Vasemmistoliitosta pois potkitun Jyrki Yrttiahon, eduskuntapuhe (19.7.2012):
" Arvoisa herra puhemies! Oleellinen kysymys tämän hallituksen tiedonannon eduskuntakäsittelyssä on, haluammeko, että suomalaiset veronmaksajat ottavat vastuuta espanjalaispankkien pääasiassa kiinteistökeinottelussa syntyneistä riskeistä ja megaluokan luottotappioista. Joka vastaa kyllä, hyväksyy samankaltaiset ratkaisut jatkossa, toisin sanoen suoran pankkituen ja pankki- ja velkaunionin. Vasenryhmä on tässä johdonmukainen. Me emme tule äänestämään Espanjan pankkituen emmekä takausten puolesta.
Espanjan ennuste on huono. Valtion toimet pankkijärjestelmänsä saneeraamiseksi eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin. Vaalit voittanut oikeistolainen kansanpuolue ajoi läpi seitsemän alueellisen säästöpankin suurfuusion maanlaajuiseksi Bankia-pankiksi, josta tuli maan neljänneksi suurin pankki. Espanjan massiivista asunto- ja kiinteistökuplaa rahoittivat nimenomaan juuri säästöpankit.
Espanjassa tuotettiin lähes vuosikymmenen ajan vuosittain 800 000 uutta asuntoa ja kiinteistöä. Laman tultua rakennusbisnes romahti, ja samassa oli synnytetty satojen miljardien eurojen maksamaton rakennusvelka. Nyt tappiot sosialisoidaan kansallistamalla osittain Bankia ja imuroimalla ongelmaluotot valtion roskapankkiin. Kiinteistöbuumi on kääntynyt miljoonien tavallisten espanjalaisten elämässä ripeästi kasvavaksi asunnottomuudeksi ja työttömyydeksi. Tuhannet häädöt ovat jokapäiväistä viranomaisrutiinia. Vain keinottelukapitalismissa elämälle välttämättömien käyttöarvojen tuottaminen voi kääntyä keinottelun, löysän ja halvan rahan avulla vastakohdakseen. Pian Espanjan auringon alla taivaan linnuillakin on pesänsä, mutta ihmisen pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi.
Puhemies! Pääministeri Katainen iloitsi täällä Espanjan hallituksen ripeistä toimista. Se on pannut hihat heilumaan: eläkeikää on nostettu 67 ikävuoteen, arvonlisäveroja on kiristetty ja tulonsiirtoja ja julkisia palveluja leikattu kovalla kädellä. Oikeisto on jyrännyt läpi työreformin, jolla yritykset vapautetaan työsopimusten kahleista. Kolmen tappiollisen kvartaalin jälkeen yritys voi irtisanoa työntekijän tai muuttaa työehtoja, palkkaa, työaikaa jne. tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. Espanjalainen ay-liike ja Euroopan laajuinen EAY ovat protestoineet rajusti sopeutustoimiksi naamioitua työmarkkinadiktatuuria vastaan. Vastarinta on kasvamassa. Kaivostyöläisten esimerkki rohkaisee. Siinä elää espanjalainen toivo.
Puhemies! Pääministeri Kataisen puheenvuorosta jäin pohtimaan kriisipankkien suoran pääomittamisen uutta perustelua, jonka mukaan "se auttaa erottamaan ongelmapankit valtiontaloudesta". Ajatuksen ymmärtää, kun tietää, että pankkien pääomittaminen keventää vain keinottelijoiden ja suursijoittajien riskejä ja tappioita. Mutta Espanjan valtio seisoo asiallisesti ottaen jo seuraavana kriisitukia hakevien jonossa vuorolappu kourassa.
Todellisuudessa tarvittaisiin yksityisen pankkisektorin rinnalle julkinen pankkisektori. Euroopan vasemmisto on esittänyt tämänsisältöisen vaatimuksen. Tarkemmin tuon aloitteen sisältöä en voi tässä ajanpuutteen vuosi esitellä. Vasemmisto ei tue pankkiunionia ja yhteistä velkavastuuta, vaan vaatii valtioiden lainanoton irrottamista yksityisten finanssimarkkinoiden otteesta.
