Olemme globaaleilla työmarkkinoilla ja markkinataloudessa uuden tien alussa, sen tien kulkeminen tulee aiheuttamaan valtavia muutoksia eurooppalaisiin hyvinvointiyhteiskuntiin.
Työn ja työvoiman arvostus on pudonnut ja tulee romahtamaan, työvoimaa tullaan kohtelemaan kuin "karjaa".
Perustan väitteeni markkinatalouden kilpailumekanismiin, työn kysyntä siirtyy sinne mistä sitä edullismmin saa ja nyt se on siirtynyt ja kasvamassa määrin siirtyy maihin joissa työntekijöitä kohdellaan kuin karjaa, ja työntekijöiden toimeentulo on todella huono.
Vailla minkäänlaista sosiaaliturvaa on työvoimalla ainoastaan kaksi vaihtoehtoa joko kerjääminen tai sitten suostuminen ehtoihin näissä maissa.
Ei työntekijöillä ole aidosti mahdollisuuksia valita kun työmarkkinoilla työvoiman kysyjinä toimivat suuryritykset ja työttömyysaste on suuri, työmarkkinoilla kysyntä tällöin on kartellisoitunut väistämättä koska kysynnän muodostavia suuryrityksiä on vähän ja työvoiman tarjonta on suuri.
Näissä tilanteissa euroopan valtioilla ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa työvoiman oloihin ja hyvinvointiin mikäli toimitaan vapaassa markkinataloudessa joten kurjistuminen tulee myös eurooppaan.
Syntyvää tilannetta voi verrata 1900-luvun alun työmarkkinoiden tilanteeseen, kun asiaa tarkastellaan työvoiman näkökulmasta.
Silloinhan sosialismi alkoi nostamaan päätään.
Kun ihmisten tilanne huononee, haetaan olemassa olevalle järjestelmälle uutta vaihtoehtoa, ja vaihtoehtoa tullaan hakemaan vapaalle markkinataloudelle, silloin kun se tulee huonontamaan liikaa ihmisten elinoloja.
Nyt on jo selviä merkkejä näkyvissä, työaikojen pidennykset, palkan alennukset, työpaikkojen virtaaminen halpatuontimaihin.
Emme voi emmekä pysty mitenkään kilpailemaan Kiinaa, Intiaa ym.. vastaan työvoiman kustannuksissa ja työeduissa, ellemme aseta näitä samalle tasolle.
Tämä taso edellyttää niin valtavia muutoksia eurooppalaisissa yhteiskunnissa että se tulee olemaan vapaan markkinatalouden loppu.
Suuri enemmistö eurooppalaisista tuskin tulee hyväksymään mielivaltaisia työ-oloja, olemattomia työntekijöiden oikeuksia, liian pitkiä työaikoja, surkeaa palkkatasoa, ja suurta työttömyyttä.
Kun tarkastelee historiaa ja miettii niitä olosuhteita joissa sosialismi syntyi, niin näyttää nyt siltä että samankaltaisiin olosuhteisiin ollaan taas menossa.
Ei tavalliset ihmiset jotka silloin kannattivat sosialismia, eivät he halunneet mitään totalitääristä ja mielivaltaista järjestelmää, he halusivat pois sen ajan työmarkkinaolosuhteet ja sosialismi lupasi ne poistaa ja ko. aate rakentui myös sen varaan.
Markkinatalouden vapauttamisen selvä ongelma on nyt tapahtuva täysin hallitsematon vapauttaminen, mikä tulee johtamaan isoihin ongelmiin.
Kun perusammattien harjoittajille ei enää löydy kohta töitä, siis sille joukolle jota väestöstä on suurin osa, silloin ollaan ajautumassa isoihin ongelmiin.
Käytännössä tämä tarkoittaa että tulon ja varallisuuden jaon mekanismit eivät enää tule toimimaan suurella osalla väestöstä.
Kun puhutaan että markkinatalous(kapitalismi) voitti ja sosialismi kaatui, niin "annas kattoo" vielä. Odotetaas, on vasta vähän aikaa kulunut, emme ole vielä nähneet vapaan markkinatalouden vaikutuksia.
Työn ja työvoiman arvostus on pudonnut ja tulee romahtamaan, työvoimaa tullaan kohtelemaan kuin "karjaa".
