Jouduin lopettamaan yritykseni kannattamattomana n. 3 vuotta sitten. Onneksi yhtiömuotona oli Oy, jonka ansiosta firman velkoja ei sentään tarvinnut maksaa itse. Yritystoiminnan aloittamiseen otetut lainat Finnveralta ja pankista tulivat kuitenkin minun maksettavaksi.
Jonkin aikaa yritimme vaimon kanssa kärvistellä näiden maksujen kanssa, mutta lopulta oman asuntolainan, autolainan ja näiden yritysvelkojen maksaminen kävi mahdottomaksi yhtälöksi.
Hain omalta osaltani velkajärjestelyyn ja pääsin sen piiriin. Nyt viisivuotista ohjelmaa on kulunut n. puolitoista vuotta. Velkajärjestelyn piiriin kuuluvat maksut olemme pystyneet maksamaan lähes ajallaan. Kuitenkin, velkajärjestelyn hakeutumisen aikana, emme pystyneet lyhentämään velkoja juuri lainkaan, koska jouduin itse puolen vuoden sairaslomalle ja leikkaukseen. Tänä aikana kertyi monen kuukauden rästit asuntolainasta. Näitä rästejä saimme osan sovittua pankin kanssa, mutta viime aikoina emme ole pystyneet maksamaan oikeastaan mitään muuta, kuin velkajärjestylyssä minulle määrätyn osuuden.
Nyt meillä on rästissä 5000€ asuntolainasta. Selvennyksenä vielä, että maksuohjelmaan kuuluu asuntolaina, joka on yhteinen vaimon kanssa ja autolaina omissa nimissäni. Firman velat kulkevat mukana 0 ohjelmalla, eli maksan niitä ainoastaan silloin, jos saan jostain ylimääräistä rahaa(eipä ole näkynyt). Vaimoni ei siis ole velkajärjestelyssä. Meidän pitäisi maksaa velkajärjestelyn alaisia maksuja 1200€/kk.
Ongelma on nyt velkojen suhteen se, että emme pääse millään kiinni normaaliin maksurytmiin, aiemmin kertyneiden rästien vuoksi. Kun vielä lisätään normaalit menot, vakuutusmaksuineen, auton korjaukset ym, palkat eivät vaan yksinkertaisesti riitä!
Asumistilanteemme on toinen ongelma. Ostimme vanhemmiltani kotitaloni ja kauppakirjaan tuli maininta, elinikäisestä asumisoikeudesta vanhemmilleni ja nuoremalle veljelleni. Vanhempien kanssa yhteiselo on sujunut pääsääntöisesti hyvin lukuunottamatta, yksityisyyden puuttumista. Juuri koskaan ei ole mahdollisuutta viettää aikaa kotona, oman perheen kesken.
Ongelmaksi on nyt muodostunut nuoremman veljeni asuminen. Hän on kärsinyt jo pitkään mielenterveys ongelmista, lähinnä masennuksesta. Jostain syystä, hän on alkanut purkamaan huonoa oloaan minuun ja perheeseeni. Tuntuu siltä, että hänen mielestään olemme "pilanneet" hänen lapsuudenkotinsa ja kaikki ratkaisut, joita teemme ovat vääriä. Tästä seurauksena jatkuva murjotus, puhumattomuus ja selän takana juputus.
Muiden sisarusten kanssa olemme yrittäneet suostutella veljeä muuttaamaan omaan asuntoon, mutta hänen ajatusmaailma on niin jumiutunut, ettei tämä vaihtoehto tule hänelle kysymykseen. Omassa mielessään hän ilmeisesti ajattelee, että muutamme perheeni kanssa pois ja hän saa jälleen lapsuudenkotinsa takaisin. Järkipuhe ja suostuttelu ei enää auta. Yli 80-vuotias äitini hyysää vielä "nuorimmaistaan", eikä halua uskoa tästä mitään pahaa. Lisäksi veljeni on itsemurhalla uhkailemalla säikyttänyt äitini niin,että tekee mitä vain jos toinen vähänkin murjottaa.
Olemme siis todella pahasti puun ja kuoren välissä. En haluaisi ajaa vanhempiani kodistaan, mutta asunnon myyminen alkaa olla kohta ainoa vaihtoehto. Henkisesti emme kohta enää jaksa elää tällaisessa ilmapiirissä.