Mitä järkeä on valtion ja julkisen talouden näkökulmasta siinä, että nyt EKP lainaa ensin lähes nollakorolla rahaa yksityisille pankeille, ja sitten valtiot, ERVV ja vakausmekanismi lainaavat moninkertaisella korolla rahaa yksityisiltä pankeilta? Tätä rahaa valtiot ja vakausmekanismit siirtävät taas pankeille ja sijoittajille. Niin tai näin, yksityinen pankkibisnes ja suursijoittajat hyötyvät, ja takaajina ja laskujen lopullisina maksajina ovat veronmaksajat. Eihän tässä järkeä olekaan, mutta uusliberalistisen rahapolitiikan saneleekin ylikansallinen finanssiharvainvalta, jolle vaikeuksissa olevat valtiot ja julkinen omaisuus ovat rahoitusmarkkinoilla vapaata keinotteluriistaa. Näin myös euroalueella.
Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen johtama Kataisen hallitus ajaa tiiviimpää unionia, liittovaltiokehitystä. Se tuli täällä pääministerin puheessa hyvin selkeästi ja painokkaasti esille. Kannatan lämpimästi täällä keskusteluissa keskustan ja perussuomalaisten vaatimusta kansanäänestyksestä. Sellainen tarvitaan Suomen tukipolitiikasta kriisimaille ja pankeille sekä itse talouskurisopimuksesta. Kannatan edustaja Mustajärven esittämää epäluottamuslausetta hallitukselle. "
" Arvoisa herra puhemies! Oleellinen kysymys tämän hallituksen tiedonannon eduskuntakäsittelyssä on, haluammeko, että suomalaiset veronmaksajat ottavat vastuuta espanjalaispankkien pääasiassa kiinteistökeinottelussa syntyneistä riskeistä ja megaluokan luottotappioista. Joka vastaa kyllä, hyväksyy samankaltaiset ratkaisut jatkossa, toisin sanoen suoran pankkituen ja pankki- ja velkaunionin. Vasenryhmä on tässä johdonmukainen. Me emme tule äänestämään Espanjan pankkituen emmekä takausten puolesta.
Espanjan ennuste on huono. Valtion toimet pankkijärjestelmänsä saneeraamiseksi eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin. Vaalit voittanut oikeistolainen kansanpuolue ajoi läpi seitsemän alueellisen säästöpankin suurfuusion maanlaajuiseksi Bankia-pankiksi, josta tuli maan neljänneksi suurin pankki. Espanjan massiivista asunto- ja kiinteistökuplaa rahoittivat nimenomaan juuri säästöpankit.
Espanjassa tuotettiin lähes vuosikymmenen ajan vuosittain 800 000 uutta asuntoa ja kiinteistöä. Laman tultua rakennusbisnes romahti, ja samassa oli synnytetty satojen miljardien eurojen maksamaton rakennusvelka. Nyt tappiot sosialisoidaan kansallistamalla osittain Bankia ja imuroimalla ongelmaluotot valtion roskapankkiin. Kiinteistöbuumi on kääntynyt miljoonien tavallisten espanjalaisten elämässä ripeästi kasvavaksi asunnottomuudeksi ja työttömyydeksi. Tuhannet häädöt ovat jokapäiväistä viranomaisrutiinia. Vain keinottelukapitalismissa elämälle välttämättömien käyttöarvojen tuottaminen voi kääntyä keinottelun, löysän ja halvan rahan avulla vastakohdakseen. Pian Espanjan auringon alla taivaan linnuillakin on pesänsä, mutta ihmisen pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi.
