Jumala on luonut kaikki sielut jo maailman alussa. Sieluvarastossa sielut odottelevat, milloin heidät siirretään Jumalan heille suunnittelemaan ruumiiseen. Käsitystä sanotaan sielujen pre-eksistenssiopiksi eli opiksi sielujen ennaltaolemisesta. Jumala on asettanut sieluihin palavan kaipuun päästä maanpäälliseen ruumiiseensa ja maanpäällisen vaelluksensa jälkeen taivaaseen.
Koska sielut odottavat ruumiiseen liittymistä sieluvarastossa, ehkäisy estää sielujen liittymisen heille suunniteltuun ruumiiseen. Ehkäisemällä siittiön ja munasolun suunniteltu kohtaaminen tapetaan ruumis jo ennen kuin sen muodostuminen pääsee alkamaan. "Älä tapa." Kirkkoisä Hieronymuksen mukaan myrkkyjen syöminen hedelmättömyyden varmistamiseksi murhaa ihmiset jo ennen heidän hedelmöitymistään. Hedelmöityksessä sielu liittyy ruumiiseen.
Jos sielu ei saa hänelle tarkoitettua ruumista, hän jää suremaan sitä sieluvarastoon. Hän suree sitä aina viimeiselle tuomiolle asti. Sureva sielu saattaa käydä muistuttelemassa vanhempiaan esim. heidän kuolinvuoteellaan: muistatko, minua sinä et halunnut ottaa vastaan. Koska sielu itse on syytön tapahtuneeseen, viimeisen tuomion jälkeen hän pääsee taivaaseen ilman käymistä hänelle suunnitellussa maanpäällisessä ruumiissa. Tämä johtuu siitä, että Kristus kuoli kaikkien puolesta, myös syntymättömien lasten puolesta. Vain elämänsä aika tekosynneillään uskonsa menettäneet kadotetaan.
Sielun varjo sen sijaan menee helvettiin muistuttelemaan ehkäistyn lapsen isää ja äitiä: muistatko? Muistatko? Minun pääsyni ruumiiseeni sinä estit. Äiti joutuu helvetissä kokemaan saman synnyttämisvaivan synnyttäessään ruumiillistuneen sielun varjon, jonka hän vältti jättäessään ottamatta lasta vastaan. Valkea sielu itse ei kuitenkaan tiedä helvetistä eikä muistuttelijavarjosta mitään, sillä hän nauttii ikuista iloa ja riemua taivaassa. Täydelliseen iloon ei kuulu tietoisuus kärsimyksistä.
Kirkkoisä Origenes usko pre-eksistenssiin. Hänen näkemystään ei kuitenkaan hyväksytty myöhemmin kristinuskossa, vaan se julistettiin harhaopiksi v. 553. Sillä haluttiin estää Jumalan kirkolle vieraan jälleensyntymisen eli reinkarnaation harhaoppi. Reinkarnaatio-oppi edellyttää sielujen pre-eksistenssiä. Reinkarnaation torjumisessa mentiin liian pitkälle, sillä sielujen pre-eksistenssi ei edellytä käsitystä jälleensyntymisestä. Sielut eivät siirry kuoleman jälkeen uuteen ruumiiseen, eivät ihmisiin eivätkä eläimiin, vaan ne pannaan tallelle, välitilaan. Sieluilla on siis pre-eksistenssin lisäksi posteksistenssi. Välitilassa sielut odottavat viimeistä tuomiota. Vanhurskaat odottavat viimeistä tuomiota levossa, ikään kuin unessa. Uskottomat odottavat viimeistä tuomiota levottomina, tietäen edessä olevan kärsimyksiä.
Raamatussa Jumala kertoo tunteneensa Jeremiaan jo ennen kuin valmisti hänet äitinsä kohdussa: "Jo ennenkuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin" (Jer. 1:5). Jeremia oli jo sieluna olemassa ennen kuin Jumala valmisti hänelle hedelmöityksessä ruumiin, ja Jumala tunsi tämän sielun.
Mies, kun seuraavan kerran tyydytät itseäsi ja vaimosi ei ole raskaana, mieti. Sperman mukana saattaa maahan mennä siittiö, jonka Jumala on suunnitellut kohtaavan vaimosi munasolun kanssa. Itsetyydytyksesi estää tämän kohtaamisen ja yksi sielu jää liittymättä ruumiiseensa. Kuolinvuoteellasi sielu saattaa tulla luoksesi: muistatko? Minun liittymiseni ruumiiseeni sinä estit.
Mies ja nainen, kun seuraavan kerran ehkäisette, miettikää. Voitte estää suunnitellun siittiön ja munasolun kohtaamisen. Yksi sielu ei pääse liittymään ruumiiseensa. Kuolinvuoteellasi sielu saattaa tulla luoksei: muistatko? Minun liittymiseni ruumiiseeni sinä estit.
Koska sielut odottavat ruumiiseen liittymistä sieluvarastossa, ehkäisy estää sielujen liittymisen heille suunniteltuun ruumiiseen. Ehkäisemällä siittiön ja munasolun suunniteltu kohtaaminen tapetaan ruumis jo ennen kuin sen muodostuminen pääsee alkamaan. "Älä tapa." Kirkkoisä Hieronymuksen mukaan myrkkyjen syöminen hedelmättömyyden varmistamiseksi murhaa ihmiset jo ennen heidän hedelmöitymistään. Hedelmöityksessä sielu liittyy ruumiiseen.
Jos sielu ei saa hänelle tarkoitettua ruumista, hän jää suremaan sitä sieluvarastoon. Hän suree sitä aina viimeiselle tuomiolle asti. Sureva sielu saattaa käydä muistuttelemassa vanhempiaan esim. heidän kuolinvuoteellaan: muistatko, minua sinä et halunnut ottaa vastaan. Koska sielu itse on syytön tapahtuneeseen, viimeisen tuomion jälkeen hän pääsee taivaaseen ilman käymistä hänelle suunnitellussa maanpäällisessä ruumiissa. Tämä johtuu siitä, että Kristus kuoli kaikkien puolesta, myös syntymättömien lasten puolesta. Vain elämänsä aika tekosynneillään uskonsa menettäneet kadotetaan.
Sielun varjo sen sijaan menee helvettiin muistuttelemaan ehkäistyn lapsen isää ja äitiä: muistatko? Muistatko? Minun pääsyni ruumiiseeni sinä estit. Äiti joutuu helvetissä kokemaan saman synnyttämisvaivan synnyttäessään ruumiillistuneen sielun varjon, jonka hän vältti jättäessään ottamatta lasta vastaan. Valkea sielu itse ei kuitenkaan tiedä helvetistä eikä muistuttelijavarjosta mitään, sillä hän nauttii ikuista iloa ja riemua taivaassa. Täydelliseen iloon ei kuulu tietoisuus kärsimyksistä.
