salaman isku veneeseen

"... lasikuitukin johtaa sähköä sateella..."

Salamasta purkautuva sähkövaraus ei aina noudata näitä johtaa/ei johda-sääntöjä vaan etenee veneessäkin mitä kummallisempia reittejä lähinnä sieltä, mistä reitti sattuu olemaan lyhin...

"paitsi jos on jo selällä ja se rajuilma yllättää.
mitä teemme silloin?"

Ihan saman kuin muutenkin, eli huomioitte ukkoseen liittyvät todelliset vaarat:

- nopeasti voimistuva ja suuntaansa vaihtava tuuli.
- sateen ja/tai raekuuron aiheuttaman näkyvyyden huonontumisen

Voihan se salama iskeä veneeseen, mutta sen todennäköisyys on pienempi kuin loton jättipotin voittaminen. Ja loppujen lopuksi, jokainen meistä kuolee, joten miksi murehtia olemattomia riskejä?

Välittäjä_LKV kirjoitti:

"paitsi jos on jo selällä ja se rajuilma yllättää.
mitä teemme silloin?"

Ihan saman kuin muutenkin, eli huomioitte ukkoseen liittyvät todelliset vaarat:

- nopeasti voimistuva ja suuntaansa vaihtava tuuli.
- sateen ja/tai raekuuron aiheuttaman näkyvyyden huonontumisen

Voihan se salama iskeä veneeseen, mutta sen todennäköisyys on pienempi kuin loton jättipotin voittaminen. Ja loppujen lopuksi, jokainen meistä kuolee, joten miksi murehtia olemattomia riskejä?

Lue lisää

Jos keli on päällä avoimella vesialueella, todennäköisyys on kyllä paljon suurempi.

Teräsvene on turvallinen ukkosella, vain jos se on katettu eli kajuutallinen, jossa lattiat / seinät puuta tms. sähköä eristävää materiaalia. Mutta joku alumiiininen avo-pulpettivevene (esim. Busterit) on sateella ja ukkosella varsinainen itsemurhavene. vielä kun on hiilikuitu-vavat pystyssä, niin,. on aika herkku kohde salamalle.

Jotkut vanhat keskusteluketjut ovat toisinaan ajankohtaisia - etenkin salamamointiin liittyvät - näin kesällä.
Etsi netistä STEK: n opas Vene ja Sähkö. Siinä on hyvää tietoa myös ukkosesta.
Amerikan veneen omistajien liitto ABYC : n sivuilla on myös paljon juttua ukkossuojauksesta.

Thunderbolt

"Ei ole kukaan koskaan kuollut salamaniskuun veneessä,"


Onk tämä oikeaa faktaa tilastoista vai pelkkää mutua. Väittiääisin, että mutua.

Sähkö ei tunkeudu veteen vaan on sen pinnalla. Siksi mikään, joka on veden alla, ei tarvitse maadotusta eikä sen läpi mene virtaa.

Veneen sisällä olevat suuret metalliesineet täytyy maadoittaa, jos ukkossuojauksia ryhdytään asentamaan.
Jos veneessä ei ole paljasta metalliköliä, niin silloin pohjaan asennetaan kupariset purkauksen poistolevyt, joihin veneen maadoitukset johdetaan.
Noiden levjen koko määrääytyy veneenkoon mukaan. Olen lukenut ameriikan venesivuilta, että pieninkin levy tulisi olla vähintäin neliöjalan suuruinen.
Floridassa tarvittava ukkossuojaus on laaja prosessi. Siinä maadoitetaan kaikki nyrkkiä suuremmat metalliesineet veneessä.
Erityisen huolellisesti hoidetaan masto, riki ja kaiteet.
Myös kaikki läpiviennit, akselit ja peräsimet maadoitetaan.
Tämä tarkoittaa että myös galvaaninen suojaus täytyy olla hyvässä kunnossa - sinkit kuluvat.
Ukkossäällä ei kannella saa olla sivuiskun vaaran takia ja erityisen vaarallinen paikka on kuulemma puomin alla.
Suojatun veneen masto antaa veneen ympärille suoja-alueen, joka lähtee maston huipusta 30˚ kulmassa alaviistoon, mutta koska sivuisku ulottuu useimman metrin päähän rikistä, niin kannella ei pidä olla.
Sisälläkään ei saa istua yhdessä kasassa, vaan selvästi erossa toisistaan, jotta sivuiskulle otollista massaa ( ihmisen suolavettä) ei olisi liikaa houkuttelemassa.
Ukkossuojauksen teko veneeseen, jota ei ole veistämöllä siihen valmisteltu, on erittäin suuritöinen ja kalls työ.
Floridassa suojaus on välttämätön, mutta meilläkin kannatta edes masto ja riki maadoittaa, sillä jos se salama joutuu etsimään tietään ulos tuloksena saattaa olla seulamainen pohja kuten tuolla edella jo kerrottiin.
Kyllähän se meillä on lottovoittoon verrattava tilanne jos salama sattuu kohdalle, mutta onhan meillä lottovoittojakin nähty.

