Olen niin ruma

Monet ihmiset tuntevat itsensä rumiksi vaikka eivät sitä olisikaan. Harvat ihmisistä ovat rumia kasvoiltaan. Masennus aiheuttaa itsetunnon laskua ja juuri tuollaista itsensä syylllistämistä. Itsellänikin on välillä sellaisia päiviä että tunnen itseni todella rumaksi vaikka minua on kauniiksikin kehuttu. Mutta ei ne muiden kehut huonoon itsetuntoon auta.

Mut mä olen oikeasti todella ruma. Mua on kiusattu aina kouluissa ja muualla. Vihaan itseäni. Ja olen hakenut apua. Käyn psykologilla ja syön lääkkeitä mutta ei ne ole auttanut tähän hirveään olotilaan mikä mulla on jatkunut vuosia.

Ala maalaamaan tuntojasi kankaalle öljyväreillä.
Ei mene kauaa kun huomaat olosi parantuvan.

Mutta me muut emme voi tietää oletko oikeasti ruma vai et, emmehän edes tiedä miltä näytät.

Minulla oli vuosia sitten koulukaverina ihminen, jonka todellakin voi sanoa olleen hyvin erikoisen ja poikkeavan näköinen. Joku sanoisi häntä rumaksi ja varmasti kouluvuosina sanoikin. En ole häntä vuosiin tavannut, mutta hän on jäänyt parhaiten senaikaisista kavereista mieleeni. Eikä suinkaan ulkonäön, vaan hymyilemisen, kaikkien muiden huomioonottamisen ja asioista innostumisen vuoksi. Olen monesti miettinyt, mitä hänelle tänä päivänä kuuluu ja toivonut, että olisin osannut koulua vaihtaessani pitää tähän ihmiseen yhteyttä. En muista enää edes hänen oikeaa nimeään, ainoastaan lempinimen, joka tuli suoraan tuosta hänen ulkonäöstään ja jota monet varmasti pitäisivät kiusaamisena. Tämä poika ei pitänyt, vaan käytti tuota muiden antamaa haukkumanimeä itsekin. Kauneus ja rumuus on tämänkin esimerkin perusteella kovin suhteellista ja sekä henkilöstä itsestään, että vastapuolesta riippuvaista. Kaipaan oikeasti tätä ihmistä, vaikka hän (tätä on kamalan noloa sanoa) todennäköisesti on "rumin" koskaan tapaamani ihminen.

Kaunistut/komistut heti, kun muutat asennettasi ja alat olla positiivinen ja hyväksyt että myös sinussa on paljon hyvää.
Iloinen sydän kaunistaa kasvot!

hei "ruma".olen erittäin ruman näköinen ja kuulen useamman kerran ulkona kulkiessani :kato kuin inhottavan näköinen:.minua tuijotetaan ja kohdellaan kuin spitaalista kaupoissa,ym.paikoissa.mutta kaikesta tuosta huolimatta itse elän onnellisessa parisuhteessa ja lapsiakin on.jotenkin tuo ainainen huonosti kohtelu on saanut itsetuntoni kohdalleen ja ajattelen että jollain on vielä huonommin asiat.olen iloinen,toiset huomioon ottava ja toisia kunnioittava sellaisena kun he ovat.tsemppiä sinulle ja nokka kohta etelää.

Joo, olen kanssa aika ruma ja kuullut usein, että mua inhottaa kun mä katon tota jätkää. Tämä ei ole ongelma vaan jatkuva väkivallan uhka. Jos olen vaikka rautatieasemalla ja sinne tulee sisään joku väkivaltainen häirikkö hän valitsee minut uhrikseen. olen saanut muutaman kerran turpiini vain siksi että olen niin ruma, ärsyttävän, inhottavan näköinen. Sitten muu kohtelu on henkisesti raskasta. Kerran sairaalasta minut lähetettiin neurologille kun lääkäri oli kirjoittanut minulta kysymättä lähetteen ja laittanut siihen, että leuka, korvat ja silmät ym kasvonpiirteet viittaavat vahvasti kehitysvammaisuuteen. Tämä on raskasta, koska olen kuitenkin melko älykäs. ulkonäköni on vienyt minulta paljon, koulukisaamisen vuoksi en ole opiskellut, mieluiten olen kotona.

Minä en kerta kaikkiaan tiedä, mitä sinä teet mun päässä.
- Ei et sä silleen pedofiilina, kts. sadismi ole siihenkään.
Kerroppa joku hyvä tarina...
"Ei mä en kerta kaikkiaan osaa."

Olipa kerran Raamattu, sen jälkeen se muodostui elämäksi, ja sitten siitä voikin luopua. Kun kerran kiinalaisestkin keksivät yleiskunnon ja kompassin, joka vain auttoi Vasco de Camaa löytämään Bermudan kolmion. Bermudan kolmiosta meri-rosvot löysivät sumusta tiensä Americana tunnettuun Englantiin, ja loivat loisteliaan labynrinttien ja muistojen puutarhan, johon Viikingeillä ei ollut mitään asiaa.
Mutta ne kaksoset pitää erottaa.
Ei, heitä ei varsinaisesti eristetä toisistaan.