Kirkkoisä Origenes usko pre-eksistenssiin. Hänen näkemystään ei kuitenkaan hyväksytty myöhemmin kristinuskossa, vaan se julistettiin harhaopiksi v. 553. Sillä haluttiin estää Jumalan kirkolle vieraan jälleensyntymisen eli reinkarnaation harhaoppi. Reinkarnaatio-oppi edellyttää sielujen pre-eksistenssiä. Reinkarnaation torjumisessa mentiin liian pitkälle, sillä sielujen pre-eksistenssi ei edellytä käsitystä jälleensyntymisestä. Sielut eivät siirry kuoleman jälkeen uuteen ruumiiseen, eivät ihmisiin eivätkä eläimiin, vaan ne pannaan tallelle, välitilaan. Sieluilla on siis pre-eksistenssin lisäksi posteksistenssi. Välitilassa sielut odottavat viimeistä tuomiota. Vanhurskaat odottavat viimeistä tuomiota levossa, ikään kuin unessa. Uskottomat odottavat viimeistä tuomiota levottomina, tietäen edessä olevan kärsimyksiä.
Raamatussa Jumala kertoo tunteneensa Jeremiaan jo ennen kuin valmisti hänet äitinsä kohdussa: "Jo ennenkuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin" (Jer. 1:5). Jeremia oli jo sieluna olemassa ennen kuin Jumala valmisti hänelle hedelmöityksessä ruumiin, ja Jumala tunsi tämän sielun.
Mies, kun seuraavan kerran tyydytät itseäsi ja vaimosi ei ole raskaana, mieti. Sperman mukana saattaa maahan mennä siittiö, jonka Jumala on suunnitellut kohtaavan vaimosi munasolun kanssa. Itsetyydytyksesi estää tämän kohtaamisen ja yksi sielu jää liittymättä ruumiiseensa. Kuolinvuoteellasi sielu saattaa tulla luoksesi: muistatko? Minun liittymiseni ruumiiseeni sinä estit.
Mies ja nainen, kun seuraavan kerran ehkäisette, miettikää. Voitte estää suunnitellun siittiön ja munasolun kohtaamisen. Yksi sielu ei pääse liittymään ruumiiseensa. Kuolinvuoteellasi sielu saattaa tulla luoksei: muistatko? Minun liittymiseni ruumiiseeni sinä estit.
Vastaukset 52
Vanhimmat
"Jumala on luonut kaikki sielut jo maailman alussa."
Sielut on jo luotu, niitä ei luoda hedelmöityksessä, syntymässä tai jonain muuna ajankohtana: "Luominen on näet jo saatu päätökseen, ja myös lunastus on tapahtunut, mutta Pyhä Henki tekee työtään lakkaamatta aina viimeiseen päivään asti." (Iso katekismus.)
Tuntevatkohan sielut jo ennen syntymää toisiaan? Ehkä heillä on jo sieluvarastossa sydänystävä, josta myöhemmin tulee heidän aviopuolisonsa. Aviopuolisoiden lihallinen rakkaus on kalpea varjo sielujen yhteydestä. Seksiä on harrastettava lasten saamiseksi sen vuoksi, että sieluvarastossa ruumiiseensa liittymistä palavasti odottavat sielut pääsisivät viimein ensimmäiseen ja ainoaan merkityksilliseen etappiinsa taivasmatkalla: maanpäälliseen elämään. Sielun elinkaari: sieluvarasto-hedelmöitys-kohtu-syntymä-elämä-kuolema-välitila-taivas.
Maailman luomisesta oli kulunut aikaa 13 750 384 940 vuotta 84 päivää ja 14 tuntia. Santeri Sielukkaan odotus oli ollut pitkä. Sieluvarastossa oli toisaalta ollut hyvä olla. Mitään ei puuttunut, kaikki perustarpeet tyydytettiin. Mutta silti jokin järjelle käsittämätön kaipuu riivasi. Teki mieli maapallolle. Maa sijaitsi jossain päin 13 750 384 940 vuotta 84 päivää ja 14 tuntia aiemmin luotua maailmankaikkeutta. Pitkänä odotusaikanaan sielut olivat todenneet maailmankaikkeuden laajenevan jatkuvasti ja riistävän tilaa sielujen asuttamalta ei-tilalta.
- Johtuisikohan kaipuu ei-tilaan tulevasta ahtaudesta, oli Santeri Sielukas joskus pohtinut.
Tänään hän ei jaksanut pohtia. Tänään oli merkityksellinen päivä, sikäli kuin päivistä voitiin sieluvaraston ei-tilassa ja ei-ajassa puhua. Santeri Sielukas tunsi sen selvästi. Tänään päättyisi hänen pitkä odotuksensa. Palava kaipuu täytti Santeri Sielukkaan entistäkin voimakkaampana. Tänään hän saisi oman ruumiin maapallolla! Viimein pääsisi kauan odotettu matka taivaaseen alkamaan.
Sieluvaraston ei-tilasta ja ei-ajasta Santeri Sielukas katseli onnellisena, miten kaksi olentoa maan päällä kävelivät käsi kädessä kuutamossa. Tuore aviopari oli romanttisella iltakävelyllä. Tänään ei erottu lyhdyn alla, kuten aiemmin. Pari viikkoa sitten oli sanottu papin edessä aamen ja nyt asuttiin saman katon alla. Nyt mentiin kotiin, syötiin iltapala ja käytiin vuoteeseen. (Kristillis-siveellisistä syistä emme voi selostaa yksityiskohtaisemmin, mitä sitten tapahtui.)
Santeri Sielukas näki sieluvarastostaan, että mies otti jonkinlaisen muovipussin. Hän jäi odottelemaan, että muutaman tunnin kuluttua hänen pitäisi päästä ruumiiseensa, kun hedelmöitys tapahtuisi. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Santeri Sielukas odotti huolestuneena päivän, odotti toisen, odotti kolmannenkin. Naisen ovulaatio oli ohitse. Seuraavien kuukautisten aikaan munasolu tuli ulos hedelmöitymättömänä.
Santeri Sielukas suri päivän, toisen ja kolmannenkin. Santeri Sielukas suri vuoden, toisen ja kolmannenkin. Sieluvarastossa Santeri Sielukas suree yhä tänä päivänäkin kadonnutta ruumistaan.
Entä jos sielu ei ehkäisyn vuoksi pääse liittymään hänelle ensisijaisesti suunniteltuun ruumiiseen, onko hänelle vararuumista?
Sielu-parka rietuu sieluvarastossa ikävöiden tuskissaan ruumistaan, jota hän ei koskaan tule saamaan. Vasta viimeisellä tuomiolla sielu-parka vapautetaan tuskallisesta ruumiin ikävästä, kun hän saa kirkastetun ruumiin itselleen.
Ei sentään joudu helvettiin?
Käyköhän siellä aika pitkäksi, onko jonotusnumerot?