Thunder bolt

Anonyymi kirjoitti:

Sähkö ei tunkeudu veteen vaan on sen pinnalla. Siksi mikään, joka on veden alla, ei tarvitse maadotusta eikä sen läpi mene virtaa.

Ei tässä tietenkään köliä olla maadoittamassa, vaan ollaan maadoittamassa mastoa köliin joka on siis lasikuidun sisään rakennettu rautaköli.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tässä tietenkään köliä olla maadoittamassa, vaan ollaan maadoittamassa mastoa köliin joka on siis lasikuidun sisään rakennettu rautaköli.

Tuo ei tavallaan toimi, koska se rautaköli on eirstetty sinne lasikuidun sisään. Lasikuitu ei aluksi johda sähköä lainkaan veteen (yleeensä toivotttava tilanne).

Ukkossuojaus täytyy jakaa kahteen osaan.

1)
ukkosenjohdin estää salaman iskuja ja alenta aukkoisen rajuutta. Tämä on kaupungeissa yleisin ukkossuojauksen tapa toimia. Ukkosjohdin purkaa ilman varausta näkymättömästi jo ennen kuin edes ensimmäinen salama iskee. Koska kaupungeissa on paljon ukkosenjohdattimia "vieri vieressä", niin niiden ennakkovaikutus on suuri. Myös erittäin korkea radio/linkkimastolla on sama efekti. Eli yksittäinen suuri johdatin hillitsee ukkosia. Vene tuskin toimii kovin hyvin tässä tehtävässä, se on liian pieni ja matala.

2)
Jos salama iskee, etsii se helpoimman tien (paras sähkönjohtavuus) tasata potentiaaleja. Alussa kanava aukeaa, ja kun pääsalama tulee, se voi kulkea eri hieman reittiä. Kun vene on yksin aavalla ulapalla, on se potentiaalinen kohde avata kanava salamalle, koska se on "piikki" tasaisessa ympäristössä. Tällöin tulee veneen ukkosenjohdin arvoonsa. Salamalle suunnitellun reitin tulee olla mahdollisimman hyvä eli johtaa hyvin sähköä ja olla riittävän paksu jotta se kestää salaman purkausenergian. Jos reitti on "ahdas" (kansankielisesti), niin salama hakee rinnalleen toisen reitin ja avaa sen.

En oikein usko apusähkökaapelien teoriaan toimia riittävänä ukkosenjohtimena. Saahan sillä vantin maadottamisella varmaan mielenrauhaa, mutta jos salama iskee niin kyllä se rinnalleen hakee toisenkin purkauskanavan. Se kaapelin päässä oleva hauenleuka ei riitä pinata-alaltaan muodostamaan veteen riittävän hyvin kestävää johdetta.

Tässä on lisää ABYC: sivuilta löydettyä ukkossuojaustietoa.
Jos masto ei seiso kölin päällä ( siis normaalin paljaan metallikölin), vaan on kannelle asennettu, on siihen asennettava paksu kuparikaapeli maston alapäästä köliin.
Tuo kaapeli täytyy johtaa mahdollisimman suoraan sieltä maston päästä alaspäin, sillä jyrkän mutkan salama saattaa ”oikaista”
Rusteista köliin johtavat maadoitukset täytyy myös saada mahdollisimman pienin mutkin sinne alas.
Lisäksi kaikki liitokset täytyy vuosittain tarkastaa, jotta johtavuus pysyy kunnossa.
Jos masto on muuta materiaalia kuin alumiinia, täytyy maston huippuun tehdä pieni kuparitappi, josta paksu kaapeli johdetaan alas köliin tai maadoituslevyyn.
Ukkosen uhatessa tulisi VHF ja maston sähkölaitteet kytkeä irti, jos mahdollista, niin liitokset auki. Niistä kaapeleista voi saada sivuiskun pahimmassa tilantessa.
Kaikki herkät laitteet pitäisi laittaa uuniin tai erilliseen metallilaatikkoon.