Osaisiko joku antaa neuvoja, miten tässä pitäisi edetä. Omistamme kiinteistön puoliksi vaimoni kanssa. Miten tämä asumisoikeus voitaisiin ratkaista, asunnon myynnin yhteydesä. Entä tietääkö joku, kuinka suuri osa näitä 0 velkoja pitäisi maksaa jos asunto myytäisiin. Asuntolainan maksuun myynnistä saadut rahat riittäisivät helposti.
Kiitos kaikille, jotka jaksoivat lukea tämän vuodatuksen ja kaikki asialliset neuvot otetaan kiitollisina vastaan.
Jonkin aikaa yritimme vaimon kanssa kärvistellä näiden maksujen kanssa, mutta lopulta oman asuntolainan, autolainan ja näiden yritysvelkojen maksaminen kävi mahdottomaksi yhtälöksi.
Hain omalta osaltani velkajärjestelyyn ja pääsin sen piiriin. Nyt viisivuotista ohjelmaa on kulunut n. puolitoista vuotta. Velkajärjestelyn piiriin kuuluvat maksut olemme pystyneet maksamaan lähes ajallaan. Kuitenkin, velkajärjestelyn hakeutumisen aikana, emme pystyneet lyhentämään velkoja juuri lainkaan, koska jouduin itse puolen vuoden sairaslomalle ja leikkaukseen. Tänä aikana kertyi monen kuukauden rästit asuntolainasta. Näitä rästejä saimme osan sovittua pankin kanssa, mutta viime aikoina emme ole pystyneet maksamaan oikeastaan mitään muuta, kuin velkajärjestylyssä minulle määrätyn osuuden.
Nyt meillä on rästissä 5000€ asuntolainasta. Selvennyksenä vielä, että maksuohjelmaan kuuluu asuntolaina, joka on yhteinen vaimon kanssa ja autolaina omissa nimissäni. Firman velat kulkevat mukana 0 ohjelmalla, eli maksan niitä ainoastaan silloin, jos saan jostain ylimääräistä rahaa(eipä ole näkynyt). Vaimoni ei siis ole velkajärjestelyssä. Meidän pitäisi maksaa velkajärjestelyn alaisia maksuja 1200€/kk.
Ongelma on nyt velkojen suhteen se, että emme pääse millään kiinni normaaliin maksurytmiin, aiemmin kertyneiden rästien vuoksi. Kun vielä lisätään normaalit menot, vakuutusmaksuineen, auton korjaukset ym, palkat eivät vaan yksinkertaisesti riitä!
Asumistilanteemme on toinen ongelma. Ostimme vanhemmiltani kotitaloni ja kauppakirjaan tuli maininta, elinikäisestä asumisoikeudesta vanhemmilleni ja nuoremalle veljelleni. Vanhempien kanssa yhteiselo on sujunut pääsääntöisesti hyvin lukuunottamatta, yksityisyyden puuttumista. Juuri koskaan ei ole mahdollisuutta viettää aikaa kotona, oman perheen kesken.
Ongelmaksi on nyt muodostunut nuoremman veljeni asuminen. Hän on kärsinyt jo pitkään mielenterveys ongelmista, lähinnä masennuksesta. Jostain syystä, hän on alkanut purkamaan huonoa oloaan minuun ja perheeseeni. Tuntuu siltä, että hänen mielestään olemme "pilanneet" hänen lapsuudenkotinsa ja kaikki ratkaisut, joita teemme ovat vääriä. Tästä seurauksena jatkuva murjotus, puhumattomuus ja selän takana juputus.
Muiden sisarusten kanssa olemme yrittäneet suostutella veljeä muuttaamaan omaan asuntoon, mutta hänen ajatusmaailma on niin jumiutunut, ettei tämä vaihtoehto tule hänelle kysymykseen. Omassa mielessään hän ilmeisesti ajattelee, että muutamme perheeni kanssa pois ja hän saa jälleen lapsuudenkotinsa takaisin. Järkipuhe ja suostuttelu ei enää auta. Yli 80-vuotias äitini hyysää vielä "nuorimmaistaan", eikä halua uskoa tästä mitään pahaa. Lisäksi veljeni on itsemurhalla uhkailemalla säikyttänyt äitini niin,että tekee mitä vain jos toinen vähänkin murjottaa.
Olemme siis todella pahasti puun ja kuoren välissä. En haluaisi ajaa vanhempiani kodistaan, mutta asunnon myyminen alkaa olla kohta ainoa vaihtoehto. Henkisesti emme kohta enää jaksa elää tällaisessa ilmapiirissä.
