Neuvostoliitto tarvitsi Suomessa luottomiehen ja luottomies suojelunsa. Syntyi keskinäinen riippuvuus. Kekkosen aseman varmistamiseksi ajauduttiin aika ajoin tilanteisiin, joista vain Kekkonen saattoi meidät pelastaa.
Uudella linjallaan Kekkonen oli johdonmukainen. Hän ei missään tärkeässä yhteydessä vuoden 1944 jälkeen lausunut julkisuuteen poikkipuolista sanaa Neuvostoliiton järjestelmästä tai johtajista. Päinvastoin, hän kehotti toistuvasti Suomen lehdistöä, virkamieskuntaa ja kansalaisia pidättymään arvostelusta. Syntyi ilmiö nimeltä ”suomettuminen”.
Ainoana länsimaana Suomen valtio allekirjoitti 1974 kommunikean, jossa luvattiin lehdistön puolesta olla ”vahingoittamatta maiden välisten ystävyyssuhteiden suotuisaa kehitystä”. Vielä 1983 Suomen Sanomalehtimiesten Liitto lupasi periaateohjelmassaan harrastaa itsesensuuria ”sopusoinnussa Suomen yya- sopimukseen perustuvan aktiivisen ja rauhantahtoisen puolueettomuuspolitiikan kanssa”.
Kekkonen itse sanoi olleensa erityisen varovainen keskusteluissaan lännen johtavien valtiomiesten kanssa. ”Olen sanonut vain sellaista, mitä voi hyvin tulla Neuvostoliiton tietoon, ja päinvastoin. Tiedän, että kummankin puolen tiedustelupalvelu voi joskus saada selville, mitä olen milloinkin sanonut ja kaksinaamaisuus ei tällöin ole muuta kuin vahingoksi maalle…”
Uudella linjallaan Kekkonen oli johdonmukainen. Hän ei missään tärkeässä yhteydessä vuoden 1944 jälkeen lausunut julkisuuteen poikkipuolista sanaa Neuvostoliiton järjestelmästä tai johtajista. Päinvastoin, hän kehotti toistuvasti Suomen lehdistöä, virkamieskuntaa ja kansalaisia pidättymään arvostelusta. Syntyi ilmiö nimeltä ”suomettuminen”.
Ainoana länsimaana Suomen valtio allekirjoitti 1974 kommunikean, jossa luvattiin lehdistön puolesta olla ”vahingoittamatta maiden välisten ystävyyssuhteiden suotuisaa kehitystä”. Vielä 1983 Suomen Sanomalehtimiesten Liitto lupasi periaateohjelmassaan harrastaa itsesensuuria ”sopusoinnussa Suomen yya- sopimukseen perustuvan aktiivisen ja rauhantahtoisen puolueettomuuspolitiikan kanssa”.
Kekkonen itse sanoi olleensa erityisen varovainen keskusteluissaan lännen johtavien valtiomiesten kanssa. ”Olen sanonut vain sellaista, mitä voi hyvin tulla Neuvostoliiton tietoon, ja päinvastoin. Tiedän, että kummankin puolen tiedustelupalvelu voi joskus saada selville, mitä olen milloinkin sanonut ja kaksinaamaisuus ei tällöin ole muuta kuin vahingoksi maalle…”
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.