Terv. Thunder bolt

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on lisää ABYC: sivuilta löydettyä ukkossuojaustietoa.
Jos masto ei seiso kölin päällä ( siis normaalin paljaan metallikölin), vaan on kannelle asennettu, on siihen asennettava paksu kuparikaapeli maston alapäästä köliin.
Tuo kaapeli täytyy johtaa mahdollisimman suoraan sieltä maston päästä alaspäin, sillä jyrkän mutkan salama saattaa ”oikaista”
Rusteista köliin johtavat maadoitukset täytyy myös saada mahdollisimman pienin mutkin sinne alas.
Lisäksi kaikki liitokset täytyy vuosittain tarkastaa, jotta johtavuus pysyy kunnossa.
Jos masto on muuta materiaalia kuin alumiinia, täytyy maston huippuun tehdä pieni kuparitappi, josta paksu kaapeli johdetaan alas köliin tai maadoituslevyyn.
Ukkosen uhatessa tulisi VHF ja maston sähkölaitteet kytkeä irti, jos mahdollista, niin liitokset auki. Niistä kaapeleista voi saada sivuiskun pahimmassa tilantessa.
Kaikki herkät laitteet pitäisi laittaa uuniin tai erilliseen metallilaatikkoon.

Terv. Thunder bolt

Lue lisää

Joo, mutta kun se rautaköli on lasikuiturungon sisäpuolella. Useat ns. Blue Water-purjeveneet valtamerillä ovat tällaisia.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on lisää ABYC: sivuilta löydettyä ukkossuojaustietoa.
Jos masto ei seiso kölin päällä ( siis normaalin paljaan metallikölin), vaan on kannelle asennettu, on siihen asennettava paksu kuparikaapeli maston alapäästä köliin.
Tuo kaapeli täytyy johtaa mahdollisimman suoraan sieltä maston päästä alaspäin, sillä jyrkän mutkan salama saattaa ”oikaista”
Rusteista köliin johtavat maadoitukset täytyy myös saada mahdollisimman pienin mutkin sinne alas.
Lisäksi kaikki liitokset täytyy vuosittain tarkastaa, jotta johtavuus pysyy kunnossa.
Jos masto on muuta materiaalia kuin alumiinia, täytyy maston huippuun tehdä pieni kuparitappi, josta paksu kaapeli johdetaan alas köliin tai maadoituslevyyn.
Ukkosen uhatessa tulisi VHF ja maston sähkölaitteet kytkeä irti, jos mahdollista, niin liitokset auki. Niistä kaapeleista voi saada sivuiskun pahimmassa tilantessa.
Kaikki herkät laitteet pitäisi laittaa uuniin tai erilliseen metallilaatikkoon.

Terv. Thunder bolt

Lue lisää

Mihin lämpötilaan uuni säädetään ja kuinka pitkään niiden täytyy olla siellä?

Anonyymi kirjoitti:

Joo, mutta kun se rautaköli on lasikuiturungon sisäpuolella. Useat ns. Blue Water-purjeveneet valtamerillä ovat tällaisia.

Etkö lukenut mitä edellä kirjoitettiin?
Pohjaan asennetaan kuparilevy tai kaksi, joihin maadoitukset kytketään.
Tuo kuparilevy johtaan sitten sen salaman veneen ulkopuolelle.
Kirjoita hakukoneeseen sana: ”lightning strike on boat”, niin pääset tunnelmaan käsiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Etkö lukenut mitä edellä kirjoitettiin?
Pohjaan asennetaan kuparilevy tai kaksi, joihin maadoitukset kytketään.
Tuo kuparilevy johtaan sitten sen salaman veneen ulkopuolelle.
Kirjoita hakukoneeseen sana: ”lightning strike on boat”, niin pääset tunnelmaan käsiksi.

Lue lisää

Jos se kaapeli pitää johtaa suorinta tietä mereen, niin onko Albin Vegoihin tehty runkoihin ukkosenjodinkaapelille läpiviennit veden alle heti maston alapuolelle ja sitten se kuparilevy liimattu runkoon siihen kohtaan?

Anonyymi kirjoitti:

Jos se kaapeli pitää johtaa suorinta tietä mereen, niin onko Albin Vegoihin tehty runkoihin ukkosenjodinkaapelille läpiviennit veden alle heti maston alapuolelle ja sitten se kuparilevy liimattu runkoon siihen kohtaan?