Perustan väitteeni markkinatalouden kilpailumekanismiin, työn kysyntä siirtyy sinne mistä sitä edullismmin saa ja nyt se on siirtynyt ja kasvamassa määrin siirtyy maihin joissa työntekijöitä kohdellaan kuin karjaa, ja työntekijöiden toimeentulo on todella huono.
Vailla minkäänlaista sosiaaliturvaa on työvoimalla ainoastaan kaksi vaihtoehtoa joko kerjääminen tai sitten suostuminen ehtoihin näissä maissa.
Ei työntekijöillä ole aidosti mahdollisuuksia valita kun työmarkkinoilla työvoiman kysyjinä toimivat suuryritykset ja työttömyysaste on suuri, työmarkkinoilla kysyntä tällöin on kartellisoitunut väistämättä koska kysynnän muodostavia suuryrityksiä on vähän ja työvoiman tarjonta on suuri.
Näissä tilanteissa euroopan valtioilla ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa työvoiman oloihin ja hyvinvointiin mikäli toimitaan vapaassa markkinataloudessa joten kurjistuminen tulee myös eurooppaan.
Syntyvää tilannetta voi verrata 1900-luvun alun työmarkkinoiden tilanteeseen, kun asiaa tarkastellaan työvoiman näkökulmasta.
Silloinhan sosialismi alkoi nostamaan päätään.
Kun ihmisten tilanne huononee, haetaan olemassa olevalle järjestelmälle uutta vaihtoehtoa, ja vaihtoehtoa tullaan hakemaan vapaalle markkinataloudelle, silloin kun se tulee huonontamaan liikaa ihmisten elinoloja.
Nyt on jo selviä merkkejä näkyvissä, työaikojen pidennykset, palkan alennukset, työpaikkojen virtaaminen halpatuontimaihin.
Emme voi emmekä pysty mitenkään kilpailemaan Kiinaa, Intiaa ym.. vastaan työvoiman kustannuksissa ja työeduissa, ellemme aseta näitä samalle tasolle.
Tämä taso edellyttää niin valtavia muutoksia eurooppalaisissa yhteiskunnissa että se tulee olemaan vapaan markkinatalouden loppu.
Suuri enemmistö eurooppalaisista tuskin tulee hyväksymään mielivaltaisia työ-oloja, olemattomia työntekijöiden oikeuksia, liian pitkiä työaikoja, surkeaa palkkatasoa, ja suurta työttömyyttä.
Kun tarkastelee historiaa ja miettii niitä olosuhteita joissa sosialismi syntyi, niin näyttää nyt siltä että samankaltaisiin olosuhteisiin ollaan taas menossa.
Ei tavalliset ihmiset jotka silloin kannattivat sosialismia, eivät he halunneet mitään totalitääristä ja mielivaltaista järjestelmää, he halusivat pois sen ajan työmarkkinaolosuhteet ja sosialismi lupasi ne poistaa ja ko. aate rakentui myös sen varaan.
Markkinatalouden vapauttamisen selvä ongelma on nyt tapahtuva täysin hallitsematon vapauttaminen, mikä tulee johtamaan isoihin ongelmiin.
Kun perusammattien harjoittajille ei enää löydy kohta töitä, siis sille joukolle jota väestöstä on suurin osa, silloin ollaan ajautumassa isoihin ongelmiin.
Käytännössä tämä tarkoittaa että tulon ja varallisuuden jaon mekanismit eivät enää tule toimimaan suurella osalla väestöstä.
Kun puhutaan että markkinatalous(kapitalismi) voitti ja sosialismi kaatui, niin "annas kattoo" vielä. Odotetaas, on vasta vähän aikaa kulunut, emme ole vielä nähneet vapaan markkinatalouden vaikutuksia.
Vastaukset 29
Vanhimmat
ensin saisimme sen vapaan markkinatalouden Eurooppaan niin sitä voisit syyttää.
Konservatiivis-sosialidemokraattinen kapitalismi/merkantilismi ja vapaa markkinatalous ovat sitten erillään pidettäviä asioita.
Me emme ole menossa kohti sosialismia vaikka merkit siihen viittaavatkin vaan kohti vapautta, liberalismia. Eikä se koske pelkästään taloutta.
