Kulissit tärkeitä?
Millainen narsisti on äitinä?
++0++0+0+
5643
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
minulla oli kummatkin vanhemmat narssisteja. Äitini ei pystynyt käsittämään itseäni erillisenä ihmisenä jolla olisi ollut oma tahto. hän oli myös epätasa-arvoinen. Rakkaudeton.
Että olipa lapsuus, vaan aikuiseksi sain kasvaa, piti vain "vähän työstää" itseään "muutama vuosi".
Eli hän sai minut vilpittömästi ymmärtämään, että olin huono, lahjaton, perusteellisesti jollakin tapaa epäonnistunut ja muita huonompi ihminen.
uskoin tämän ja olin pelokas, puolustuskyvytön, tahdoton, epävarma, syyllinen kaikkeen ja aina, sosiaalisesti eristyvä (vaikka olinkin sosiaalinen),
Kylmä, itsekäs, ei osaa ottaa omaa lastaan huomioon, manipuloi lapsen toimimaan tahtonsa mukaan, ei anna lämpöä, rakkautta, ei kannusta.
Ei ole läsnä lapsen elämässä, lapsi on vain hänen jatkeensa. Ei pidä hyvänä, välttämättä ei pidä sylissäkään. Kaipaa ja vaatii ihailua.
Ajaa lapsen hulluksi kylmyydellään ja ristiriitaisella käyttäytymiselllään antaen "rakkautta" vain silloin, kun haluaa lapselta jotain. Voi alkaa kadehtia lastaan silloin, jos kokee tämän kilpailijakseen.
Moittii ja mitätöi lasta, väheksyy tämän tarpeita. Pitää lastaan kiinni henkisessä talutushihnassa, kiristää lastaan toimimaan tahtonsa mukaan.
Ei anna mahdollisuutta vastavuoroiseen kanssakäymiseen, aina on kyse hänen halustaan ja tarpeistaan. Käyttäytyy lasta kohtaan niin kuin olisi itsekin lapsi.
Ajaa oman lapsensa joko yhtä tiukaksi narsistiksi kuin itse on (tämä syntyy automaattisena itsepuolustusreaktiona lapsen kasvaessa) tai häpeäalttiiksi raasuksi, näkymättömäksi lapseksi ja aikuiseksi, joka on altis monenlaiselle hyväksikäytölle.
Narsistiäiti on tuttu hahmo esim. Tuhkimo-sadussa (Tuhkimon äiti) tai BErgmanin elokuvassa Syyssonaatti.
Olen surullinen jokaisen narsistin lapsen puolesta.
Yrittää määrätä aikuisenakin lapsensa elämästä. Puuttuu kaikkeen, erityisesti siihen, mikä hänelle ei kuulu. Ajattelee, että on oikeutettu järjestelemään aikuisenkin lapsensa asioita.
Pitää tyttö- ja poikaystäviä joko erityisen hyvinä tai huonoina. Yrittää määräillä, kenen kanssa saa olla suhteessa. Haukkuu halutessaan lastensa kumppanit maanrakoon.
Loukkaantuu verisesti, jos lapset eivät huomioi häntä niin kuin hän itse haluaa. Haluaa olla lasten elämän keskipiste, vaikka he olisivat aikuisia tai asuisivat toisella puolella maata.
Pitää lastensa isää useimmiten kelvottomana. Manipuloi, kiristää ja mitätöi kumppaniaan aina, kun kokee tulevansa jollain tavalla uhatuksi. Ei välitä, miten lapset kokevat oman isänsä kohtelun.
Käyttäytyy aikuista lastaan kohtaan samalla tavalla kuin lapsenakin. Pitää lempi- ja inhokkilapsia. Ihailee yleensä poikiaan, väheksyy tyttäriään. Pitää poikiaan arvossa ja tyttäriään kilpailijoina, erityisesti jos isällä on hyvät välit tyttäriinsä.
Ei pyydä koskaan mitään anteeksi, ainakaan lapsiltaan. Hehän ovat hänen jatkeensa.
Jatkaa samaa kuolemaansa asti, jos läheiset eivät laita hänelle tiukkoja rajoja. Tekee kaikkensa, jotta hänen kuolemansakin jälkeen voisi vaikuttaa ja määräillä jotenkin läheistensä elämää esim. testamentilla tai toiveilla, kuten "tätä taloani ei saa myydä vaan sitä pitää hoitaa samalla tavalla, kuin olen aina hoitanut". Voi jopa kiristää perintönsä ehdoilla kuolemansakin jälkeen.
Ei jätä rauhaan lapsiaan välttämättä edes muistoissa, koska yhden elämän aikana ehtii jättää liian monta haavaa ja kummittelevaa muistoa.
Jos lapsen kiintymys ostetaan rahalla, niin tarviiko kovin kauheasti ihmetellä, että narsismi siirtyy sukupolvesta toiseen?
Narsisti äitinä ensin rankaisee ja sitten palkitsee jos lapsi on tehnyt jotain väärin. Kuinka lapsi voi silloin oppia erottamaan oikean ja väärän?
Minua on myös siunattu narsisti vanhemmilla. Äitini oli todella empatiakyvytön, kateellinen ja mustasukkainen äiti. Joka tuntui olevan uhmaikäisen lapsen tasolla. Uhkaili itsemurhalla ja syytti omista sairauksistaan lapsiaan. Hänen kuoltuaan, isäni jatkaa siitä, mihin äiti jäi. Uskomattoman sairasta touhua, kahdelta aikuiselta ihmiseltä. Jotka ovat saaneet joskus lapset aikaiseksi. Kykenemättä normaaliin vanhemmuuteen.
Lapsen elämä tälläisessä perheessä on todella kamalaa. Pahoinpitelyä fyysisesti sekä henkisesti. Alistamista ja mitätöintiä. Lapsen syylistämistä omista virheistä. Valehtelua ja hyväksikäyttöä. Ja kaikki tämä jatkuu siihen asti, kunnes kuolema eroittaa. Pahinta on se, että omiin vanhempiin ei voi edes luottaa.