Lue lisää

Ilmeisesti vanhemmista pohjoismaissa valmistetuissa veneissä ei ole mitään ukkossuojausta.
Eikä taida olla muissakaan vanhemmissa veneissä.
Kuten noissa ABYC : in sivuilta löytyvissä ohjeissa sanotaan, niin jyrkkiä mutkia ei saa olla, joten se purkupaikka pitää olla melko lähellä veneen keskialuetta, jos joku suojaus halutaan tehdä.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmeisesti vanhemmista pohjoismaissa valmistetuissa veneissä ei ole mitään ukkossuojausta.
Eikä taida olla muissakaan vanhemmissa veneissä.
Kuten noissa ABYC : in sivuilta löytyvissä ohjeissa sanotaan, niin jyrkkiä mutkia ei saa olla, joten se purkupaikka pitää olla melko lähellä veneen keskialuetta, jos joku suojaus halutaan tehdä.

Lue lisää

Noh, mitä seurauksia sellaisille veneille on tullut kun salama on iskenyt eikä ole ollut suojausta?

Anonyymi kirjoitti:

Noh, mitä seurauksia sellaisille veneille on tullut kun salama on iskenyt eikä ole ollut suojausta?

Lievimmillään mastonpää menee päreiksi ja kalikat tippuvat kannelle. Samalla sähkölaitteet käryävät.
Näissä lievissä tapauksissa salama on löytänyt itse jonkun vähemmän dramaattisen tien ulos esim. potkuriakselin kautta.
Vakavammissa tapauksissa vain taivas on rajana. Jos salama ei löydä helppoa tietä ulos, se etsii kyllä reitin jostain.
Reittiä etsiessään tulee pahoja vahinkoja, kuten hengen menoja, veneen uppoamisia, tulipaloja ja muuta mihin mielikuvituskaan ei riitä.
Nykyveneet joissa on paljon elektroniikkaa saattavat menettää toimintakykynsä jo pelkästä hipaisustakin.
Näissä ukkossuojausasioissakin on omia toisinajattelijoita. Joidenkin mielestä mitään suojausta ei pidä asentaa, vaan yrittää pysyä mahdollisimman huomaamattomana.
Tämä tarkoittaa sitä, että kun oikein voimakas sähkökenttä muodostuu ukkosmyrskyn edellä, niin ilma rätisee ja hiukset nousevat pystyyn.
Tuossa tilanteessa esisalama etsii sopivaa purkauskanavaa. Näiden kerettiläisten mukaan jos meillä ei ole tarjota kunnollista reittiä (ukkosenjohdatinta) niin salama luopuu yrityksestään tulla kylään.
Virallinen tiede on kyllä nuo salaliittoteoriat kumonnut, mutta kaikenlaisia salaman hämäyshärpäkkeitä on myynnissä.
Salaman käyttäytymistä on tutkittu jo useampi sata vuotta ja työ jatkuu kaiken aikaa. Esimerkiksi pallosalamasta ei ole saatu tieteellistä näyttöä, vaikka sen näyttäytymisestä on lukuisia merkintöjä historian kirjoissa.
Kuten sanottu, meilläpäin vaara on melko pieni, mutta jokin minimisuojaus olisi kyllä hyvä olla, koska ilmaston muutoksen mukana ukkosmyräkät yleistyvät ja voimistuvat.

Anonyymi kirjoitti:

Lievimmillään mastonpää menee päreiksi ja kalikat tippuvat kannelle. Samalla sähkölaitteet käryävät.
Näissä lievissä tapauksissa salama on löytänyt itse jonkun vähemmän dramaattisen tien ulos esim. potkuriakselin kautta.
Vakavammissa tapauksissa vain taivas on rajana. Jos salama ei löydä helppoa tietä ulos, se etsii kyllä reitin jostain.
Reittiä etsiessään tulee pahoja vahinkoja, kuten hengen menoja, veneen uppoamisia, tulipaloja ja muuta mihin mielikuvituskaan ei riitä.
Nykyveneet joissa on paljon elektroniikkaa saattavat menettää toimintakykynsä jo pelkästä hipaisustakin.
Näissä ukkossuojausasioissakin on omia toisinajattelijoita. Joidenkin mielestä mitään suojausta ei pidä asentaa, vaan yrittää pysyä mahdollisimman huomaamattomana.
Tämä tarkoittaa sitä, että kun oikein voimakas sähkökenttä muodostuu ukkosmyrskyn edellä, niin ilma rätisee ja hiukset nousevat pystyyn.
Tuossa tilanteessa esisalama etsii sopivaa purkauskanavaa. Näiden kerettiläisten mukaan jos meillä ei ole tarjota kunnollista reittiä (ukkosenjohdatinta) niin salama luopuu yrityksestään tulla kylään.
Virallinen tiede on kyllä nuo salaliittoteoriat kumonnut, mutta kaikenlaisia salaman hämäyshärpäkkeitä on myynnissä.
Salaman käyttäytymistä on tutkittu jo useampi sata vuotta ja työ jatkuu kaiken aikaa. Esimerkiksi pallosalamasta ei ole saatu tieteellistä näyttöä, vaikka sen näyttäytymisestä on lukuisia merkintöjä historian kirjoissa.
Kuten sanottu, meilläpäin vaara on melko pieni, mutta jokin minimisuojaus olisi kyllä hyvä olla, koska ilmaston muutoksen mukana ukkosmyräkät yleistyvät ja voimistuvat.