Sosialisti voi inistä mitä tahansa.
Voi olla mitään muuta lopputulosta kuin kapitalismi kaatuu omaan ahneuteensa.
Vapaa markkinatalous syntyy kuolleena, näin tulee käymään.
Halpatuontimaat Kiina, Intia ym... aiheuttavat sen että vapaa kilpailu tulee kasvattamaan eurooppalaisten perusammattien harjoittajien työttömyyttä Euroopassa rajusti ja heikentämään elintasoa ja työoloja ennennäkemättömän paljon.
Tämä on vapaan markkinatalouden loppu, se ei lopu siten että se julistettaisiin tietoisesti kaatuneeksi vaan se loppuu siten että sen määritelmää muutetaan jolloin sillä tarkoitetaankin jotain ihan muuta kun tilannetta jossa yritykset voivat vapaasti kilpailla paikasta riippumatta.
Tää on selvää markkinalogiikkaa, kun työvoiman kysyntä keskittyy enemmän sinne missä on eniten tarjontaa, koska siellä on hinta alhaisin silloin muualla ollaan ilman työtä.
Vaikka lähdettäisiin kilpailemaan työvoiman hinnalla niin silloin eniten hinta putoo siellä missä on työvoimaakin tarjolla eniten eli väkirikkaissa maissa.
Työnteko ei enää kohta olekkaan hyvinvointia jakava tekijä, millä sitten hyvivointia jaettaisiin?
Aleksi hyvä, tilanne on juuri toisin päin kuin edellä kuvasit. Nyt otollinen aika rajoittaa kaikenlaisten sosialististen liikkeiden ja puolueiden toimintaa Euroopassa ja ryhtyä vihdoin tekemään maanosastamme aidosti kilpailukykyinen talousalue globalisoituvassa maailmassa.
Ei muuta kuin uusi EU-komissio talousoppiin Yhdysvaltoihin ja voimalla eurooppalaisia yhteiskunnallisia rakenteita ja sosialistisia jäykkyyksiä purkamaan. Talouden dynamiikan lisääminen, tehokkaan työajan pidentäminen ja tehdastyön hinnoittelu oikealle tasolle ovat ainoita vaihtoehtoja Euroopallemme nyt ja jatkossa. On ollut ilo seurata saksalaisten suuryritysten toimia viime viikkoina, kun on keskusteltu työajan pidentämisestä tai vaihtoehtoisesti tehtaiden siirtämisestä halvempien työvoimakustannusten maihin.
suomalaisen duunarin asemaa?
Ja millä tavalla?
Pidentämällä tehokasta työaikaako?
Kuulema siellä Amerikoissa on kovasti kansan kahtiajakautuneisuutta, Suomi on hyvinvointivaltio siihen verrattuna!
Haluatko sinä Suomenkin taas palaavan samanlaiseen kurjuuteen, jossa osalla kansaa ei ole mitään oikeuksia, vain velvollisuuksia?
Eikö sellaisesta yhteiskunnasta päästy pikkuhiljaa pois alkaen työväestön noususta epäinhimillisiä oloja vastustamaan 1918?
Kerro vain, en ylläty yhtään, jos haluat palata samanlaisiin oloihin!
Ei Usa ole meitä erilaisemmassa asemassa, siellä joudutaan vetämään palkat Kiinan ja Intian tasolle, tai sitten suojaamaan markkinat. Usa:ssa kansan enemmistön etu ratkaisee mitä siellä tehdään, mitä kansa tykkää kiinalaisesta palkkatasosta ja työeduista siellä.
yllättävän sosialidemokraattinen maa. Siksi Lipponen, Jaakonsaari ja kumppanit himoavat sinne rähmälleen. Markkinoiltaan USA ei kuitenkaan ole yhtä mätäpöhöttynyt kuin sossu-SAK-junttikonservatiivi-Suomi.
SAK:lainen punaniskajuntti taannoin: Upokkoon koko puatti vuan suatana!
Kiintoisia maita vilkuiluun ovat mm. Uusi-Seelanti ja Kanada.