Ei joudu kadotukseen. Jonotusnumerot on, etuilu ei onnistu. Vain vuorollaan pääsee, jos pääsee (jos ei ehkäistä).
Uskotko myös oppiin "kaiken ennalleen palauttamisesta"? Vai otatko vain rusinat pullasta (pre-eksistenssiuskon)?
Edellyttääkö usko sielujen pre-eksistenssiin uskoa kaiken ennalleen palauttamisesta?
Jos kerran uskot sielun olleen olemassa jo ennen hedelmöitystä, niin uskotko sen eläneen aiemmin jo muissa ruumiissa? Jatkaako se ihmisen kuoleman jälkeen matkaa toisiin ruumiisiin?
Jokaisella sielulla on vain yksi elämä maan päällä. Jokaiselle sielulle on suunniteltu vain yksi ruumis. Jos sielu ei saa ruumistaan, se jää sieluvarastoon odottelemaan viimeistä tuomiota. Sielua vaivaa kuitenkin sanomaton kaipuu ruumiiseensa.
Jumala on nähnyt ehkäisyn jo ennalta, joten siihen kertaan ei ole sielua varattu, tokihan Hän tietää jo kaikki ennalta, eikä näin ollen varaa sielua jos ei hedelmöitystä tapahdu. Tai jos on ihan pakko saada jonotusvuorossa ekalle ruumis niin Hän antaa ehkäisyn epäonnistua.
Ei ihmisen konstit ole Jumalaa väkevämpiä.
Ehkäisyä käyttävillä pariskunnilla on yleensä selvästi vähemmän lapsia kuin ehkäisyä käyttämättömillä. Se osoittaa, että sielu on varattu niille kerroille, joina nainen tulisi raskaaksi, jos ei käyttäisi ehkäisyä. Niille kerroille, joina nainen ei tulisi raskaaksi ilman ehkäisyä, ei ole sieluvarausta.
Jumala näkee murhan jo ennalta, olipa kyse hedelmöityneen tai hedelmöitymättömän "murhasta". Hän ei tahdo ihmisen kuolevan murhan kautta, mutta sallii sen. Jumalan tahto toteutuu siinä, että hän sallii ihmisen valita väärin ja sallii väärinvalinnoilla olevan seurauksia.
Etköhän nyt nosta ihmistä ja hänen tekojaan Jumalan ja hänen voimansa ylle.
Moraalisella olennolla on mahdollisuus tehdä sellaista, joka on Jumalan tahdon vastaista. Moraalinen olento voi esim. murhata toisen ihmisen Jumalan tahdon vastaisesti. Jumalan tahto toteutuu silti: Jumalan tahto on, että hän sallii myös tahtonsa vastaiset teot.
"Tai jos on ihan pakko saada jonotusvuorossa ekalle ruumis niin Hän antaa ehkäisyn epäonnistua."
Jumala ei tahdo toisille tehtävän pahaa, mutta sallii sen.
Jumala ei tahdo käskyjään rikottavan, mutta sallii sen.
Jumala ei tahdo kiusaamista, mutta mutta sallii sen.
Jumala ei tahdo pahoinpitelyä, mutta sallii sen.
Jumala ei tahdo raiskausta, mutta mutta sallii sen.
Jumala ei tahdo tappamista, mutta sallii sen.
Jumala ei tahdo varastamista, mutta mutta sallii sen.
Jumala ei tahdo huorintekemistä, mutta mutta sallii sen.
Jumala ei tahdo hedelmöityksen estämistä, mutta mutta sallii sen.
Kirjoitit, että Jumala voi vaikuttaa niin, että ehkäisy epäonnistuu. Totta.
Jumala voi vaikuttaa niin, että surmaluoti ei osu kohteeseensa.
Jumala voi vaikuttaa niin, että satuttavaksi tarkoitettu lyönti epäonnistuu.
Jumala voi vaikuttaa niin, että varas ei pääsekään huomaamatta sisälle.
Jumala voi vaikuttaa niin, ettei huorintekoa suunnittelevalle parille tule tilaisuutta.
Jumala voi vaikuttaa niin, ettei kiusaaja onnistu kiusaamaan kohdettaan.
Usein ehkäisy onnistuu. Nainen ei tule raskaaksi, vaikka ilman ehkäisyä ei tulisi.
Usein surmaluoti osuu kohteeseensa ja tappaa.
Usein lyönti osuus kohteensa ja satuttaa.
Usein varas saa vilpillä toisen omaisuutta
Usein huorinteko onnistuu ja syytöntä puolisoa loukataan salassa.
Usein kiusaaja onnistuu kiusaamaan kohdettaan.
Usein Jumala ei estä väärintekoa, vaan sallii sen.
Voidaanko tekoa pitää oikeana sen perusteella, että ihmisen tavoite voi epäonnistua? Mielestäni ei! Teon eettisyys on arvioitava muilla perusteilla.
"Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut." (Ps. 139:16.)
Koska Jumala loi maailman alussa kaiken, sielujen lisäksi hän loi myös sieluille elinpäivät. Tämä voi kuulostaa meistä hassulta, koska edustamme ajattelussamme lineaarista aikakäsitystä. Ajan ulkopuolella toimivalle Jumalalle se ei kuitenkaan ole temppu eikä mikään.
Jumala on määrännyt ihmisen päivien luvun jo ennen kuin ihminen elää niistä ainoakaan.
Jumala ei tahdo sielun jäävän sieluvarastoon ehkäisyn vuoksi eikä ihmisen kuolevan tapon seurauksena.
Jumala on kuitenkin huomioinut päiviä määrätessään kaikki päivien määrään vaikuttavat tekijät, joihin kuuluvat myös omat ja muiden valinnat, myös moraaliset valinnat: ehkäisyn (päiviä 0), tapon (päivät päättyvät ennen aikojaan), onnettomuuden, sairauden, terveelliset ja epäterveelliset elintavat jne.
Sieluvarastoon jäävälle sielulle on suunniteltu ruumis, joka toteutuu ilman ehkäisyä tai ehkäisyn pettäessä. Koska Jumala tietää edeltä ehkäisystä eikä viitsi pilata ehkäisyä joka kerta, hänellä on varasuunnitelma, jonka mukaan osa sieluista jää ehkäisyn vuoksi ilman ruumista. Tällaisille sieluille hän on määrännyt nolla elinpäivää ruumiissaan. Jumalan tahto toteutuu siten varasuunnitelman kautta. Jumalan suunnitelma toteutuu siksi, että hän on huomioinut suunnitelmia tehdessään ihmisten kovakorvaisuudet.
Sielu kärsii kaipuuta ruumiiseensa, mutta saa viimeisellä tuomiolla lohdutuksen.
>>Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut." (Ps. 139:16.)** Jokaisella Psalmilla on oma tehtävänsä lohduttaa ihmistä Jumalan huolenpidolla. Psalmi 139 on nimetty sen mukaan, - kuinka tarkoin Jumala meidät tuntee.
