Olen ei- vanhoillislestadiolainen henkilö, siksi otan asian puheeksi kun liikkeen ulkopuolisia kirjoittajia epäillään haukkumisesta.
Koirien ilmaisuääntelyä nimitetään haukkumiseksi. Monesti koira haukkuu aivan innoissaan ja hyppelee, kun näkee tutun ihmisen. Haukkuminen on siis hyvin positiivinen asia ja ilmentää suurta iloa.
Vanhoillisten joukossa (tällä palstalla) olen tavannut kaksi nimimerkkiä joiden viesteistä olen iloinnut aivan valtavasti, heidän viesteissään on niin selkeä ja horjumaton Kristuksen oppi.
Suren sitä, että muutama(t) mielisairas henkilö on ottanut vanhoillislestadiolaiset oman henkilökohtaisen tuskansa projektiokohteiksi. Nimimerkin takana he kokevat voivansa piilosta kivittää turvallisesti vanhoillislestadiolaisia. Siksi ole neuvonut että vanhoillislestadiolaiset vauraina ihmisinä antaisivat tämän häirikön tekemät herjausviestit viranomaisten tutkittaviksi.
Asiaan puuttumattomuutta puolustellaan toisen korva kääntämisellä, toki yksi konsti sekin. Mielestäni se on kuitenkin hätääntyneen hylkäämistä, välinpitämättömyytta joka on rakkauden vastakohta.
Rajaton ilman terveitä arvoja kasvattamatta jäänyt ihminen kaipaa syvimmässä olemuksessaan sitä, että joku laittaisi rajat hänen toiminnalleen, joku rakastaisi niin paljon.
Liian usein tämä tapahtuu vasta vankilassa.
Koirien ilmaisuääntelyä nimitetään haukkumiseksi. Monesti koira haukkuu aivan innoissaan ja hyppelee, kun näkee tutun ihmisen. Haukkuminen on siis hyvin positiivinen asia ja ilmentää suurta iloa.
Vanhoillisten joukossa (tällä palstalla) olen tavannut kaksi nimimerkkiä joiden viesteistä olen iloinnut aivan valtavasti, heidän viesteissään on niin selkeä ja horjumaton Kristuksen oppi.
Suren sitä, että muutama(t) mielisairas henkilö on ottanut vanhoillislestadiolaiset oman henkilökohtaisen tuskansa projektiokohteiksi. Nimimerkin takana he kokevat voivansa piilosta kivittää turvallisesti vanhoillislestadiolaisia. Siksi ole neuvonut että vanhoillislestadiolaiset vauraina ihmisinä antaisivat tämän häirikön tekemät herjausviestit viranomaisten tutkittaviksi.
Asiaan puuttumattomuutta puolustellaan toisen korva kääntämisellä, toki yksi konsti sekin. Mielestäni se on kuitenkin hätääntyneen hylkäämistä, välinpitämättömyytta joka on rakkauden vastakohta.
Rajaton ilman terveitä arvoja kasvattamatta jäänyt ihminen kaipaa syvimmässä olemuksessaan sitä, että joku laittaisi rajat hänen toiminnalleen, joku rakastaisi niin paljon.
Liian usein tämä tapahtuu vasta vankilassa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Haluaisin rakastaa palstan häirikköjä ja asettaa heille rajat. Laiminlyönti ei johdu toisen posken kääntämisen synnistä, vaan resurssit eivät toistaiseksi ole riittäneet. Ehkä joskus, nyt kun on KKO:n ratkaisukin alla.
Itse vanhoillislestadiolaisena olen iloinnut täällä palstalla Suvikristiinan kirjoituksista ja vahinko, kun hän ei ole tänne enään kirjoitellut. Hän on varmaan jossain lomalla tai töissä. Toinen asia on minua ilahduttanut, kun sain kuulla aitoa vanhanajan lestadiolaista evankeliumia suviseuroissa Jyrki Rauhalan puheesta.