Kuvaamasi kehitys on tosiasia. Kuvaus voitaisiin tehdä monenlaisia käsitteitä käyttäen, mutta itse asia, ajautuminen umpikujaan, ei miksikään muuttuisi. Niin talouden kuin politiikankin toimijat pitävät yhä legitiimimpänä tehdä päätöksiä talouden numeroiden perusteella, ja kasvun ehdoiksi näyttävät käytännössä jäävän lisääntyvät tuloerot. Lisääntyvien tuloerojen maailmassa hinnanmuodostusten seurauksena reaaliset tavoitteet karkaavat ihmisten saavutettavilta sitä kauemmas mitä tehokkaammin he talouden myllyjä jaksavat pyörittää.
Taloudellisilla toimijoilla on valittavana vain huonoja vaihtoehtoja: joko teettää työtä kansallisissa puitteissa yhä halvemmalla tai siirtää tuotanto halpatyövoimamaihin. Molempien hyödyt leikkautuvat sitä mukaa kun ostovoima kapenee ja kutistuu. Pää tulee vetävään käteen, vaikka hapatyöllä tehtyyn t-paitaan liimattaisiin millainen logo tahansa ja myytäisiin se rikkaille statussymboleiden tavoittelijoille 20-kertaiseen ylihintaan.
Sitä pahoin pelkään, että vaikka tilaus uudelle ajattelulle tai uusille elämänehdoille on olemassa, kukaan ei tartu toimeen. Ne joita nykyinen meno näennäisesti hyödyttää eivät tunne tarvetta taloususkontonsa perusteiden epäilyyn, ja mitä köyhiin tulee, he suostuvat kuolemaan yllättäen sovinnolla ja vähin äänin. Ihmisillä on ihmellinen taito ummistaa silmät selviltä tosiasioilta ja jopa omalta kohtaloltaankin.
tarvitaan luovuutta ja innovaatioita, mahtaneeko
sosialismiksi kutsuttu talousjärjestelmä niiyä
tuottaa
asiat etenevät täsmälleen kuten pitääkin, loogisesti, kohti vapautta.
Tähän jos vielä lisää sen ettemme voi mitenkään pärjätä työvoiman hintakilpailussa johon väkisin ajaudumme vapailla globaaleilla markkinoilla.
Ajatelkaas miten noin viiden miljoonan suuruinen väestö voi lähteä kilpailemaan työvoiman hinnalla Kiinan kanssa jossa on siis aivan älyttömästi väkeä ja työttömiä siis työvoiman tarjonta on monin kertainen Suomeen verrattuna.
Jos pudotamme työvoiman hintaa, niin Kiinassa se silloin putoaa vielä enemmän.
Etenevät niin kauan kunnes sen "vapauden" hinta tulee maksettavaksi, eli siis suurin osa nykyisten "hyvinvointi"-valtioiden ihmisistä putoaa "hyvinvoinnin" ulkopuolelle.
Jos tutustuisit paremmin markkinatalouden käsitteseen huomaisit, että markkinat, joilla vallitsee mahdollisimman vapaa kilpailu, toimivat kokonaisuuden kannalta kaikkein parhaiten. Kun kysyntä ja tarjonta saavat kohdata vapaan kilpailun puitteissa asettuvat hinnat aivan automaattisesti optimaaliselle tasolle kaikkien kannalta ilman että kukaan hyötyy tai häviää ansiottomasti.
Tämä koskee ilman muuta myös työn hintaa työmarkkinoilla.
Heti perään on ikävä kyllä todettava, ettei mailmassa vallitse läheskään vapaa markkinatalous eikä vapaa kilpailu.
Valitettavasti pääomat ovat keskittyneet ja monilla aloilla vallitsee oligopoli: harvojen suurten monikansallisten yritysten valta-asema. Monilla aloilla on myös kartelleja, joita on vasta nyt ryhdytty tutkimaan.
Kartelleiksi voidaan rinnastaa myös suuryritysten työnantajaliitot ja niiden vastinparit, teollisuuden ammattiliitot, jotka ovat omineet itselleen oikeuden määritellä työn hinta ja työehdot ohi markkinoilla toimivien yritysten ja näille työpanostaan myyvien työntekijöiden.
Globaalisti omistettujen, kartellisoituneiden yritysten intresseissä nimittäin on estää palkkakilpailu, koska sellainen söisi investoidun pääoman tuottoa.