Mitään sieluvarastoa ei Raamatun mukaan ole. Puhe siitä on täyttä höpötystä.
Ihmisen syntyessä tapahtuu seuraavaa; Gen 2;7 - Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.
Sielu tulee ihmiseen vasta Hänen ensimmäisen henkäyksen mukana.
Job 33;4 on samaa mieltä. Jumalan henki on minut tehnyt, Kaikkivaltiaan henkäys antaa minulle elämän.
-92 käännöksessä kääntäminen on vastoin alkutekstiä, joskin paljon selitelty.
Se, että ihmisissä VT;n aikaan Jumala sanoo; Näin sanoo Herra, sinun lunastajasi, hän, joka jo kohdussa muovasi sinut: -- Minä olen Herra, olen tehnyt kaiken! Yksinäni minä leväytin auki taivaan, muovasin maan kenenkään auttamatta. ( Jes 44;24) Tämän Hän sanoo sen ihmisen kohdalla, mitä Hän on kutsunut ERITYISEEN palvelukseen. Tässä se on Kyyrös.
Jokaisesta Hän ei mainitse näin. Mm Johannes oli syntynyt VT aikaan, kuten nasaretilainen.
Sen jälkeen ei juuri ole asiasta puhuttu, ei edes Lutherin tai Laestadiuksen osasta.
>>Koska Jumala loi maailman alussa kaiken, sielujen lisäksi hän loi myös sieluille elinpäivät.** Ei ole mahdollista, koska sielu tulee vain elävään ihmiseen.
>> Tämä voi kuulostaa meistä hassulta, koska edustamme ajattelussamme lineaarista aikakäsitystä. Ajan ulkopuolella toimivalle Jumalalle se ei kuitenkaan ole temppu eikä mikään.** Jumala ei tee temppuja, Hän on Jumala.
>>Jumala on määrännyt ihmisen päivien luvun jo ennen kuin ihminen elää niistä ainoakaan.** Näytätkö kohdan Uudesta Testamentista, sillä elämme sitä aikaa.
>>Jumala ei tahdo sielun jäävän sieluvarastoon ehkäisyn vuoksi eikä ihmisen kuolevan tapon seurauksena.** Näytä edes yksi kohta Raamatusta, sieluvarastosta tai ehkäisystä. Tämä on sitä VL lööperiä, omia satujanne joilla puhujat hallitsevat teitä.
>>ehkäisyn (päiviä 0), tapon (päivät päättyvät ennen aikojaan** Miten ”ei ole olemassa” voi tappaa? Onko Sinun ”munissasi” eläviä sieluja?
>>Sielu kärsii kaipuuta ruumiiseensa, mutta saa viimeisellä tuomiolla lohdutuksen.** Miksi?
Kes.
"Ihmisen syntyessä tapahtuu seuraavaa; Gen 2;7 - Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.
Sielu tulee ihmiseen vasta Hänen ensimmäisen henkäyksen mukana."
Aadam oli ennen elämän henkeä maan tomua, ihmisen näköinen savipatsas. Tähän kuolleeseen aineeseen Jumala puhalsi eli henkäisi elämän hengen. Se alkoi elää ja sielu liittyi Aadamin ruumiiseen. Onko äitinsä kohdussa potkiva sikiö kuollutta maan tomua? Ei kuollut liikuta jäseniään. Lapsessa on elämän henki ja sielu jo kauan ennen ensimmäistä henkäystä keuhkoihin.
"Job 33;4 on samaa mieltä. Jumalan henki on minut tehnyt, Kaikkivaltiaan henkäys antaa minulle elämän."
Ilman Jumalan antamaa elämän henkeä ihmisen ruumis on kuollut. Tämä ei ole ristiriidassa sielun ennaltaolemisen kanssa: "Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin." (Saarn. 12:7.) Henki siis PALAA Jumalan tykö. Tämä johtuu siitä, että sielu on jo ennalta olemassa Jumalan ylläpitämässä sieluvarastossa. Kuoleman jälkeen se palaa niin ikään Jumalan ylläpitämään sieluvarastoon.
"Näytä edes yksi kohta Raamatusta, sieluvarastosta tai ehkäisystä. Tämä on sitä VL lööperiä, omia satujanne joilla puhujat hallitsevat teitä."
Näistä ei kuule seuroissa mitään, ei sanaakaan!
"Jo ennenkuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin, ja ennenkuin sinä äidistä synnyit, minä sinut pyhitin; minä asetin sinut kansojen profeetaksi". (Jer. 1:5.) Jeremias on ollut sieluna olemassa jo ennen hedelmöitystä, koska Jumala sanoo tunteneensa Jeremiaan jo ennen kuin valmisti hänet äidin kohdussa. Jumala toteaa myös pyhittäneensä Jeremiaan jo ennen äidistä syntymistä, mikä osoittaa, että ihminen "valmistaminen" (hedelmöitys) ja syntyminen ovat kaksi eri asiaa.
"Mutta kun Oonan tiesi, ettei jälkeläinen olisi oleva hänen, niin hän antoi, aina kun yhtyi veljensä vaimoon, siemenensä mennä maahan, ettei hankkisi jälkeläistä veljelleen. Mutta se, minkä hän teki, oli paha Herran silmissä; sentähden hän antoi hänenkin kuolla." (1. Moos. 38:9-10.)
Oonan harrasti aviopuolisoiden välistä sukupuolielämää aviovaimonsa Tamarin kanssa. Ehkäisytarkoituksessa hän keskeytti yhdynnän ennen siemensyöksyä ja onnistui niin välttämään Tamarin raskaaksi tulemisen. Herran silmissä teko oli paha ja Herra antoi Oonanin kuolla. Kuolemassa on myös vertauskuva hengellisestä kuolemasta, joka synnistä seuraa.
"Miten ”ei ole olemassa” voi tappaa? Onko Sinun ”munissasi” eläviä sieluja?"
Siittiöt ja munasolut ovat eläviä soluja, mutta niin ovat syöpäsolutkin. Erona on se, että syöpäsoluissa ei ole edes valmiutta kehittyä ihmisiksi, kun taas sukusoluissa (siittiöt, munasolut) on tällainen valmius. Siittiöiden ja munasolujen suurten ja toisistaan poikkeavien määrien perusteella voidaan todeta, ettei ole mitenkään mahdollista, että jokaisen siittiön olisi tarkoitettu hedelmöittävän munasolun ja että jokaisen munasolun olisi tarkoitettu hedelmöityvän. Tästä syystä en usko, että siittiöissä ja munasoluissa olisi vielä sielua. Sielu tulee hedelmöityshetkellä. Hedelmöityksen estäminen ei siten tapa sielullista alkiota, vaan estää sielun liittymisen siittiö-munasoluun/alkioon.