Your mind kill work...
.-Ei, en edes katso muista heti, ajoissa.
Hetken..
Voipi olla unohduksissa, mutta mulla on sellainen toisenlainen lasi-verkosto, vähän kuin lasisilmäkin käsittääkseni olemassa. ¨'
-Mikä tämä on?
- Ehkä lukemisto jonkun mielestä.
Ihan sairas on keksintö.
Ei tainnutkaan soveltua työhön.
-Ei, en varmastikkaan halua sadismista mihinkään, kun en voi sietää koko olemassaoloa, vaikka ei käy kuinkaan.
Ei kun ei kiinnosta kuule kuuseen lentää käkenä, tähtenä taivahan lailla.
- Ei tämäkin on vähän parempi vaihtoehto.
-Ei sitä voi erottaa sitä henkilöä.

Toisaalta menee, mutta toisaalta ei.
- Ei tämä ei taaskaan koske teidän lahkoa ja hoitoon hakeutumista.
Teologi: "Joo, en saakaan."
- En saa luoda tahallistakaan huoltajuus-kiistaa.
Eikun en saa lainkaan loukata intimiteetti- ja identiteettihygieniaa.
Mitä vittua sä haluat sanoa tai olla julkiselle hävyttömälle kasvoista lisääntymiselle, esim. sikön kehitykselle?
1. mitali
2. mitali
3. mitali
Joo, joo....
- Ei saa satujen takia olla, sitä päälle jäänyttä motorista aktiivisuutta.
Onpa ammattitaidotonta.
Haista...
Arvaa paljon olla ilman ruokaa?
Pari viiva 4-vuotta.
Ei siihen vain jää ja puutuu.
Sitä voi olla ammattikäytössä.
Ette saa eristää siihenkään.
Ei mihinkään ei saa eristää, ei sitten ensinkään
Että saa mielellään tehdä sukupuolenvaihdoksellisuutta.
En halua kokeilla, en sitten jaksa tehdä tai päättää ollenkaan.
Mitä jos sulta ei kysytä?
- En mä voi sellaiseen osallistua.
Kun mulla on aksentinsiirrollinen paasto.
Mitä se näihin kunnan toimiin koko ajan vetoaa?
- Nyt vasta tulee. "Ehkä että saa elää..:"
Vaan aina käydä ukopuolisessa parisuhteessa, ja sukupuolisuhteessa.
Ei jos se ei näy ja ole inhimillisyytenä.
Coping-keino hallusinogeenin omaksuminen hallusinaation sijaan, on yleiskunto-virheenä.

Ole hyvä äläkä keskeytä, koska et ole, täydellistä sosiaalista kanssakäymistä, ja täydellistä sosiaalista vuorovaikutusta.
-" En osaa iskä tehdä yksin tällaista. En kertakaikkiaan, vaikka miten yllytät."
Pasi: Pasi kiussaa, näimmä.
Ne voivat mudoosta hyvinkin eri asioista, mutta myös kidutuksen vastaisuudesta.
- En minä, kun meidän äiti.
Mika: Joo, ja sinne kanssa.
Joo, se voikin olla erittäin häiritsevää.

Itsekin näiden asioiden kanssa painin. Toivon, ettei tämä vie joltain pois viimeistäkin toivon kipinää, mutta tahtoisin kertoa seuraavaa: Harkitkaa hyvin hyvin tarkoin, jos meinaatte kirurgisiin hoitoihin, ainakin kasvojen osalta. Kasvojen anatomia lienee sellainen, että suuremmista muutoksista tulee harvoin luonnollista jälkeä ja lisäksi, vaikka tulisikin, muutokset lienevät usein luonteeltaan neutraaleja eli ne eivät varsinaisesti kohenna vaan vain muuttavat ulkonäköä. Ja sitten tulee usean vuoden päästä se filosofis-identiteetillinen aspekti: miksi piti mennä muuttamaan, olenko enää sama ihminen jne... Itse kadun. Tahtoisin myös kertoa, että kun ihminen vanhenee, niin nämä asiat tuntuvat vähemmän ja vähemmän kirveleviltä, olotila helpottuu. Tsemppiä!

Mitä sitten pitäs ajatella ihmisistä jotka ihmettelevät toisten ulkonäköä ja jopa lyövät mielestään poikkeavan näköisiä? Varmasti heidän käsityskykynsä on äärimmäisen, poikkeavan kehittymätön mutta eivät he silti pysyttele hiljaa sisätiloissa. Miksi siis sinäkään? Huomaa että iIhmisten ulkonäkövariaatiot ovat hyvin kirjavat, vain mallimaailmassa haravoidaan saman tyyppisiä kasvoja näytteille kaupallisiin tarkoituksiin. Jotta sinäkin yrittäisit näyttää samalta ja ostaisit ja taas ostaisit.

http://koulukiusaajatjakoulukiusatut.blogspot.fi/?m=1

Itsetunto ongelmia on myös tämän blogin kirjoittajalla, entisellä koulukiusatulla.

aloittaja. Nokka pystyyn ja menoon mukaan. Jos ulkomuotosi ei miellytä toistia, niin saatpahan enempi tilaa. Mun viereeni ei ruuhkabussissakaan juuri kukaan istu, hyä, pidänpä sitten pari penkkia itselläni ja seisokot! samoin saan kivasti kaupan kassoilla tilaa ja itsepalvelu toimii, joten ostoksilla olo sujuu. Kavereita ei ollut juuri koskaan, mutta nyt viime vuosina kun 50 on tullut täyteen on pari itseäni hieman vanhempaa ihmistä alkanut puhua kanssani. Ja sain jopa puolisn kun 45 hujahti ohi, Ukko on soma kuin peikko, ja kävisi filmiin ilman maskeerausta,( mörkö-osastolle)) vaan eipä ole kilpakosijoista siten pelkoa, kummallakaan.