Ay-liike syntyi aikanaan tarpeesta, sillä työntekijää todella sorrettiin kapitalismin alkuaikoina, kun kartellit olivat paljon nykyistä yleisempiä. Nykyaikaisissa länsimaisissa yrityksissä ymmärretään kuitenkin jo toiminnan jatkuvuuden riippuvan erittäin paljon henkilöstön sitoutumisesta yrityksen päämääriin, hyvästä työilmastoista ja turvallien työpaikan jatkuvuudesta.
Jos Ay-liike ymmärtäisi muuttua muuttuvan markkinatalouden mukana, se ajaisi mieluummin yrityskohtaisen sopimisen vpautamista kuin sopimusten keskittämistä yhä isommille keskusliitoille ja sopimusjärjestelmien laajentamista kansalliselta tasolta kansainväliselle tasolle.
Ay-liikkeen ja työnantajajärjestöjen yhteistyötä toki tarvitaan. Tarvitaan myös jatkuvaa keskusteluyhteyttä ja sopimusmekanismeja toiminnan puitteiden ja edellytysten aikaansaamiseen, mutta varsinainen sitova sopiminen palkoista ja työehdoista tulisi jättää yritystasolle, koska ainoastan se voi olla pitkän päälle työntekijän etu, mikäli työmarkkinoilla vallitsee markkinataloudelle ominainen vapaa kilpailu parhaasta ja ammattitaitoisimmasta työoimasta.
ovat liberalistisen taloususkonnon taivas, vain idealismia ja kuvitelmaa. On surkuhupaista edes todeta "ettei mailmassa vallitse läheskään vapaa markkinatalous eikä vapaa kilpailu".
Pääomilla hallitaan markkinoita. Muu on turhaa uskoa ja puhetta.
Toimivan markkinatalouden utopia toteutuisi reaalitalouden tasolla. Käytännössä kyse on kuitenkin kapitalismista, joka on raha-ajattelua.
esimerkkejä kyllä riittää
-Italiassa Berlusconi, Parma, Serie A, pyöräily, puhumattakaan Mafiasta, joka on porukassa kaikkien muiden kanssa.
-Yhdysvalloissa Enron, tilintarkastusfirmat, ammattiyhdistysliike, pörssihuijarit, poliitikot ja järjestäytynyt rikollisuus kaikkien taustalla.
-Muista länsimailta löytyy kaikilla omansa, poliitikkoja ja liikemiehiä
-Ruotsikin on viime aikoina kunnostautunut erityisesti lahjuksien otollam annolla.
-Pienessä rehellisessä Suomessakin on löytynyt, sisäpiirijutuja ja muuta talousrikollisuutta. metsäteollisuus- ja betoniteollisuuskartelleja.
-Venäjä, muuat itäblokin maat, Lähi-Iitä, Kauko-itä ja Eteläamerikka voidtaneen sivuuttaa huomautuksella.
Tämä on luonnollisesti vain jäävuoren huipu.
Vapaus tarkoittaa käytännössä sitä, ettei kukaan saa loukata toisen vapautta, ts. minun vapauteni päättyy siihen, missä sinun vapautesi alkaa.
Markkinataloudessa tämä tarkoittaisi käytännösä sitä, että vapa kilpailu tulee turvata sellaisella kilpailulainsäädännöllä, joka estää kartellit ja estää myös hallitsevien markkina-asemien syntymisen pääomien ja yritysten omistamisen keskittymisen kautta.
Kun pääomilla on myös poliittista valtaa, ei kilpailulainsäädännön valvonta useinkaan toimi kunolla, mistä on esimerkkinä mm. se, että Suomessa on hallitseva markkina-asema kolmella kaupan keskusliikkeellä ja tänne ei ole enää mahdollista muodostaa vapaata kilpailua mm. sellaisella perheyrittäjyydellä, mitä löydämme useimmista muista eu-maista.
Sama koskee myös esim. ravintola-alaa, joka on täysin suurten ketjujen hallitsemaa ja pienet perheyrityspohjaiset ravintolat ovat yhä harvinaisempia suhtessa muihin eu-maihin.
Mielenkiintoinen näkemys!
Vaikka meillä vallitsisikin täysin vapaa idealistinen kilpailu niin se tosiasia ei poistu että suurin osa kysynnästä siirtyy ja keskittyy sinne missä on eniten tarjontaa.