Ruumista ilman jäävät sielut saavat lohdutuksen viimeisellä tuomiolla, koska Kristus on sovittanut heissäkin asuvan perisynnin.
"Platon katsoi sielun olleen olemassa entuudestaan, ennen sen yhdistymistä ruumiiseen."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Platonin_teoria_sielusta#Sielun_alkuper.C3.A4_ja_kuolemattomuus
Eikö tuo ole kristinuskolle vierasta pakanallista filosofiaa?
Raamatunkohtia sielujen pre-eksistensistä:
Jeremian olemassaolo sieluvarastossa ennen hedelmöitymistä äidin kohdussa: "Jo ennenkuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin - -" (Jer. 1:5).
Sielun tulosta sieluvarastosta ruumiiseen: "Jo nuorena olin vahva ja terve, ja olin saanut hyvän sielun − tai pikemminkin olin hyvä ja tulin moitteettomaan ruumiiseen." (Viis. 8:19-20.)
Raamatunkohtia sielujen posteksistenssistä:
Epäuskossa kuolleiden sielut välitilassa: "- - Kristus - - saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset - -" (1. Piet. 3:18, 19, 20).
Uskossa kuolleen Samuelin sielu välitilassa ja ennustus, että epäuskossa kuolevat Saul ja hänen poikansa tulevat samaan välitilaan Samuelin kanssa: "Samuel oli kuollut, ja koko Israel oli pitänyt hänelle valittajaiset; ja he olivat haudanneet hänet - - Niin Saul sanoi palvelijoillensa: "Etsikää minulle joku vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki, niin minä menen hänen luoksensa ja kysyn häneltä". Hänen palvelijansa vastasivat hänelle: "Katso, Een-Doorissa on vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki" - - Vaimo kysyi: "Kenen minä nostatan sinulle?" Hän vastasi: "Nostata minulle Samuel" - - Hän kysyi häneltä: "Minkä näköinen hän on?" Vaimo vastasi: "Vanha mies nousee ylös, viittaan verhoutuneena". Niin Saul ymmärsi, että se oli Samuel, ja kumartui kasvoilleen maahan ja osoitti kunnioitusta. Ja Samuel sanoi Saulille: "Miksi sinä olet häirinnyt minua ja nostattanut minut? - - huomenna olet sinä poikinesi minun tykönäni - -" (1. Sam. 28:3, 7, 11, 14, 15, 19.)
Sielujen tallella pitämisestä välitilassa: "Mutta emme ole ne, jotka meitämme kadotukseen vältämme, vaan jotka uskomme sielun tallella pitämiseen." (Hepr. 10:39.)
"Uusi testamentti ei anna kysymykseen selvää vastausta. On nähtävissä kaksi erilaista käsitystä, joista molempia on painotettu kirkon opetuksessa.
1. Ruumis kuolee, mutta sielu jää odottamaan viimeistä tuomiota eräänlaiseen välitilaan. Siellä on kuitenkin jo selvää, mihin itse kukin ikuisuudessa päätyy.
2. Koko ihminen kuolee, koska ruumis ja sielu ovat yhtä. Viimeisenä päivänä myös koko ihminen herätetään tuomiolle.
Ylösnousemususko antaa kristityille toivoa iankaikkisesta elämästä, joten kuolema ei ole lopullinen."
http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi3/sivu_3_1_6.html
Sieluvarastolla joskus jonossa kärhämää etuilusta ihan niinkuin nakkikioskilla joskus???
Jokainen syntyy hänelle ennaltamäärättynä hetkenä. Ei pysty etuilemaan.
"nyt palvelemme numeroa 7645084732"
Masentais jos oma numero ois vasta 100000000000:n päälle
ja umiversumi laajentuis ja puristais eitilaa ahtaalle
Sieluilla on ollut jo luomisestaan lähtien palava kaipuu ruumiiseen, mutta sen kanssa tulee toimeen. Kaipuu käy sietämättömäksi kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun he tajuavat, etteivät koskaan pääsekään ruumiiseensa.
Nykymaailmaa kun katselevat, saattavat olla paremminkin tyytyväisiä, kun eivät joudu tähän hullunmyllyyn.
Kun katselee maailman nälkää, sairauksia, katastrofeja, sotia, kurjuutta, ihmettelee vain, miten kukaan voi haluta lapsia. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensakin, elämässä on paljon hyviä asioita! Luonnonkauneus, ihmisten kauneus, aamurusko, hyvä ruoka, musiikki, liikunta, taide, jännitys, rauha, lepo, toiminta... Kolikon paremman puolen ansiosta useimmat ihmiset haluavat lapsia.
Jos ajattelemme maailman pahuutta, meitä voi ihmetyttää, miksi sielut haluavat mukavasta sieluvarastostaan maanpäälliseen ruumiiseen. Voimme ajatella, että he eivät tiedä. Emme ymmärrä, että itse Jumala on asettanut sieluille kaipuun omaan ruumiiseen.
Aloittajalle :))))
En ole ihan äsken nauranut näin makeasti:)))
Vauvavaraston vieressä, logistiset synergiaedut olisi merkittäviä..
No huumoria näin loman kunniaksi, toivottavasti ette pahastu...
Sieluvarasto=vauvavarasto. Molemmat ovat epävirallisia termejä, mutta parempiakaan ei ole esitetty. Niillä mennään. Ehkä myös Platonin "ideamaailmaa" sopisi sielujen kodin nimeksi.
Sielut ovat pieniä materiattomia hiukkasia maailmankaikkeuden laitaseinämässä, joka vastaa entisajan kiintotähtien kehää. Niitä vaikuttaa olevan lukemattomasti, mutta niitä on kuitenkin vain rajallinen määrä. Sieltä yksi niistä siirtyy silmänräpäyksessä alkioon hedelmöityshetkellä. Kaksoisalkioon siirtyy kaksi sielua, kolmoisalkioon kolme jne.
Eikö teillä ole lainkaan mielenkiintoa , sitä varastoa kohtaan jossa jo on ne sielut jotka on täällä eläneet , Siis se Paratiisi , jonka Jumala LOI ennen katuvan ryövärin, ja
Jeesuksen sielun tuntia sinne , myös Jeesus haki VT. n elävät sielut tuonelasta .
Mites käy niitten miljuunien siittiöiden,jotka hedelmöityksessä kuolee? Eikö ne pitäis tarkasti ottaa talteen ja jaella kaikille naimattomille neideille ja vanhoillepiioille,näin saataisiin heidänkin sielunsa kohtaamaan ruumiinsa. Vai vauvavarasto,hih!
Siittiössä ei ole vielä sielua, ei myöskään hedelmöitymättömässä munasolussa.
Sielu tulee siittiön hedelmöittämään munasoluun hedelmöityshetkellä. Jos hedelmöitys estetään, sielu ei pääse alkioon, vaan jää suremaan ruumiiseen pääsemättömyyttään.
