Niin.. mulla kait on sitten bulimia. ?
Hätkähdin joulun aikoihin nähtyäni valokuvani ja sen jälkeen käytyäni lääkärissä laktoosi-intoleranssitesteissä olevani todella lihava. Minulle oli kertynyt liikakiloja hiljalleen, enkä edes tajunnut sitä. Mietin aina valokuviani katsellessa, että miksi näytän aina noin hirveälle, lihavalle, miks kaikki kuvat epäonnistuu. Sitten laktotestiin piti punnita, minkä määrän ne saa antaa sitä etanolia ja en ollut uskoa silmiäni kun vaaka näytti 72 kg. Minä, joka vielä puolitoistavuotta sitten olin painanut 58kg. Olen siis 156 cm pitkä.
Sitten alkoikin ahistaa. En halua olla lihava, inhoan roikkuvaa mahaa, kaksoisleukaa, hyllyviä käsivarsiani ja minua hävettää olla näin läsähtänyt. Sen jälkeen olen lähes päivttiän oksentanut väkisin kaiken syömäni pois. Syömisen jälkeen tulee oikein hirveän huono omatunto, että miks mun piti taas mennä syömään, ei musta tälllä menolla tule laihaa, ja täytyy jotenkin saada pois ne läskien aiheuttajat ennenkun ne kerkeää imeytyä elimistöön.
Olen tammikuusta laihtunut 11 kiloa. Painan nyt 62 kg, eikä olo enää tunnu niin epätoivoiselle. Silti jatkan oksentamista. Haluaisin toiset kymmenen kiloa pois. Ja jos lopetan, lihonko takaisin?
Minua ahistaa kaikkki mainosten laihat mallit,sellainen tahtoisin olla. Lihavia katsotaan aina kieroon, lihavat ovat yleensä joko tyhmiä, etteivät huolehdi itsestään, jotenkin vammaisia, rassukoita, tai juoppoja. Menestyneet naiset eivät voi olla lihavia. :(
Kukaan ystävistäni eikä edes oma poikakaverini tiedä tästä, kehuvat kyllä laihtumistani, mutta luulevat että olen onnistnut laihutuskuurillani.
Tosiasissa en pysty vastustamaan ruokaa, ahmin sitä ihan hirveästi, ja sen perään jälkkäreitä, sipsejä, karkkeja jätskejä. Joskus oikein ajattelen, ettei ole väliä mitä syön, kun "saanhan tän kaiken sitten kohta pois"
Oksentamisen jälkeen on puhdas olo. Olen saanut ahmia ruokaa nälkääni, nälkä on mennyt ohi ja sitten minun ei tarvitse lihoa siitä, kun oksennan kaiken vain pois. Sen jälkeen ei tee mieli enää ruokaa, ei ole nälkä eikä huono omatunto.
Hätkähdin joulun aikoihin nähtyäni valokuvani ja sen jälkeen käytyäni lääkärissä laktoosi-intoleranssitesteissä olevani todella lihava. Minulle oli kertynyt liikakiloja hiljalleen, enkä edes tajunnut sitä. Mietin aina valokuviani katsellessa, että miksi näytän aina noin hirveälle, lihavalle, miks kaikki kuvat epäonnistuu. Sitten laktotestiin piti punnita, minkä määrän ne saa antaa sitä etanolia ja en ollut uskoa silmiäni kun vaaka näytti 72 kg. Minä, joka vielä puolitoistavuotta sitten olin painanut 58kg. Olen siis 156 cm pitkä.
Sitten alkoikin ahistaa. En halua olla lihava, inhoan roikkuvaa mahaa, kaksoisleukaa, hyllyviä käsivarsiani ja minua hävettää olla näin läsähtänyt. Sen jälkeen olen lähes päivttiän oksentanut väkisin kaiken syömäni pois. Syömisen jälkeen tulee oikein hirveän huono omatunto, että miks mun piti taas mennä syömään, ei musta tälllä menolla tule laihaa, ja täytyy jotenkin saada pois ne läskien aiheuttajat ennenkun ne kerkeää imeytyä elimistöön.
Olen tammikuusta laihtunut 11 kiloa. Painan nyt 62 kg, eikä olo enää tunnu niin epätoivoiselle. Silti jatkan oksentamista. Haluaisin toiset kymmenen kiloa pois. Ja jos lopetan, lihonko takaisin?
Minua ahistaa kaikkki mainosten laihat mallit,sellainen tahtoisin olla. Lihavia katsotaan aina kieroon, lihavat ovat yleensä joko tyhmiä, etteivät huolehdi itsestään, jotenkin vammaisia, rassukoita, tai juoppoja. Menestyneet naiset eivät voi olla lihavia. :(
Kukaan ystävistäni eikä edes oma poikakaverini tiedä tästä, kehuvat kyllä laihtumistani, mutta luulevat että olen onnistnut laihutuskuurillani.