Eli väkirikkaisiin maihin, koska suurempi työvoiman tarjonta pitää siellä hinnat alempana kuin euroopan vähäväkisissä valtioissa.
Sitten kun työvoiman kysyntä putoaa niin työvoiman hinta putoaa, mutta ongelma on siinä että työvoiman tarjonta on moninkertaista väkirikkaissa maissa mikä taas pudottaa hintaa siellä.
Myös massatuotanto on kilpailukeino, se kuuluu myös vapaaseen markkinatalouteen. Massatuotantoon tarvitaan paljon työvoimaa ja halvalla ja parhaiten sitä saa väkirikkaista maista.
Myös kuljetuskustannukset syö hajallaan asuvien pienten kansojen etua kilpailussa.
Ravintola-ala on hyvä esimerkki tarjonnan määrän vaikutuksesta hintaan.
Sama pelaa työmarkkinoillakin, kun on suuri ravintola se saa kustannusetua mikä johtuu koosta se ostaa enemmän tuotteita joita se myy, työmarkkinoilla väkirikkaassa valtiossa suurempi
pystyy tarjoamaan enemmän työvoimaa ja silloin työvoiman hinta on halvempaa.
Kovassa kapitalismissa ei makseta TUKIAISIA! Minä en ymmärrä onko kepun kapitalismi lähellä kommunismia, kun tukiaiset on pääosassa. Olen sikäli kovan kapiatlismin kannalla, jos mikä ei taloudellisesti kannata se lopetetaan. Oma työpaikkani on juuri sellainen. Jos se ei kannata se lopetetaan. Jos kepu on porvari puolue ja kovan kapitalismin ja yrittelijäisyyden ilmentymä, niin silloin tulee toimia niin. Yritys joka ei toimi omillaan, niin nurin vaan. Vanha sanonta. Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Sama koskee tukiaisia. Vai koskeeko kepun kapitalismi, vain työpaikkoja ,jotka ovat maatalouden ulkopuolella?
Olen samaa mieltä kanssasi tulevaisuudennäkymistä. On kuitenkin huomattava, että suurten joukkojen kurjistuminen ei voi loppulaskussa olla myöskään markkinatalouden etu. Kun katselee historiaa taaksepäin, säännönmukaisesti em. tilanteet ovat johtaneet ennenpitkää väkivaltaan ja sotiin. Onko niin, että ihmiskunnan muisti ei yllä paria sukupolvea pidempään ? Pitääkö muutama sata miljoonaa ihmistä kuolla aika-ajoin vain ihmiskunnan muistin virkistämiseksi ?
että tulevan romahduksen uhrien lukumäärä ei jää joihinkin satoihin miljooniin.
Kyse on eräänlaisesta "darwinistisesta" kilpailusta, jossa yhteiskunta- ja talousmallit jalostuvat myös aika julmalla tavalla. Ei luonnossakaan ole inhimillisyyttä vaan sielläkin maksetaan kärsimyksillä se hinta mikä laji on jalostunut parhaiten olosuhteissa ja ymäristössä pärjäävimmäksi.
Samalla tavalla ihmisverellä maksetaan se minkälainen talousmalli maailmassa parhaiten milloinkin toimii, koska muutostilanteet aiheuttavat kriisejä.
Samoin käy luonnossakin kun joku eläinpopulaatio ajautuu tilanteeseen jossa se kokee isoja muutoksia niin laumoissa tapahtuu yllättäviäkin ilmiöitä, eikä siinä ole kyse inhimillisyydestä tai yli sukupolvien ulottuvasta muistista tai viisaudesta.
Tämän päivän hesarissa on kirjoitus kepulaisesta palkkapolitiikasta. Hyvä että on! Luulevatko kepulaiset saavansa marjojensa kerääjiä tulevaisuudessa, kun tuolla tavalla kohtelevat ulkomailta tulleita mansikan kerääjiä! Hyvä kello kaus kuuluu. Paha paljoakin etemmäs! Sanoo vanha suomalainen sananlasku. Tuo kertomus ei ole mitään uutta. Itse aikoinani jouduin samanlaisen sorron uhriksi ja lähdin maanpakoon kaupunkiin.