Joskus opetettiin, että riittää, jos yksikin siittiö pääsee munasolun luo. Nykytutkimuksen mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Vain yksi siittiö läpäisee munasolun seinämän, mutta samanaikaisesti muilla siittiöillä on tärkeä tehtävä munasolun seinämän heikentämisessä.
Siittiö ja munasolu ovat eläviä soluja, mutta eivät sielullisia soluja. Myös syöpäsolu on elävä solu, muttei sielullinen solu. Toki syöpäsolu ei ole sukusolu, josta edes voisi kehittyä sielullinen solu sen kohdatessa toisen tarvittavan osapuolen. Sen sijaan jokaisessa siittiössä ja munasolussa on periaatteessa valmius kehittyä sielulliseksi olennoksi. Käytännössä se ei kuitenkaan olisi mahdollista, sillä vaikka naisen elimistön kaikki muutama tuhat munasolua hedelmöityisivät, jäisi miehen yhdestäkin sperma-annoksesta satoja miljoonia siittiöitä yli. Lisäksi yksi siittiö tarvitsee munasolun seinämän lävistääkseen tuekseen siittiöarmeijan. Vielä on mainittava, että spermasta jää naisen elimistöön vain pieni osa eli satoja miljoonia siittiöitä ei pääse edes yrittämään.
Jos miehen kiveksistä poistuu keskimäärin kolme sperma-annosta viikossa ja yksi annos sisältää keskim. 300 000 000 siittiötä, 70 vuoden aikana se tekee 3 x 300 000 000 x 52 x 70 = 3 276 000 000 000 siittiötä. Siis melkein 3,3 biljoonaa siittiötä! Tavallisesti näistä vain 0 - 20 siittiötä onnistuu hedelmöittämään munasolun.
Edellä esitetyn perusteella voidaan väittää, että selvästikään kaikkien siittiöiden ei ole edes tarkoitettu hedelmöittävän munasolua. Samoin jos naisen tuhansista munasoluista ehtii naisen elämän aikana vain 0 - 20 hedelmöityä, selvästikään kaikkien munasolujen ei ole edes tarkoitettu hedelmöityvän.
Siten siittiöissä ja munasoluissa ei voi olla sielua, vaan sielu siirtyy sieluvarastosta ruumiiseen hedelmöityshetkellä.
Keinohedelmitylsessä, alkioita jää pakkaseen....
Entä abortissa, tuossa rikoksista hirvittävimmässä...
Keinohedelmöityksessä sielu jää pakastettuihin alkioihin. Jos alkioita ei missään vaiheessa käytetä, sielu viettää aikaansa pakastetussa alkiossa aina viimeiseen tuomioon asti, jonka jälkeen hän saa uuden, kirkastetun ruumiin. Sielu on pakastetussa alkiossa tiedottomassa tilassa. Jos alkio jossain vaiheessa tuhotaan, sielu irrottautuu alkio-ruumiistaan ja siirtyy välitilaan odottamaan viimeistä tuomiota.
Abortissa alkio kuolee ja sielu irtautuu ruumiistaan, siirtyen välitilaan odottamaan viimeistä tuomiota.
"Edellä esitetyn perusteella voidaan väittää......Siten siittiöissä ja munasoluissa ei voi olla sielua, vaan sielu siirtyy sieluvarastosta ruumiiseen hedelmöityshetkellä"
Väittäähän voi kuka vaan ja mitä vaan, todistaminen onnistuukin sitten vain harvoilta
sielun kehityshän on näin että kivikunnasta kasvikuntaan kasvikunnasta eläinkuntaan ja eläinkunnasta ihmiskuntaan. Lopulta sielu kehittyy enkelikuntaan ja pääsee jälleensyntymisen pakosta. Vanhat sielut ovat sellaisia.
Enkelikuntaan pääseminen ja jumalaksi tuleminen on kuitenkin vasta satojen tuhansien ihmiskehoinkarnaatioiden päästä mahdollinen tosin lukema vaihtelee.
Ehkäisyssä ei ole mitään pahaa, sielu voi valita toiset vanhemmat. Tai sitten odottaa "täysillä valoilla " ajamista.
Jumala jo ennen kuin
kohdussa äidin rakkaan
valmisti sinut, puki luin,
tunsi sinut tarkkaan.
Ei ollut sinulla nielua,
ei sydäntä, maksaa,
Herrasi hoivasi sielua,
ei tarvinnut jaksaa.
Hän jo nimesi tiesi -
Hänen työnsä suuria.
Oli äidillä lämmin liesi,
ei ole elämä tuuria.
Hyvän sielun sait,
sitten hedelmöityit,
terveen ruumiin hait,
pikkupilttinä synnyit.
Vaan olet ihmislihaa,
tehty tomusta, maasta,
et leppoisa aasi Ihaa,
lihassasi asuu saasta.
Syntiinlankeemuskari,
ruumis ja sielu turmeltui.
Kun lankesi ihmispari,
perisyntiin mustui.
Vapahtaja Kristus kuoli
ristillä Jumalan nähden.
Älä perisynnistä huoli,
alkio autuas sen tähden.
Kuule lapsi Jumalan:
kuulla evankeliumia,
välttää synnit humalan,
keveämpää on heliumia.
Jos lankesit sa pois,
sua Jeesus kutsuisko?
Parannuksen sois,
anteeks antaisko?
Nyt elämän matkaa
tällä korpitaipaleella
pitää kaikkien jatkaa,
loppu kuolinvuoteella.
Sielu ruumiin jättää,
tunneli on edessä.
Mikään ei voi mättää,
turva elämän vedessä.
Ei tarvitse sielu epoa,
rauhassa nauttia saa
vanhurskasten lepoa,
takana synnin maa.
Vielä yksi huomio:
unesta ylös kerran,
viimeinen tuomio -
ja aina luona Herran.
Onko runoon ujutettu usko sielujen pre-eksistenssiin? Kaunis runo sinällään.
Sielunvaellus ja mielen kuolemattomuus on ihmisten itsensä luomia
harhakuvitelmia yrityksessään torjua kauhistuttavaa ajatusta, ettei kuoleman
jälkeen olekkaan mitään.
Jokainen pitää itseään liian korvaamattomana liian ainutkertaisena
hyväksymään totuuden kuoleman lopullisuudesta.
Jos ihmisellä olisi sielu, meillä pitäisi myös olla muistikuvia edellisestä
elämästä ja syntymästämme.
Ihmisen aivot ovat vain sähkökemiallinen älykäs ja oppiva tietokone, joka on
täysin riippuvainen kehomme kunnosta.
Syntyessämme meillä ei ole muistikuvia, tunteita eikä ajatuksia, ajatuksemme
alkavat tyhjästä ja kuollessamme ajatukset tyhjenevät aivosolujen kuoltua.
