Siivous, tarpeellista vai tarpeetonta?

Jos ei siivoa niin voi olla mielenterveysongelmaa.

kaikenlainen kodinhoito ja peseytyminen on typerää ajanhaaskausta. Allergiat ovat osa luulotauteja, kuten moni muukin suomalaisperäinen perinnetauti verenpaineesta kalkkeutumiin.

Viikottainen suursiivous, ihan sen takia että itsellä on hyvä olla.

Minä siivoan joka päivä, ts teen jotain siivoushommia päivittäin. Kuitenkin imuroin 2 kertaa viikossa ja veskin siivoan kerran viikossa.

Siivoan koska muutoin sekoaisin täysin. Mieli on selkeä siivotussa tilassa. Yeah!

Siivoan noin 2 kertaa viikossa. Kerran viikossa kunnolla. Moppaan lattiat ja kerran tai kaksi imuroin. Keittiöni pidän siistinä aina et aina kun syön niin tiskaan astiat saman tien syötyäni. Asun 39 neliön yksiössä ja tykkään siisteydestä. Vieraita mulla ei ole käynyt 8 vuoteen paitsi talkkari mut sitähän ei lasketa. Sanoisin et mulla on aika siisti asunto vaikka yksinäistä elämää vietänkin.

todella tarkka siisteydestä, eräskin minun luona käynyt nainen oli oikein yllättynyt siitä, miten siistiä minulla on. Nykyään en jaksa pestä lattioita sati siivota, kuin muutaman kuukauden välein :( Pölyä kertyy hyllyihin ja tavaroiden päälle, olisipa joskus tarmoa siivota oikein kunnolla. Laitoin joskus aiemmin tälle palstalle ketjun
siitä, miten vaikeaa siivoaminen on.

Mulla kans sama.Parikymppisenä jaksoi viikottain(siis siivota), mut nyt yli nelikybäsenä muutaman kerran vuodessa(kyllä luitte oikein).Toki sosiaalinen elämäkin oli nuorena vilkkaampaa ja se osaltaan motivoi/pakotti siisteyden vaalimiseen jotta kehtasi pyytää ketään kämpille,kun taas nykytilanteessa ei ihmiskontakteja liiemmin ole siunaantunu.Sillon kun alkaa nokassa kipristeleen tietää että kämpässä on enempi punkinraatoja kun happee ja on syytä ettiä imuri.

... luin jostain, että ihmisen eka prioriteetti on henkinen hyvinvointi, sen jälkeen oman elinympäristön kunto. Toisin sanoen, jos asuu saastan keskellä, niin se kertoo siitä, että mieliala ei ole kunnossa. Minulla se ainakin on pätenyt. Kun olin masentunut, kämppä oli kuin hävityksen kauhistus ja jo ajatus alkaa sitä raivaamaan tuntui ylivoimaiselta. Nyt ei-masentuneena siivoan vaivatta kahdesti-kolmesti viikossa ja tiskaan päivittäin vaikka edelleenkään ei yhtään kaveriaka ole. Yhteys toimii varmasti myös toiseen suuntaan, eli sekainen luukku heikentää mielialaa ja itseluottamusta. Pyrkikää siis siivoamaan vaikka teillä ei kukaan kävisikään.

Siivoan pari kertaa vuodessa isommin ja muuten silloin kun siltä tuntuu.

Siivoan, koska haluan että lattiat eivät ole täynnä turhaa rojua tai tunnu tahmaisilta.

Kyllähän siivous vähentää mahdollisuutta saada tauteja

Siivoaminen on tarpeellista ja siivoan kun näen sen tarpeelliseksi. Jos kärsii siivousintoilusta kannattaa alkaa istumaan tietokoneen äärellä se passivoittaa ja vie kaiken innon tehdä yhtikäs mitään. Jos taas kärsii siivous-tai muusta innottomuudesta kannattaa sitä alkaa harrastamaan sitä; mitä enemmän jotakin tekee sen enemmän siitä innostuu.

Kun istuu tietokoneella ei kohta näe edessä olevia jätekasojakaan vaan alkaa kätevästi vaan ummistamaan silmänsä niiltä. Mikä pahiten passivoittaa on tietokone ja päätetyö. Ihmisistä tulee istumatyön seurauksena laiskoja luusereita, jotka eivät jaksa ja viitsi tehdä mitään. Liikkuminen ja touhuaminen on siitä kummallinen juttu vaikka se syö energiaa se myöskin antaa ja kasvattaa sitä. Mitä enemmän liikkuu, touhuaa ja miettii toiminnallisia projekteja sen virkeämmäksi ihminen itsensä tuntee ja sen tarkoituksenmukaisemmalta ja mielekkäämmältä elämä alkaa tuntumaan.