Lue lisää

Noiden spekulointien sijasta pitäisi lukuisten vuosikymmenten kokemuksilla olla faktaakin siitä mitä oikeasti on tapahtunut.

Anonyymi kirjoitti:

Noiden spekulointien sijasta pitäisi lukuisten vuosikymmenten kokemuksilla olla faktaakin siitä mitä oikeasti on tapahtunut.

Pystytkö lukemaan englannin tai saksan kielisiä sivuja?
Niiltä sivuilta löytyy kuvauksia kuinka veneille on käynyt kun oikein kunnolla tärähtää.
Kirjoita hakukoneeseen esim. ”lightning strike on boat” tai
”blitzeinschlag auf boot” myös yacht käy.
Sieltä löydät kertomuksia ja kuvia näistä tapauksista.

Terv. Thunder bolt

Anonyymi kirjoitti:

Pystytkö lukemaan englannin tai saksan kielisiä sivuja?
Niiltä sivuilta löytyy kuvauksia kuinka veneille on käynyt kun oikein kunnolla tärähtää.
Kirjoita hakukoneeseen esim. ”lightning strike on boat” tai
”blitzeinschlag auf boot” myös yacht käy.
Sieltä löydät kertomuksia ja kuvia näistä tapauksista.

Terv. Thunder bolt

Lue lisää

Luen englanninkielisiä sujuvasti. Laiturinaapurin suojaamattomaan veneeseenkin iski salama mutta vain sähkölaitteet hajosivat eikä siitäkään ole kirjoiteltu. Nettiin kirjoitellaan tietysti runsaimmin pahoista tapauksista mutta kuparilevysuojauksien vähäisyydestä taas voisi päätellä ettei vaara kuitenkaan ole suuri?

Anonyymi kirjoitti:

Luen englanninkielisiä sujuvasti. Laiturinaapurin suojaamattomaan veneeseenkin iski salama mutta vain sähkölaitteet hajosivat eikä siitäkään ole kirjoiteltu. Nettiin kirjoitellaan tietysti runsaimmin pahoista tapauksista mutta kuparilevysuojauksien vähäisyydestä taas voisi päätellä ettei vaara kuitenkaan ole suuri?

Lue lisää

Tämä on hyvä oletus. Aara ei ole suuri joten tätäkään asiaa ei kannata vatvoa yhtään enempää. Ukkonen on vain suuten maailman ongelma ja pieni Suomi on tätäkin asialta turvassa. Pitäkää salaliittoteoria ne.

Anonyymi kirjoitti:

Luen englanninkielisiä sujuvasti. Laiturinaapurin suojaamattomaan veneeseenkin iski salama mutta vain sähkölaitteet hajosivat eikä siitäkään ole kirjoiteltu. Nettiin kirjoitellaan tietysti runsaimmin pahoista tapauksista mutta kuparilevysuojauksien vähäisyydestä taas voisi päätellä ettei vaara kuitenkaan ole suuri?