Luonnon kiertokulkuun palautuu siis vain ruumis, jonka madot syövät,
ajatuksemme, tietovarantomme, tunteemme, koko minuutemme, koko elämämme
häviää kuoleman hetkellä niin kuin niitä ei olisi koskaan ollutkaan, jäjelle
jää vain muistot toisten ihmisten ajatuksissa.
Miksi vuoteen 1900 asti ihmisiä on ollut vain 1 miljardi tai vähemmän, sen
jälkeen on tapahtunut väestönräjähdys, ja meitä "mieliä" on nyt 6 miljardia,
mistä ovat tulleet 5 miljardia "sielua" yhtäkkiä?
Miten "sielu" lisääntyy?
Voiko "sielu" saada kaksoset, vai sattuuko joskus todellinen perheonni
kolmosten muodossa?
Jos nyt tulisi pahanlaatuinen väestökato esim. ydinsodan/epidemian muodossa,
mihin varastoituu esim. 5 miljardia "sielua"?
Kun sitten tulevaisuudessa joku onnellinen "sielu" näistä 5 miljardista
varastoituneesta "sielusta" palautuu uuteen kehoon syntymän yhteydessä, niin
miten ja kuka valitsee sen onnellisen, vai ovatko "sielut" täysin
persoonattomia varastotilassa, eli hyttysen ja ihmisen "sielut" ovat
sekaisin ja valinta tapahtuu esim. ensimmäisenä ulos/ensimmäisenä sisään
periaatteella?
Toisin sanoen, jos nyt lätkäisen hyttysen liiskaksi seinään, niin sen
"sielu" siirtyy seuraavaksi syntyvään kiinalaiseen.
Vai onko "sieluilla" valtionrajoja ja se siirtyykin vaikka naapurin uuteen
kersaan?
Sielunvaellus sekä siihen liittyvä käsitys edellisistä ja tulevista elämistä maan päällä ovat Jumalan kirkolle vieraita ja harhaoppisia käsityksiä. On vain yksi elämä ruumiissa ja sen molemmin puolin sieluvarasto: syntymättömien lasten sieluvarasto ja kuolleiden ihmisten sieluvarasto. Sielu ei voi itse valita maanpäällistä ruumistaan.
Platon oli oikeassa siinä, että sielu on aineeton, kotoisin ideataivaasta ja palaa aineettomaan tilaansa. Samoin Platon oli oikeassa siinä, että sielu on kuolematon.
Platonin filosofiassa sielu edusti hyveellisyyttä ja ihmisen hyvää puolta. Ruumis himoineen ja haluineen edusti ihmisen alhaista puolta.
Tässä kohdassa Raamatun käsitys eroaa Platonin käsityksestä. Perisynnin vaikutuksesta sekä ihmisen sielu että ruumis ovat turmeltuneita. Niinpä ihminen tekee syntiä ei vain ruumiin, vaan myös sielun puolesta. Sielu ei kuitenkaan tee syntiä vielä pre-eksistenssissä olemisessaan sieluvarastossa, vaan vasta ruumiissaan. Samoin sielu ei tee syntiä posteksistenssissä olemisessaan välitilan sieluvarastossa. Kaikki synnit, joista ihminen mahdollisesti tuomitaan viimeisellä tuomiolla, on tehty maan päällä ruumiissa ollessa.
Platonin opista puuttui tyystin myös ruumiin ylösnousemususko.
"Miksi vuoteen 1900 asti ihmisiä on ollut vain 1 miljardi tai vähemmän, sen
jälkeen on tapahtunut väestönräjähdys, ja meitä "mieliä" on nyt 6 miljardia,
mistä ovat tulleet 5 miljardia "sielua" yhtäkkiä?"
Sielut ovat tulleet sieluvarastosta ainutkertaiseen, uniikkiin elämäänsä maanpäällisessä ruumiissa. Nyt kun ihmisiä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin maailmanhistorian aikana, jonotusvuorossa oleville sieluille tulee ruumiiseen liittymisvuoro nopeammin kuin aiemmin. Maailmankaikkeuden iän 13,7 miljardin vuoden iän huomioiden 10 000 vuottakaan pitempi jonotusaika ei ole kuin kämmenen leveys tai ei mitään.
"Miten "sielu" lisääntyy?"
Sielut eivät lisäänny eivätkä vähene. Sieluja on rajallinen määrä. Sielujen määrän tietää vain Jumala. Keholliset ihmiset lisääntyvät, mutta ihmisen lisääntyminen ei tuota uusia sielua. Ihmisten lisääntyminen tuottaa vain uusia alkioita, joihin sielut liittyvät, ja alkioista kasvaa sitten ihmisiä.
"Voiko "sielu" saada kaksoset, vai sattuuko joskus todellinen perheonni
kolmosten muodossa?"
Kaksosraskauksissa kaksi sielua saa ruumiin, kolmosraskauksissa kolme jne.
"Jos nyt tulisi pahanlaatuinen väestökato esim. ydinsodan/epidemian muodossa, mihin varastoituu esim. 5 miljardia "sielua"?"
Viisi miljardia sielua siirtyisi silloin posteksistenssiin sieluvarastoon eli välitilaan odottamaan viimeistä tuomiota. Sieluvarasto on aineeton, koska sielukin on aineeton. Se sijaitsee tilan ja ajan ulkopuolella.
"Kun sitten tulevaisuudessa joku onnellinen "sielu" näistä 5 miljardista
varastoituneesta "sielusta" palautuu uuteen kehoon syntymän yhteydessä, niin
miten ja kuka valitsee sen onnellisen, vai ovatko "sielut" täysin
persoonattomia varastotilassa, eli hyttysen ja ihmisen "sielut" ovat
sekaisin ja valinta tapahtuu esim. ensimmäisenä ulos/ensimmäisenä sisään
periaatteella?"
Yksikään sielu ei palaudu varastosta uuteen kehoon, vaan odottaa välitilassa viimeistä päivää.
"Toisin sanoen, jos nyt lätkäisen hyttysen liiskaksi seinään, niin sen
"sielu" siirtyy seuraavaksi syntyvään kiinalaiseen.
Vai onko "sieluilla" valtionrajoja ja se siirtyykin vaikka naapurin uuteen
kersaan?"
Sielunvaellusoppi on Jumalan kirkolle vieras harha. Se meidän tulee ponnekkaasti torjua ja Jumalan sanalla osoittaa vääräksi. Sen sijaan sielujen ennaltaolemisesta meillä on Jumalan sanassa viitteitä: "Jo ennenkuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin" (Jer. 1:5). Jumalan sana on jopa kirkolliskokouspäätöksiä korkeampi auktoriteetti.
Ihminen on entinen Jumala, Jumala, joka on unohtanut oman jumaluutensa, koska hän samaistunut harhaan, esittämiinsä rooleihin eli syntiin. Ihminen on nukkuva Jumala, joka uskoo hurjiin uniinsa.
