Toisella paikkakunnalla asuvat vanhemmat.

Kirjoititkohan väärälle palstalle ?

Ovatko puolisosi vanhemmat jo iäkkäitä? jos ovat luulen että kyse on ennakoivasta perinnönjaosta... perinnönjakoon yritetään vaikuttaa ja osuuttanne vähentää teitä mollaamalla ja panettelemalla.

Perintöä voidaan jakaa jo ennen kuolemaa, esim korut ja muut arvoesineet useikin päätyvät röyhkeiden perijöiden haltuun manipuloimalla vanhoja ihmisiä.
Joskus selvää rahaakin annetaan etukäteen suosikkiperijöille ettei sille "välinpitämättömälle ja mitättömälle" mustalle lampaalle jää niin paljoa jaettavaksi.

kun perättömiä juttuja levitellään, ei ihme jos ei tee mieli käydä enää..

Suhteellisen tuttua tekstiä! Olen aikuisikäni asunut toisella paikkakunnalla, mutta toinen veljistäni tyhjensi vanhmepieni kodin ennen heidän kuolemaansa arvoesineistä ja merkittävistä tavaroista kultakello ja piano mm.
Veljeni hoidatti perheensä ruokailutkin vanhemmillani, tilautti jopa sanomalehden, vanha huonokuntoinen äitini joutui muutaman kuukauden ikäisen lapsenlapsensa hoitajaksi, kun vanhemmat loivat uraa. Äitini ei koskaan valittanut veljelleni, mutta sitä hanakammin minulle väysymystään -lapsi oli vielä hyvin itkuinen lapsi ja rauhaton.
Nyt veljelläni on urputuksen aiheena vanhempieni hauta, mistä hän raportoi hyvin tarkkaan viemenäsä kukkaset ja kynttilät! Puuttuu enäää vain vaatimus tilille rahoista haudalle roudaamistaan kukkasista.Itse pyrin käymmään haudoilla keväisin ja syksyisin vieden vuodenaikaan sopivia kukkia.Että silleen.

No enpä välittäisi olla tuollaisten sukulaisten kanssa tekemisissä. Itse kaiketi tiedätte oman jaksamisenne, sitä ei tarvitse todistella, ei edes omille veljilleen tms.
Tuosta viimeisimmästä kommentista tuli mieleen Irwinin laulun sanat... Ellet sinä kovaa juokse, rahan luokse, joku toinen sen jo ottaakin. Älä nuku, heti herää, kaikki kerää, et sä muille periks antaa saa......

kaikista parasta kun elää omaa elämäänsä, eikä raportoi kellekkään enää mitään..

Kiitoksia teille kaikille näistä kommenteista. Näistä sai paljon irti ajatuksia, joita olemme jo pähkäilleetkin. Olen päätynyt samaan mietteeseen. Elää omaa elämää eikä selitellä enään...

Mutta pidä huoli siitä, ettei sisaruksesi ylipuhu vanhempiasi testamenitissa.

Asumme 50 km päässä omista lapsistamme. Kaupungissa käydessämme soitamme ennen lähtöämme oletteko kotona jos piipahdetaan Yleensä ilmoitetaan edellisenä päivänä. Joskus vastaus on tulkaa vaan mutta meillä on vähän sotkuista:) Emme mene sinne kodin siisteyttä katsomaan vaan tapaamaan heitä ja lastenlapsia. Pisti vaan silmään aloittajan kirjoituksesta kun koti oli jäänyt aamulla hujanhajan. Ette ole varmasti ainoita ihmisiä jotka eivät kerkeä järjestää aamulla kämppäänne kuntoon. Näin se on että talo elää tavallaan , vieraat tulee ajallaan.
Meillä pelaa to systeemi eikä niistä vaatemytyistä lattialla oteta stressiä. Tärkeintä on yhdessäolo.

Puhelin on keksitty.
Soittakaa vaikka kerran viikossa samana viikonpäivänä, milloin tuntuisi että vanhuksille olisi sopiva aika vastata ( harrastukset)
.( Meillä toimii samalla tarkistus soittona,tiedettiin, että kaikki on ok. jaettiin sisarusten kanssa soittopäivät.)
Äitini sanoi minulle, ettei tarvitse lähteä ajamaan pitkää matkaa, kiitos kun soitit oli kiva kuulla mitä teille kuuluu.

Vanhuksille voi olla rasittavaa, kun tulee yövieraita ja jatkuva hälinä.

Nyt jo maksaa bensakin eli matkakuluja kertyy. Sillä rahalla soittaa monta puhelua.
Valokuvia voi lähettää lapsista, Nimeä kuvan puolelle, kuka kuvassa on.(paremmin muistavat lasten nimet)
Korttikin ilahduttaa ja lasten piirustukset.
Vaikka tuntuisi, ettei vastakaikua tule, kyllä he näyttävät toisille ja tuttavilleen, kun heitä on muistettu.