Itse olen joutunut ainakin laittamaan itselleni aikarajan netikäytölle ja istumiselle. Jos jään pidemmäksi aikaa koneen ääreen istumaan uppoudun täysin siihen ja huomaan, että kaikki työt on tekemättä mitään ei saa aikaiseksi ja aika on kulunut täysin jonninjoutavaan ja olo tuntuu sen jälkeen masentuneelta ja synkältä.

Siivoaminen ja järesteleminen on luovaa puuhaa, jossa aivot oikeasti pääsevät toteuttamaan sitä mitä niiden pitääkin. Aivojen kuntoa yllätykseksi ei pidetäkään yllä tekemällä ajatustyötä ja miettimällä vaikeita ratkaisukeskeisiä kysymyksiä vaan aivojen viriilisyys pidetään yllä yksinkertaisia toiminnallisia puuhasteluja suorittamalla, kuten marjanpoimiminen, siivous, autonpesu jne.., jossa aivot yhdessä kehon kanssa saavat helppoa aivovoimisteluliikuntaa.

Siivous on siksi erittäin tärkeää, koska se lisää aivojen endorfiinituotantoa ja saa aivojen ja kehon energiatason kohoamaan ja pitämään ihmisen sekä fyysisesti että henkisesti toimintakunnossa.

Olin kerran yhes firmas töis ja saatiin tehtäväks siivota yks kämppä. No mentiin sinne kämpälle ja voi jeesus mikä näky. Siel ol asunut joku pulsu ja sitä kämppää ei oltu siivottu yli 6 vuoteen. Mä katoin siihen eteiseen ja siel oli 10 cm pölykerros joka paikassa. Oksennus meinas tulla heti ja häippäsin sit ulos siitä äkkiä. Sanoin pomolle et vaikka maksat tonnin tunnissa niin mä en siivoo tota kämppää. Voi kristus mikä näky se oli ja en voi uskoo et joku oli asuntu siin kämpäs.

Mulla on "lukujärjestys" kodin hoitoon. Opin sen joskus jossain ryhmässä, vaikka se slloin naurattikin. Siitä kuitenkin tullut tapa. Joka päivä katon, että suurin piirtein on siistiä, imuroin kerran viikossa ja samalla pesen lattia. Pyykkipäivä on joka viikko klo 12. Tykkään, että asuntoni on siisti ja oon siitä ylpeä. Varmaan ainoo asia mistä sitten oonkin ylpeä. Ja jos on tiskissä jotain, pesen ne illalla. Ärsyttää aamulla mennä kahvia keittämään, jos on jäänyt jotain tiskejä. Kun keskimäärin menee viikossa noin vajaa tunti siivoomiseen, niin jää sitten nukkumiseen ja muuhun makaamiseen noin 23 tuntia ja vielä hyvällä omallatunnolla :)

Semmonen vaan joku kypärä naamari pleksillä päähän ja siitä ilmapiuhat
reppuvirityksessä oleviin suodattimiin josta akkukäytöllä puhaltimella
puhdistettua ilmaa keuhkoihin ja eiku siivoomaan. Vaikka kuinka p*skanenki
pulju, pitää vaan olla sitä paremmat välineet ja varusteet.

Tiskaan kerran päivässä. Mikään ei ole inhottavampaa kuin haisevat tiskit. Roskat läjittelen yksitellen oikeisiin pusseihin ja myös vien ne roskiksiin melko nopeasti ettei ala kämppä haisemaan ja tule pikkuitikoita.
Melkeen joka päivä lakaisen lattian. Hiekkaa ja muuta pikkusilppua tulee todella nopeasti. Imuroin n. kerran parissa viikossa ja samalla moppaan lattian.
Pyykkään n. kerran viikossa. Vaatteita ei ole kaapeissa liikaa.
Pesuaineet on vaihtuneet hajusteettomiin versioihin ja yritän olla mahdollisimman ekologinen ja luontoystävällinen.
Kieltämättä olo on itselläkin hyvä kun kämppä on järjestyksessä.