Sen tähden kaikki esoteeriset opit, uskonnot yms. opettavat, että ihmisen pitäisi herätä unestaan ymmärtääkseen oman jumaluutensa(=ykseys).
Ihminen on ikuinen, kuolematon henkiolento. Fyysinen ruumiimme, käyttövälineemme aina hajoaa alkutekijöihinsä. Raamatun kertomukset "viimeisestä tuomiosta" yms. viittaavat henkimaailmaan.
Henkimaailma on, totta. Ihminen ei ole entinen jumala, vaan Jumalan luoma olento.
"Apokatastasis (kreikaksi ἀποκατάστασις; palautaminen, palata) on oppi, jonka mukaan kaikki lopulta pelastuvat. Se odottaa hyvän ja pahan lopullista sovintoa, kun kaikki järjen saaneet Jumalan luomat olennot eli enkelit ja ihmiset saavuttavat harmonian Jumalan valtakunnassa.
Apokatastasis-oppi perustuu ensimmäiseen kirjeeseen Timoteukselle, jossa sanotaan, että "(Jumala) tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden." (1.Tim.2:4) Tämän ajatuksen toivat selkeästi esille ensimmäisinä Klemens Aleksandrialainen ja Origenes, jolta Gregorios Nyssalainen oppi tämän ajatuksen. Augustinus hyökkäsi tätä oppia vastaan. Apokatastasis-oppi tuomittiin Konstantinopolin vuoden 543 paikallisessa kirkolliskokouksessa ja lopullisesti vuoden 553 Konstantinopolin ekumeenisessa kirkolliskokouksessa."
http://www.ortodoksi.net/index.php/Apokatastasis
Käsitys sielujen ennaltaolemisesta torjuttiin Konstantinopolissa 543 ja 553 sen vuoksi, että torjumalla käsitys sielujen ennaltaolemisesta voitiin torjua myös käsitys "kaiken ennalleen palauttamisesta". Kaiken ennalleen palauttamisella tarkoitettiin Origeneen käsitystä, jonka mukaan kaikki sielut ovat muinoin olleet harmoniassa Jumalan kanssa ja lopulta kaikki palaavat takaisin harmoniseen yhteyteen. Niin kaikki pelastuisivat - jopa demonit:
"Origenes puhui Kristuksen kärsimyksen olleen lunastushinta pahalle. Hänen mukaansa kaikki pelastuvat, jopa demonit."
http://www.ortodoksi.net/index.php/Origenes
"Hän esitti sielujen puhdistuvan vaiheittaisesti, kunnes ne on lopulta puhdistettu kaikesta pahasta, tulevat tietämään totuuden ja Isän Jumalan niin kuin Poika tämän tunsi, saavat nähdä Jumalan kasvoista kasvoihin, ja saavat täydellisesti Pyhän Hengen ja ykseyden Jumalan kanssa.
Origenes kuvasi tämän kaiken saavuttamisen keinon eri tavoilla. Niistä merkittävin oli hänen platonilainen ajatuksensa puhdistavasta tulesta, joka puhdistaisi maailman kaikesta pahasta ja johtaisi kosmiseen uudistukseen. Edelleen hengellistämällä Origenes saattoi kutsua Jumalaa itseään täksi puhdistavaksi tuleksi. Seurauksena sielut vapautuisivat synnistä ja tietämättömyydestä, materiaalinen maailma väistyisi, kunnes loputtomien aikakausien päästä, lopullisena päämääränä, Jumala olisi kaikki kaikessa, ja maailmat ja sielut palaisivat Jumalan tuntemiseen."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Origenes#Eskatologia
Apokatastasis on epäraamatullinen käsitys: kaikki eivät valitettavasti missään vaiheessa palaa Jumalan tahdon alaisuuteen. Edes kiirastuli ei kykenisi sitä tekemään. Raamatun mukaan kadotus on ikuinen: "Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä. - - Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään." (Matt. 25:41, 46.)
"Sielut eivät lisäänny eivätkä vähene. Sieluja on rajallinen määrä. Sielujen määrän tietää vain Jumala."
Puhuit sitten itsesi pussiin useammassa kuin yhdessä lauseessa.
Sanot että sielujen määrä on rajallinen, ja sitten tokaisetkin vain jumalan tietävän sielujen määrän.
Jos vain jumala tietää sielujen määrän, niin sittenhän sinä et voi tietää onko se määrä rajallinen vai ei, sielujen määrä voi olla yhtä hyvin rajaton.
Eli puhuit ihan puutaheinää, niin kuin yleensä kaikki uskontohihhulit.
Sielujen määrä on rajallinen, mutta kukaan muu kuin Jumala ei tiedä, miten paljon sieluja on! Saa arvailla, mutta ei arvaus ole tietoa, vaikka vahingossa oikeaan osuisikin.
"Sielujen määrä on rajallinen" Tämähän on yksiselitteinen toteamus, eikä mikään arvaus, sinun ON omasta mielestäsi tietoa, jonka mukaan sielujen määrä on rajallinen, koska näin asian esität totuutena.
Mistä olet tämän tiedon saanut?
Aistihavaintojen ulkopuolelle jäävistä asioista, kuten Jumala, jumalat, henget, taivas, helvetti, enkelit, paholainen jne. ei koskaan saisi puhua tietona, vaan uskona.
"Jos vain jumala tietää sielujen määrän, niin sittenhän sinä et voi tietää onko se määrä rajallinen vai ei, sielujen määrä voi olla yhtä hyvin rajaton."
Vrt: "Mutta sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelit eikä edes Poika, sen tietää vain Isä." (Matt. 24:36.) Siitä, että tiedetään maailmanlopun olevan tulossa, ei seuraa tietoa, milloin maailmanloppu tulee. Siitä, että katsotaan sieluja olevan rajallinen määrä, ei seuraa tietoa, miten paljon sieluja on.
Täytyypä todeta, että tässä on tulkittu raamattua ennätysmäisen vapaalla otteella. Sepustukset sieluvarastosta ovat aivan absurdeja ja suorastaan naurettavia.
Kertokaas mikä on sielu? Onko sillä aistit ja ajattelukyky? Miten sielu voi nähdä tai kokea yhtään mitään ilman aivoilla varustettua ruumista? Miten sielu kokee nautintoa taivaassa? Miten sielu kokee fyysistä kärsimystä helevetissä? Onko eläimillä sielu? Jos ei, niin miksi? Onko vaikeavammaisilla sielu? Missä sieluvarasto on? Miten sielu liikkuu?
Aivan turha yrittää etsiä vastauksia raamatusta, koska sieltä ei näihin vastauksia ilman erittäin vapaata tulkintaa löydy. Tuollaisten sieluvarastoväitteiden takana on ihminen, joka haluaa luoda kokonaan uuden uskonnon.