Palkkapolitiikan linja on leivottu jo aikaisemmin kokoon, se on vallinnut jo Lipposten hallitusten aikoina.
Globaalin markkinatalouden lieveilmiöt yhdistetään globaalia markkinataloutta innokkaimmin kannattavaan Kokoomukseen, mikä estää sen kannatuksen nousun.
Lieveilmiöitä ovat mm.: tuloerojen kasvu, työpaikkojen siirtyminen halpoihin maihin, työssä uupuminen, vaatimukset hyvinvointivaltion alasajosta, lisääntyvä ympäristön kuormitus, omavaraisuuden väheneminen,...
Keskustalaiselle inhimilliselle politiikalle on hyvät näkymät sosialistisen- ja vapaan markkinatalouspolitiikan välissä.
Kokoomuksen olisi syytä miettiä seurauksia ja toimia sen mukaan, muuten se häviää aatteena kilpailussa.
Ei suurin osa ihmisistä voi kannattaa sellaisia aatesuuntauksia jotka heikentävät ihmisten asemaa.
Ne, jotka haluavat olla kehityksessä mukana, hankkivat taitoja, joille on kysyntää.
He, jotka eivät halua olla mukana, tippuvat. PISTE.
Suomen tulevaisuus on siinä, kuinka nostaa koko kansakunnan kilpailukykyä muuhun maailmaan verrattuna.
Ne suomalaiset, jotka eivät uskalla tai halua aatteelisen ajatteluvamman takia olla osana tässä prosessissa, tyytyvät siihen mitä heille annetaan.
Suomessa ei ole sellaisia varallisuuksia tai luonnonvaroja, joilla pystyttäisiin elämään, vaan Suomen olemassaolo perustuu täysin kansalaisen osaamiseen.
Mitä huonommin koulutettuja ja mitä vähemmän motivaatiota kansalaisilta löytyy uusien teknologioiden, tuotantomallien ja prosessien omaksumiseen ja kehittämiseen, sitä huonommassa tilanteessa nämä kansalaiset ovat.
Sosialismille ei ole syntymässä tilaisuutta, sillä sosialismi perustuu omaisuuden siirtämiseen yhteisomistukseen.
Nykypäivän omaisuus on kuitenkin tietoa, ajattelukapasiteettia, luovuutta ihmisten päissä.
Tätä kykyä ei pysty siirtämään yhteiskunnan omistukseen. Tämän kyvyn pystyy siirtämään vain ja ainoastaan Suomen rajojen ulkopuolelle kasvattamaan muiden maiden kansantuotetta.
Siksi sosialismi ei tule saamaan jalansijaa Suomessa. Kukaan ei kuole Suomessa nälkään, eikä joudu taivasalle. Suomi siirtyy kohti englannin tyyppistä luokkajakoa, jossa fiksut etsivät tasoista seuraa, kusipäät ajavata asuinympäristönsä kohti slummeja huumeen, viinan ja aatteellisen asennevamman avulla, ja suuri joukko tässä välissä yrittää päästä kusipäistä eroon kohti fiksujen ihmisiä..
Sosialismillä ei ole mitään tekemistä tässä asiassa, vaan lähinnä turvallisilla ja vähemmän turvallisilla alueilla.
Mutta eikun Leninin kuvia heiluttamaan ja barrikadeille..kusipäät ovat jo siellä..
Kyse on historiasta, siis siitä minkälaiset olosuhteet työväestöllä on ollut milloinkin.
Nyt kilpailutilanne Kiinan ja Intian kanssa on viemässä työväestön olosuhteita saman kaltaisiksi kun ne olivat ennen sosialismin nousua 1900-luvun alussa.
Teknologia ja koulutus ei auta yhtään, jos sitä tullaan pystymään tuottamaan Kiinassa ja Intiassa suuremman väen voimin paljon enemmän.
Kyse on kysynnästä ja tarjonnasta. Suomalaista teknologiaa ja osaamista tullaan kysymään vähemmän kun sitä tulee olemaan väkirikkaissa valtioissa tarjolla paljon enemmän.
Tämä huonontaa työoloja ratkaisevasti, koska työolot ja palkka ovat etuja jotka määräytyvät kilpailussa.
Se on vapaata globaalia markkinataloutta joka tappaa itsensä.