Lue lisää

Tottahan se on että meidän vesillämme, jotka ovat vähäsuolaisia ja siksi eivät myöskään ole samalla tavalla salamaa puoleensa vetäviä kuten esim. Floridan rannikolla.
Olen lukenut tapauksista, joissa kaikki veneen sähkölaitteet ovat kärynneet, mutta ilman henkilövahinkoja.
Ääni oli kuulemma vastannut pommin räjähdystä.
Toiselta oli VHF antenni mennyt säpäleiksi - ilman henkilövahinkoja.
Näin eräältä saksalaissivustolta kuinka erään veneen kylkeen oli tullut sormenläpimeneviä reikiä kun salama oli etsinyt ulospääsyä.
Oma kokemus kohtaamisesta salaman kanssa ei ole veneilystä, vaan työelämästä.
Olin 80- luvulla reitillä rahtilentokoneella kun sain tärskyn nokkaan. Sääennusteissa oli niistä varoitettu ja siksi olin varmuuden vuoksi katkaisut puolet navigointi ja kommunikointi radioista pois päältä.
Sähkölaitteisiin eikä radioihin tullut mitään vikaa tuosta kohtaamisesta.
Isku kuullosti samalta kuin jättimäinen sulake olisi palanut. Välähdys vastasi sama kuin tuhat miestä olisi hitsannut saman aikaisesti isolla puikolla.
Erikoista oli se karmea haju, joka kesti useita kymmeniä sekunteja
Koska se salama oli polttanuut sen käytävänsä ilmaan, niin siitä syntyvä otsonin käry jäi pitkäksi aikaa leijumaan sinne ilmaan.
Perillä etsimme jäljet rungosta. Keulassa oli kaksitoista pientä pistettä, jotka olivat sulattaneet alumiinia. Kolme niistä oli mennyt läpi.
Pyrstössä oli n. kymmenen senttiä pitkä ja syvinmiltään kaksi senttiä suuri sulamisjälki siinä, mistä se oli purkautunut ulos.
Mielenkiintoista oli se että kaikki staattisen häiriön poistajat siivekkeiden ja korkeusperäsinten jättöreunoissa olivat täysin ehjät.

Anonyymi kirjoitti:

Tottahan se on että meidän vesillämme, jotka ovat vähäsuolaisia ja siksi eivät myöskään ole samalla tavalla salamaa puoleensa vetäviä kuten esim. Floridan rannikolla.
Olen lukenut tapauksista, joissa kaikki veneen sähkölaitteet ovat kärynneet, mutta ilman henkilövahinkoja.
Ääni oli kuulemma vastannut pommin räjähdystä.
Toiselta oli VHF antenni mennyt säpäleiksi - ilman henkilövahinkoja.
Näin eräältä saksalaissivustolta kuinka erään veneen kylkeen oli tullut sormenläpimeneviä reikiä kun salama oli etsinyt ulospääsyä.
Oma kokemus kohtaamisesta salaman kanssa ei ole veneilystä, vaan työelämästä.
Olin 80- luvulla reitillä rahtilentokoneella kun sain tärskyn nokkaan. Sääennusteissa oli niistä varoitettu ja siksi olin varmuuden vuoksi katkaisut puolet navigointi ja kommunikointi radioista pois päältä.
Sähkölaitteisiin eikä radioihin tullut mitään vikaa tuosta kohtaamisesta.
Isku kuullosti samalta kuin jättimäinen sulake olisi palanut. Välähdys vastasi sama kuin tuhat miestä olisi hitsannut saman aikaisesti isolla puikolla.
Erikoista oli se karmea haju, joka kesti useita kymmeniä sekunteja
Koska se salama oli polttanuut sen käytävänsä ilmaan, niin siitä syntyvä otsonin käry jäi pitkäksi aikaa leijumaan sinne ilmaan.
Perillä etsimme jäljet rungosta. Keulassa oli kaksitoista pientä pistettä, jotka olivat sulattaneet alumiinia. Kolme niistä oli mennyt läpi.
Pyrstössä oli n. kymmenen senttiä pitkä ja syvinmiltään kaksi senttiä suuri sulamisjälki siinä, mistä se oli purkautunut ulos.
Mielenkiintoista oli se että kaikki staattisen häiriön poistajat siivekkeiden ja korkeusperäsinten jättöreunoissa olivat täysin ehjät.

Lue lisää

Ihan uteliaisuudesta, oliko kääntöpyrstö kuutonen jo melkein viimeisillä lennoillaan?

Anonyymi kirjoitti:

Ihan uteliaisuudesta, oliko kääntöpyrstö kuutonen jo melkein viimeisillä lennoillaan?

Ei ollut se kuuluisa kuutonen. Samasta maasta minunkin koneeni kyllä oli kotoisin D.
Mielelläänhän sitä kertoisi enemmänkin juttua siitä maailmasta, mutta kun on niin pienet piirit meillä päin, niin siinä alkaa helposti yksityisyys kärsiä.

Thunder bolt