Puhemies! Pääministeri Katainen iloitsi täällä Espanjan hallituksen ripeistä toimista. Se on pannut hihat heilumaan: eläkeikää on nostettu 67 ikävuoteen, arvonlisäveroja on kiristetty ja tulonsiirtoja ja julkisia palveluja leikattu kovalla kädellä. Oikeisto on jyrännyt läpi työreformin, jolla yritykset vapautetaan työsopimusten kahleista. Kolmen tappiollisen kvartaalin jälkeen yritys voi irtisanoa työntekijän tai muuttaa työehtoja, palkkaa, työaikaa jne. tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. Espanjalainen ay-liike ja Euroopan laajuinen EAY ovat protestoineet rajusti sopeutustoimiksi naamioitua työmarkkinadiktatuuria vastaan. Vastarinta on kasvamassa. Kaivostyöläisten esimerkki rohkaisee. Siinä elää espanjalainen toivo.
Puhemies! Pääministeri Kataisen puheenvuorosta jäin pohtimaan kriisipankkien suoran pääomittamisen uutta perustelua, jonka mukaan "se auttaa erottamaan ongelmapankit valtiontaloudesta". Ajatuksen ymmärtää, kun tietää, että pankkien pääomittaminen keventää vain keinottelijoiden ja suursijoittajien riskejä ja tappioita. Mutta Espanjan valtio seisoo asiallisesti ottaen jo seuraavana kriisitukia hakevien jonossa vuorolappu kourassa.
Todellisuudessa tarvittaisiin yksityisen pankkisektorin rinnalle julkinen pankkisektori. Euroopan vasemmisto on esittänyt tämänsisältöisen vaatimuksen. Tarkemmin tuon aloitteen sisältöä en voi tässä ajanpuutteen vuosi esitellä. Vasemmisto ei tue pankkiunionia ja yhteistä velkavastuuta, vaan vaatii valtioiden lainanoton irrottamista yksityisten finanssimarkkinoiden otteesta.
Mitä järkeä on valtion ja julkisen talouden näkökulmasta siinä, että nyt EKP lainaa ensin lähes nollakorolla rahaa yksityisille pankeille, ja sitten valtiot, ERVV ja vakausmekanismi lainaavat moninkertaisella korolla rahaa yksityisiltä pankeilta? Tätä rahaa valtiot ja vakausmekanismit siirtävät taas pankeille ja sijoittajille. Niin tai näin, yksityinen pankkibisnes ja suursijoittajat hyötyvät, ja takaajina ja laskujen lopullisina maksajina ovat veronmaksajat. Eihän tässä järkeä olekaan, mutta uusliberalistisen rahapolitiikan saneleekin ylikansallinen finanssiharvainvalta, jolle vaikeuksissa olevat valtiot ja julkinen omaisuus ovat rahoitusmarkkinoilla vapaata keinotteluriistaa. Näin myös euroalueella.
Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen johtama Kataisen hallitus ajaa tiiviimpää unionia, liittovaltiokehitystä. Se tuli täällä pääministerin puheessa hyvin selkeästi ja painokkaasti esille. Kannatan lämpimästi täällä keskusteluissa keskustan ja perussuomalaisten vaatimusta kansanäänestyksestä. Sellainen tarvitaan Suomen tukipolitiikasta kriisimaille ja pankeille sekä itse talouskurisopimuksesta. Kannatan edustaja Mustajärven esittämää epäluottamuslausetta hallitukselle. "
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kylläpä tuo Yrttiaho on tyhmä... olla nyt mistään samaa mieltä kun persut,yök!
Neuvostoliittoa ei ole enään,sitähän työ punikit haluatte!
Mitenkä tuo yrttiaho tuntuu niin viisaalta..Persujen talousasiantuntija hakkarainen ei onnistunut saamaan puoliksikaan noin järjellistä tekstiä aikaan.
Hyvä vasenryhmä,suomen ainoa osaava oppositio!
Kumpi nyt on oikeassa... Vasenryhmä vai Vasemmistoliitto?
Vasenryhmä joka haluaa kansanäänestystä Persujen tavoin,vai Vasemmistoliitto joka tukee pelureita!
Molempia et voi saada dorka!