Itkiessäni kyyneleitä sisälläni joita ei saisi vuodattaa. Anteeksiantamaton virhe, loppuelämän suru.
Sadanvuoden yksinäisyys.
Mitä tehdä kun yöperhosella ei ole enää valoa jota kohti lentää? Totuus ja tehtävä.
Oppia seuraavaan elämään, ettei sitä siellä enään kadottaisi.
Joku valoisa rinnalla kulkeva valonsisar, taas seittejä pois repii.
Lyhyt on perhosen lento, josko linnuksi saisi seuraavassa syntyä. Lentää rinnalla satakielen, yhtä vahvana.
Niin kuin Caligula karkoitti Livian, kierto jatkuu. Historia toisti itseään.
Seuraavassa odotan sinua.
Ei rakkautta tappanut kirves mieheni kädessä kylmässä kellarissa,
ei maa vajan takana jolla hän uhkasi. Rakkaus pysyy, tyttäreni on se jonka vuosi liikaa pelkään. Rakkaus elää. Aina.
Maassa, tavoitellen valoa mietin Hellaakosken kesäyötä:
Kentillä kasteisilla
hämärä käy yli maan.
Valkea niittyvilla
vielä on valveillaan
katsoen kummissansa
kuinka rukoukseen
kaikki kukkien kansa
kumartuu hiljaiseen.
Kuusen latvasta ääni
pienoisen huilun soi.
Minäkin kumarran pääni.
Minunkin sisällä soi.
Aaro Hellaakoski; Huojuvat keulat
Nuotteja niille jotka ovat tuuliajolla lopun elämää.
Järki olisi helppoa jos ei tarvitsisi tuntea, ei tietäisi Oikeasta.
Sadanvuoden yksinäisyys.
Mitä tehdä kun yöperhosella ei ole enää valoa jota kohti lentää? Totuus ja tehtävä.
Oppia seuraavaan elämään, ettei sitä siellä enään kadottaisi.
Joku valoisa rinnalla kulkeva valonsisar, taas seittejä pois repii.
Lyhyt on perhosen lento, josko linnuksi saisi seuraavassa syntyä. Lentää rinnalla satakielen, yhtä vahvana.
Niin kuin Caligula karkoitti Livian, kierto jatkuu. Historia toisti itseään.
Seuraavassa odotan sinua.
Ei rakkautta tappanut kirves mieheni kädessä kylmässä kellarissa,
ei maa vajan takana jolla hän uhkasi. Rakkaus pysyy, tyttäreni on se jonka vuosi liikaa pelkään. Rakkaus elää. Aina.
Maassa, tavoitellen valoa mietin Hellaakosken kesäyötä:
Kentillä kasteisilla
hämärä käy yli maan.
Valkea niittyvilla
vielä on valveillaan
katsoen kummissansa
kuinka rukoukseen
kaikki kukkien kansa
kumartuu hiljaiseen.
Kuusen latvasta ääni
pienoisen huilun soi.
Minäkin kumarran pääni.
Minunkin sisällä soi.
Aaro Hellaakoski; Huojuvat keulat
Nuotteja niille jotka ovat tuuliajolla lopun elämää.
Järki olisi helppoa jos ei tarvitsisi tuntea, ei tietäisi Oikeasta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mikä on anteeksiantamaton virhe?
Tapahtunut liikaa. Jos tahdot rakastaa jotakuta, nämä palstat ovat paras tapa tuhota kaikki. Lähde ja puhu sielulle todellisuudessa.
Valonkantaja
viaton et ole sinäkään.
Rakkauden antaja
ei oo mitään menetettävää.
Tuhoa täällä kaikki
viereesi saa joku Maikki.
Eikö omat sanat riitä? Surkeista surkeinta surua tekstisi. Järkeilen tunteita, ei pilkkaa siis kiitos. Hyvää elämääsi, sitä olet vailla ikkinno.
Mikä voi olla anteeksi antamatonta? Ei ymmärrä, ei millään... Jos ihmisellä ei ole kykyä siihen, ei sillä ihmisellä ole mitään.
Kun ei osaa antaa anteeksi itselleen pitää sotkea toisten elämä.
Kun kaksi liittyy yhteen, toiveet ja tarpeetkin liitetään yhteen. Tehdään asioista yhteisiä, sovitellaan, muokataan, molemmille yhteinen hyvä.
Yhteinen taival ei aina toteudu. Aina ei lopu rakkauskaan.
Elämä jatkuu.