Tai ainakin unelmoin siitä:( olen itse erittäin kielteinen pettämisen suhteen, en ymmärrä miksei ennemmin jätä puolisoa jos suhde niin huono että ajautuu pettämään, muttamutta, tässä sitä ollaan.
Eli suhde kestänyt 12v, 3 lasta, tasaista tavallaan. seurustelu aloitettiin 15 vuotiaina, nyttemmin molemmat olemme kasvaneet, mutta aivan eri suuntiin, arvomaailmat meillä niin erilaisia että nykyisin vaikea keskustella juuri mistään, ja hiljaista on ollutkin. Viimeisen 3 vuoden aikana seksiä ehkä kymmenen kertaa, viimeisimmän vuoden aikana ei kertaakaan..!! Olen kaikinpuolin turhautunut, lapset kuitenkin pieniä ja isäänsä kiintyneitä, eli raastavalta tuntuisi nyt lähteä ja aiheuttaa sellainen kriisi lapsille, etenkin kun kotina periaatteessa rauha maassa. Emme puhu ongelmista enää, vuosia teimme sitä ja välillä hetkiksi helpottikin, nykyisin ei enää jaksa.
Ajattelin sinnitellä vielä vuosia, olla suosiolla ilman tunteita miestä kohtaan ja muut tarpeet hoitaa omatoimisesti... Ja nyt sitten olen korviani myöten ihastunut ihmiseen joka on useaan kertaan osoittanut kiinnostusta ja tietää tilanteeni aika tarkkaan. Puoli vuotta, ylikin ehkä, tätä on kestänyt, mutta jatkuvasti pahemmin tekee mieli ratketa...
Mitä ihmettä teen?? Tuntuu hullulta, mutta toivoisin vain että mieheni lähtisi, vaikka niin että hän löytäisi toisen. Itsekästä kyllä, mutta en ole kyennyt itse tekemään päätöstä joka vaikuttaisi lapsiini niin. En jaksaisi olla näin lamaantunut, haluaisin elää ja tuntea, näiden vuosien jälkeen ei seikkailukaan tekisi pahaa... Apua, neuvoja?
Eli suhde kestänyt 12v, 3 lasta, tasaista tavallaan. seurustelu aloitettiin 15 vuotiaina, nyttemmin molemmat olemme kasvaneet, mutta aivan eri suuntiin, arvomaailmat meillä niin erilaisia että nykyisin vaikea keskustella juuri mistään, ja hiljaista on ollutkin. Viimeisen 3 vuoden aikana seksiä ehkä kymmenen kertaa, viimeisimmän vuoden aikana ei kertaakaan..!! Olen kaikinpuolin turhautunut, lapset kuitenkin pieniä ja isäänsä kiintyneitä, eli raastavalta tuntuisi nyt lähteä ja aiheuttaa sellainen kriisi lapsille, etenkin kun kotina periaatteessa rauha maassa. Emme puhu ongelmista enää, vuosia teimme sitä ja välillä hetkiksi helpottikin, nykyisin ei enää jaksa.
Ajattelin sinnitellä vielä vuosia, olla suosiolla ilman tunteita miestä kohtaan ja muut tarpeet hoitaa omatoimisesti... Ja nyt sitten olen korviani myöten ihastunut ihmiseen joka on useaan kertaan osoittanut kiinnostusta ja tietää tilanteeni aika tarkkaan. Puoli vuotta, ylikin ehkä, tätä on kestänyt, mutta jatkuvasti pahemmin tekee mieli ratketa...
Mitä ihmettä teen?? Tuntuu hullulta, mutta toivoisin vain että mieheni lähtisi, vaikka niin että hän löytäisi toisen. Itsekästä kyllä, mutta en ole kyennyt itse tekemään päätöstä joka vaikuttaisi lapsiini niin. En jaksaisi olla näin lamaantunut, haluaisin elää ja tuntea, näiden vuosien jälkeen ei seikkailukaan tekisi pahaa... Apua, neuvoja?
Vastaukset 6
Vanhimmat
No jos oikeasti kaikki keinot on käytetty, eikä tunteita ole, niin eihän auta, kuin ero. Voihan hyvä vanhempi olla eronneenakin ja, jos lapset saavat olla tasapuolisesti kummallakin. Voithan kertoa erohalusi miehellesi, jos hän onkin samaa mieltä. Ei väkisin tule mitään.
Lisään viellä, että pettämistä en ehkä suosittele. Se voi ainakin tehdä miehestäsi katkeran ja ette voi erota ystävinä ja yhteiset lapset kuitenkin vaativat olemaan väleissä.
Tosiaan tuntuu ettei oikein mitään ole tehtävissä, ja ymmärrän kuinka hölmöä pettäminen olisi, välitän miehestäni tietysti vaikkei romanttisia tunteita ole. Ja tiedän että pettämällä satuttaisin eron lisäksi paljon enemmän.. Miehen kanssa erosta olen puhunut, hän on sanonut odottaneensa pelolla jo kauan sitä milloin lähden. Eli hän ei halua erota, vaikka näen kyllä ettei hänkään onnellinen ole näin.. Ja esim. täydellinen läheisyyden puute on tasapuolisesti molempien osalta toteutunut jo vuosia.
eroon ja äkkiä, älä hyvä ihminen tuhlaa elämääsi noin köyhään elämään,,,ja lapset kyllä sopeutuu
Lapset vaistoaa ilman sanomattakin teidän tilanteen. Vaikka olisvat kuinka "pieniä". Lapset tietää joskus tilanteiden keskellä enemmän asioista kun aikuiset voi kuvitellakaan. Ehkäpä miehesi tuntee samoin ja sopuero olis mahdollinen?. Kaikkien parhaaks. Tuskin miehesikään kovin onnellinen on ja tarpeet tyydytettynä jos tilanne on tuo.
heiii, sähän puhut välillä asiaakin, -en tosin tyhmänä oo sua ikinä pitänytkään