Käväisin Sastamalan Laiturikahvilassa. Mainio paikka. Hyvä palvelu ja maukkaat tuotteet.
Laiturikahvilaan tulevat myös Iltapäivälehdet. Iltalehdessä palkkapankkini, Nordean, pääekonomisti Roger Wessman, arvioi lehden pyynnöstä The Wall Street Journaliin 9.5.2011 kirjoittamaani artikkelia.
Wessmanin jäljiltä täytyi heti tarkistaa, että lompakkoni oli paikallaan takataskussa. Ovatko rahani turvassa, jos palkkapankkini pääekonomisti ei ymmärrä markkinatalouden perusteita? W-linja vaarantaa varasi.
Sitten ymmärsin, pankkimies suojelee pankkien intressejä.Puhuu pankin pussiin. Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. Voisiko Nordean pääekonomisti tai valtiovarainministeriön virkamies muuta julistaa kuin euron menetystarinaa tai pankkien pelastamista pankkituella veronmaksajien piikkiin?
Piikki kiinni ja syylliset, mukaanlukien pankit, maksumiehiksi.
Se oli linjani silloin, se on linjani nyt.
Laiturikahvilaan tulevat myös Iltapäivälehdet. Iltalehdessä palkkapankkini, Nordean, pääekonomisti Roger Wessman, arvioi lehden pyynnöstä The Wall Street Journaliin 9.5.2011 kirjoittamaani artikkelia.
Wessmanin jäljiltä täytyi heti tarkistaa, että lompakkoni oli paikallaan takataskussa. Ovatko rahani turvassa, jos palkkapankkini pääekonomisti ei ymmärrä markkinatalouden perusteita? W-linja vaarantaa varasi.
Sitten ymmärsin, pankkimies suojelee pankkien intressejä.Puhuu pankin pussiin. Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. Voisiko Nordean pääekonomisti tai valtiovarainministeriön virkamies muuta julistaa kuin euron menetystarinaa tai pankkien pelastamista pankkituella veronmaksajien piikkiin?
Piikki kiinni ja syylliset, mukaanlukien pankit, maksumiehiksi.
Se oli linjani silloin, se on linjani nyt.
Vastaukset 5
Vanhimmat
pankkien lobbarit ohjailee hallituksia
"pankkien lobbarit ohjailee hallituksia"
Ei Suomessa eikä liioin euroalueella. Mutta Englannissa ja varsinkin Yhdysvalloissa pankkiirit ohjailee hallituksia. Varsinkin Yhdysvaltojen tapauksessa politiikka on ollut välillä sangen tuhoisaa meille kaikille.
Siellä pitäisi ehdottomasti siirtää politiikan rahoitus liikeelämältä valtiolle, kuten esimerkiksi Suomessa. Suomessa suurin poliitinen skandaali vuosiin pohjautui siihen että liikeelämän tuki politiikalle nousi noin 10% kokonaisbudjetista (2007 vaalirahoituskohu). Sen jälkeen se on laskenut.
Wessmanin kommentit on joku ystävällinen laittanut tällekin palstalle toiseen avaukseen.
Soinilla taas näyttää plokikirjoituksessaan keskittyvän mieluummin viestintuojaan kuin itse viestiin. Helpompaahan se niin.
"Timo Soinin ehdotukset eurokriisin hoitamiseksi saavat täystyrmäyksen talousoppineilta.
Perussuomalaisten puheenjohtajaa Timo Soinia on kritisoitu oman eurokriisivaihtoehtonsa pimittämisestä. Mies itse viittaa Wall Street Journalissa 9.5 julkaistuun kirjoitukseen, jossa vaihtoehtoinen malli on hänen mukaansa jo esitetty.
Nyt Soini on jälleen nostanut mallinsa esille verkkosivujensa blogissaan. Kaksi talousammattilaista, Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm ja Nordean pääekonomisti Roger Wessmann, arvioi Iltalehden pyynnöstä Soinin eurokriisilinjaa. Miltä kirjoitus talousammattilaisen silmään näyttää?
Roger Wessman (RW): Yleisarvioni on se, että esitys ongelmista on raa’asti yksinkertaistettu, ja esitetty ”ratkaisu” jättää vielä monta kysymystä avoimeksi. Värikkäät kielikuvat toimivat analyysin korvikkeena. Esimerkiksi kielikuva syöpänä leviävästä maksukyvyttömyydestä jättää avoimeksi sen, millä tavalla maksukyvyttömyys Soinin mukaan leviää ja millä tavalla Soinin ratkaisu pysäyttäisi leviämisen.
Pasi Holm (PH): Värikkäästi ilmaistu talouskehitys, joka on osittain toteutunut. Eurokriisi on sen jälkeen jatkunut jo puolitoista vuotta ja tulee jatkumaan akuuttina ainakin vielä vuoden.
Onko Soinin tulkinta kriisistä osuva?
