlaisessa hoitosuhteessa. He tapaavat lääkäriä; joku kuuntelee heidän vaivojaan; he saavat ehkä kannustavia neuvoja arkeensa."
Ja vielä jatkoa..
http://www.image.fi/artikkelit/iso-ei
"Syntyy plasebo-efekti.
Se perustuu siihen, että ihminen uskoo voivansa parantua. Se ei tarkoita, että hän olisi vain kuvitellut vaivansa, ne ovat hyvinkin todellisia. Mutta erityisesti sellaisissa terveysongelmissa kuin masennus toivon tunteilla on olennainen vaikutus. Jos masentunut kokee saavansa hoitoa, melkein mitä tahansa hoitoa, jonka hän uskoo voivan auttaa, hän usein alkaa toipua.
Tähän asti monet psykiatrian ammattilaiset ovat samaa mieltä Kirschin kanssa: plaseboilla on hämmästyttävä vaikutus ihmiseen. Se on pystytty todistamaan myös aivokuvaustutkimuksissa, joissa näkyy, että lumelääkkeitä saaneiden aivoissa tapahtuu samanlaisia fyysisiä reaktioita kuin "oikeita" lääkkeitä saaneiden.
Mutta Kirsch on tutkimustensa pohjalta sitä mieltä, että lähes ainoa mikä masennuslääkkeissä todella toimii, näyttää olevan lumevaikutus. Se, että lääkkeet tuottavat hieman enemmän toipumista kuin lumelääkkeet, johtuu hänen mukaansa korostuneesta lumevaikutuksesta. Lääkkeiden sivuvaikutukset saavat nämä potilaat uskomaan parantumiseensa voimakkaammin, ja siksi he toipuvat vähän enemmän.
Tälle ajatukselle Kirschillä on kaksi hyvää perustetta. Ensiksi se, että eniten parantumista tutkimuksissa tapahtuu potilailla, joilla on lääkkeistä voimakkaita sivuoireita. Toinen peruste on, että silloin kun lääke näyttää tutkimuksessa tehoavan, tehon määrä on lähes aina samantasoinen aineesta riippumatta. Jos lääkkeillä olisi masennukseen itsenäistä vaikutusta, sen pitäisi vaihdella enemmän sen mukaan, mitä ainetta kokeillaan.
Miksi lääkkeet eivät vaikuta? Koska ajatus siitä, että masennus on biokemiallinen häiriötila aivoissa, on pelkkä myytti, Kirsch sanoo. Hän käy kirjassaan läpi biokemiateorian synnyn ja kuvaa, kuinka se perustettiin aikoinaan pelkästään joidenkin lääkäreiden omiin käsityksiin, ei tutkimuksiin. Kun lääkkeitä alettiin kokeilla, niitä ei alkuun testattu suhteessa plaseboihin. Seuraavia lääkkeitä testattiin usein vain suhteessa aiempiin lääkkeisiin. Syntyi vääristynyt mielikuva lääkkeiden toimivuudesta.
Masennuslääkkeillä saattaa toki joskus olla yksittäisiin ihmisiin ja näiden oireisiin vaikutusta, mutta lääketehtaiden omien tutkimusten mukaan vaikutukset ovat lähes aina niin vähäiset, että käytännössä ne ovat vain jalostettuja plaseboja, Kirsch päättelee.
Se päätelmä vaikuttaa olevan täysin ristiriidassa terveydenhuollon arkikokemuksen kanssa. Lääkärit ympäri maailman ovat vakuuttuneita, että lääkkeet auttavat, koska he kirjoittavat masentuneille ihmisille reseptejä ja näkevät kuinka nämä alkavat voida paremmin saatuaan lääkkeitä.
Niin voivatkin, mutta se johtuu plasebovaikutuksesta: siitä että ihmiset uskovat lääkkeiden auttavan ja ovat hoidossa, Kirsch sanoo. Lääkäreillä ei vain ole mahdollisuutta vastaanotoillaan verrata lääkkeiden tehoa plaseboihin, koska he eivät voi määrätä potilaille lumelääkkeitä."
Mitä vahvemmat periaatteet, sitä heikompi ihminen.
Heitä romukoppaan periaatteesi ja kokeile. Käytä sitä mikä auttaa ja älä sitä mikä ei. Bräniköitä et rintapieleesi saa, vaikka kuinka periaatteitasi noudatat. Älä elä siinä uskossa, vaan palaa tähän maailmaan. Ihan oikeaa apuakin on tarjolla.
"Ihan oikeaa apuakin on tarjolla."
Kuten millaista ja missä? Laittaisitko yhteystiedot tänne näkyviin sekä oman virallisen nimesi joka tosin on myös ip-osoitteesi kautta selvitettävissä.