Tosiasissa en pysty vastustamaan ruokaa, ahmin sitä ihan hirveästi, ja sen perään jälkkäreitä, sipsejä, karkkeja jätskejä. Joskus oikein ajattelen, ettei ole väliä mitä syön, kun "saanhan tän kaiken sitten kohta pois"
Oksentamisen jälkeen on puhdas olo. Olen saanut ahmia ruokaa nälkääni, nälkä on mennyt ohi ja sitten minun ei tarvitse lihoa siitä, kun oksennan kaiken vain pois. Sen jälkeen ei tee mieli enää ruokaa, ei ole nälkä eikä huono omatunto.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vaikka olet ollut ylipainoinen pituuteesi nähden jokin aika sitten ja haluat "laihduttaa" ei ratkaisu ole BULIMIA!!! Sinun täytyisi unohtaa oksentelu ja laihduttaa ihan luonnollisesti: uudista ruokavaliosi:kevyttä syömistä ja salaatteja:; terveelliusesti!! Pari karkkia ja herkkua silloin tällöin on luonnollista. mutta ahmiminen ja oksentelu joikistuaksesi on VÄÄRIN!!! Ota neuvostani vaari ja ryhdy toimeen: pelasta itsei!!! Kaverini on sairastanut ensin anoreksiaa sitten bulimiaa. jA Voin sanoa: ettet halua kokea sitä mitä me koimme ystäväni kanssa.
ps. miksi kaikkien pitäisi näyttää cindy crawfordeilta? Eikö oma itsemme riitä? JA muista kaueus on katsojan silmissä
Hyviä jatkoja sinulle!
Kiitos viestistäsi.
Siis en minä sitä bulimiaa halunnutkaan.
Se on vain tullut, kun on ollut huono omatunto syömisistä ja tulee sellainen olo että ne pitä saada pois. ne tiedä miten siitä pääsee eroon.
On tietty parempiakin päiviä, jolloin en ahmi ja koitan olla terveellisemmällä ruokavaliolla, mutta sitten se karkinhimo ym iskee eikä sitä saa pysäytettyä ja sitten ärsyttää niin paljon etä on pakko oksentaa ne pois.
Olen laihtunut sillä,mutten halunnut käyttää sitä laihutuskeinona. Mut kait sitä pakostakin laihtuu kun yökkii ulos kaiken syömänsä... En haluais ahmia mitään, pitäs jotenkin päästä eroon siitäenkä edes tajua miks pitää syödä ja syödä itsensä ähkyyn, vaikkei enää olis nälkäkään.
Ärsyttävää.
Tajusin tässä äskettäin että tälläinen on bulimiaa.
Olen tehnyt vuosia samaa kuin sä. (noh.. kolme vuotta) sillä erolla, etten ahmi. Oksennan pois kaiken tavallisenkin ruokamäärän.
JA voin sanoa, että mun kropassa ei oo mitään kehottavaa. Vaikka elänkin painoindeksillä 18, se ei tarkoita että olisin terve ja kaunis. Ennen reikiintymättömät hampaat ovat nyt rei'issä ja niitä vihloo (vatsanesteet syövyttävät oksentaessa väkisinkin) hiukset lähtee kun vitamiinit eivät ehdi imeytyä kun ne oksentaa (ennen paksut kiiltävät hiukset nyt ohuet ja kuivat) kynnet eivät kasva, iho on kuivaa, posket turvonneet (poskilihakset kasvavat oksentaessa jolloin posket paksunevat ja oksentaminen aiheuttaa myös rauhasten turpoamista) Kummallisia vatsakipuja ja kramppeja, sydämeen sattuu usein ja vihloo, Ei jaksa enää liikkumisharrastuksia kun väsyy, noustessa pyörryttää ja taju on hyvin helposti kanskaalla ja lisäksi etten fyysisesti ole terve, se aiheuttaa masennusta ahdistusta ja YKSINÄISYYTTÄ!
Lopeta, jos suinkin pystyt. syömishäiriö on sairaus, johon sun täytyy hakea apua, jollet pysty lopettamaan. oksentaminen ei ole NORMAALIA! Ihmiset eivät oikeasti tee niin. Se on sairasta, ja siihen täytyy hakea apua. Pelasta itsesi kuilusta kun vielä voit.. Sä et tiedä, mihin toi voi johtaa. Bulimiaan voi myös kuolla!
voimia!
Olen sairastanut 12 vuotta...aluksi anorektinen vaihe ja sitten se muuttui bulimiaksi.Kaikki alkoi viattomasta laihiksesta josta aiheutui vuosien helvetti.
Tasan vuosi sitten vasta tajusin, että olen sairas ja hakeuduin hoitoon.Nyt olen käynyt vuoden terapiassa,opetellut syömään ja ennen kaikkea päässyt laihduttamisen pakkoajatuksesta.
Lihomisen pelko oli aluksi aivan hirveä mutta huomasin ilokseni, että kun ahmimis/laihdutus- kierre katkeaa ja syöminen normalisoituu...paino ei nousekaan!
Pystyn hyvin kuvitella miltä susta tuntuu kun ei voi puhua asiasta lähimipien ihmisten kanssa...älä yritä yksin sillä siihen ei kenenkään voimat riitä.
Musta tuntuu, että elämä on nyt vasta 26-vuotiaana alkanut...edelleen välillä on ahdistavia päiviä mutta se auttaa kun voi heti purkaa tuntemukset jollekin.
Toivon sulle rohkeutta kertoa asiasta lähemmillesi ja/tai asiantuntijalle.Apua saa jopa ihan terveyskeskuslääkäriltä.´