RW: Väite, että Bryssel olisi kasannut kriisimaille velkoja maksettavaksi, on outo. Velkoja maat ovat keränneet vuosikausia elämällä yli varojensa joko yksityisen tai julkisen velanoton kautta.
PH: Osin artikkelin kuvaus on osuva. Mutta kaikissa talouksissa valtiolla ja pankeilla on kohtalonyhteys. Jos kansantaloudessa menee huonosti, myös valtiolla ja pankeilla menee. Valtion velkaantuminen lisää pankkien riskejä ja toisinpäin. Kreikan osalta velkajärjestelyjä on jo kahdesti tehty. Espanjan pankkituen edellytys, ainakin julkisuudessa esitettyjen puheenvuorojen mukaan, on huonojen pankkien alasajo.
Miltä Soinin ratkaisuvaihtoehdot näyttävät ja mitä niistä käsityksenne mukaan seuraisi?
RW: Käsitys siitä, että kriisivaltioiden velkojen alaskirjauksista ei tavallinen kansalainen kärsisi, on yksinkertaistettu kärjistys. Sijoitusrahastot sijoittavat asiakkaidensa rahoja ja tappiot välittyisivät rahastoihin sijoittaneille. Toki kriisimaiden taakkaa voisi helpottaa, jos Soinin ehdotuksen mukaan ne vain jättäisivät velkansa maksamatta. Velkojen anteeksiantaminen tarkoittaisi valtavaa lahjoitusta euroalueen velkojamailta kriisimaille.
PH: Artikkelissa ei kannateta tukipaketteja ja kriisimaiden talouden tehostamistoimia. Tukipaketit ja EKP:n epätyypilliset toimet, kuten hätälainat ja valtion velkakirjojen tukiostot, ovat omasta mielestäni jossain määrin olleet välttämättömiä. Elvytyspaketit ovat olleet mielestäni välttämättömiä.
Olisiko Soinin linja mahdollinen?
RW: Soinin ratkaisumallissa, jossa ongelmissa olevat valtiot jättäisivät velkansa hoitamatta, maksukyvyttömyys todellakin leviäisi valtavana konkurssiaaltona läpi Euroopan kaataen niin rahoituslaitoksia kuin yrityksiä.
PH: Kaikissa oloissa on vaihtoehtoja. Oleellinen kysymys on, ajaisivatko laajamittainen kriisimaiden velkajärjestely ja pankkien sulkemiset euroalueen ja ehkä koko maailmantalouden vuoden 2008–2009 finanssikriisiäkin pahempaan taloustaantumaan."
"Piikki kiinni ja syylliset, mukaanlukien pankit, maksumiehiksi.
Se oli linjani silloin, se on linjani nyt. "
Mitä tarkoittaa tarkaan ottaen "piikki kiinni"? Siis tarkaan ottaen, niin että se voitaisiin kirjoittaa poliittiseksi tavoitteeksi? Ja yleensä poliittisia tavoitteita myös perusytellaan. Tämä osiso uuppuu, eikä se löydy edes Soinin poliittisen elämän kohokohdasta WSJ:n artikkelista.
Tuo pankkien syyllisyys on hiukan kummallinen juttu. Kenen rahoja pankit lainaavat, ja kuka niitä omistaa. Meidän talletuksiamme ne lainaa meidän asuntoihin ja kulutuslainoihin. Osan rahastaan ne lainaa meidän työnantajille jotta työnantajilla olisi varaa maksaa meille palkkoja.
Kuka pankkeja sitten omistaa - kuka vie pankkien voitot. Tänään suurimmat omistajat ovat eri valtiot ja meidän eläkkeitämme turvaavat eläkekassat. Osittain niitä omistaa myös meidäm säästöjä hallinnoivat sijoitusrahatsot.
Me siis sekä rahoitamme että omistamme pankit. Se tarkoittaa että kun olemme ryssinneet asiamme niin me sen myös maksamme! Tällä ketaa me olemme hiukan laajempi käsite kuin 20 vuotta sitten kun viimeksi oltiin pahasti polvillamme ryssittyämme hommamme.
Mitä rahoitusmaailman koukeroihin tulee kannattaa luottaa Wessmaniin. Hän on pitkän linjan pankkiekonomisti jolla on vanka akateeminen tausta, ja jonka tyyliin ei kuulu omiensa merkkinointi. Jos hän on sitä mieltä että Soinin juttu on potaskaa, ainakin taloudellisesti, niin silloin se suurella todennälöisyydellä myös sitä on.
Poliittisesti artikkeli oli oiva veto, mutta taloudellisesti se oli silkaa tuubaa. Onko Soini poliitikko vai ekonomisti?
----
Hassua muuten että Soini on ruvennut leveillemään yhteyksitään Lontoon Cityn ja Wall Streetin suhteillaan sekä heittämään kansainvälisiä rahoitusalan erikoissanoja. Tehoaakohan tuollainen perussuomalaiseen, vai yrittääkö hän vain näyttää fiksulta? Ottaisi vain suosiolla Jusulan taas taisteluparikseen.