Osaisiko joku antaa neuvoja, miten tässä pitäisi edetä. Omistamme kiinteistön puoliksi vaimoni kanssa. Miten tämä asumisoikeus voitaisiin ratkaista, asunnon myynnin yhteydesä. Entä tietääkö joku, kuinka suuri osa näitä 0 velkoja pitäisi maksaa jos asunto myytäisiin. Asuntolainan maksuun myynnistä saadut rahat riittäisivät helposti.
Kiitos kaikille, jotka jaksoivat lukea tämän vuodatuksen ja kaikki asialliset neuvot otetaan kiitollisina vastaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pahoittelut talousongelmista, toivottavasti niihen löytyy ratkaisu. On kuitenkin todettava että olet kuitenkin saanut hyvän mahdollisuuden, kun velkajärjestelyyn olet päässyt. Läheskään kaikki eivät pääse ja saa tuota mahdollisuutta.
Mutta kuulostaapa äärettömän pahalta, että myisitte lapsuudenkodin, jossa iäkkäät vanhempasi asuvat ja he joutuisivat sieltä pois. Selkeästi he eivät ole halunneet ainakaan joutua, kun kauppakirjaan elinikäinen asumisoikeus on merkitty.
Onneksi tuo on sillä elinikäisellä asumisoikeudella onneksi kukaan ei taloa ostakkaan.
Ainoa kuka voi/haluaa ostaa talon on joko vanhemmat takaisin tai joku sisaruksista.
Ja vielä taloustilanteesta, jos kysymys on niinkin pienestä summasta kuin 5000 euroa, tuon saatte varmasti kasaan esim. hetkellisesti kakkostyön hankkimalla.
Ja jos tuo asumistilanne on mahdoton mielestänne, muuttakaa itse pois vuokralle tms. ja "vuokratkaa" talo sisarille / vanhemmille.
Myynnin suunnitteluun ei nyt kannata tuhlata aikaa enempää, koska myynti ei ole mahdollista. Kukaan ei osta taloa johon jollain muulla on asumisoikeus. Korkeintaan se oma perhe.
Mitä merkitystä muuten olisi millään hallinta-/asumisoikeuksilla, jos joku toinen saisikin päättää koska se loppuu..
Onko mahdollista saada lisää töitä jostain? Kituutelkaa, ostakaa halvinta ruokaa ja käyttäkää autoa mahd vähän, kunnes saatte säästettyä. Paljonko teillä on yhteensä kuussa tulot?
Velkajärjestelyssä sinua varmaankin auttoi paikallinen velkaneuvoja? Ota häneen yhteyttä ja selvitä, voisiko järjestelyn ehtoja muuttaa:
Laissa velkajärjestelystä pykälät 41 §, 44 § ja 61 §
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930057
Tuo 41 § antaisi mahdollisuuden kolmen kuukauden maksulykkäyksiin, mikä ehkä riittäisi teille raha-asioitten järjestelemiseen. En osaa arvioida, olisitko tähän oikeutettu, mutta velkaneuvojalta kysyminen on ilmaista?
Asumisjärjestelysi on sinulle raskas. Veljesi mielenterveysongelmat tuntuvat pahenneen, onko hän psykiatrisen hoidon piirissä? Oletko informoinut hoitavaa tahoa tilanteen vaikeutumisesta? Jos hän ei saa hoitoa, soita terveyskeskukseen ja selvitä tilanne, heillä on lakisääteinen velvoite hoidonarvioon. Veljesi oireilu vaatii asiantuntija-apua.
Mietin myös, kuka on isäntä talossasi. Veljesi? Talon omistajina sinä ja vaimosi päätätte asioista ja kannatte vastuun. Asumisoikeus ei takaa ilmaisetuja, eli minkäsuuruista vuokraa perit veljeltäsi tällä hetkellä? Osallistuvatko vanhempasi perheen elatukseen? Asutteko saman katon alla pienissä tiloissa kaikki, vai onko esim. piha-aitasta kunnostettu talvilämmin asunto, ns. väistötila?
Pitkään muhineilla paiseilla on taipumus räjähtää. Jossakin vaiheessa sinulta tai veljeltäsi menee kuppi nurin, tai vaimosi lähtee kävelemään. Jommankumman vanhempasi kuolema voi laukaista veljellesi psykoosin. Hae apua, olet itsekin väsynyt.