Millaisia kuvia on seinillänne?

Mahtaikohan taidehuutokauppa ottaa mun taulut listoille,eppäilen kovasti.

Hyvin vähän "aitoja" öljyväri tauluja löytyy seiniltäni. Aion säästää ne kaikki vielä toistaiseksi ,koska pian myös muutto toiseen asuntoon. Se asunto onkin aivan toisenlainen kuin se jossa asun nyt.
Siksi ajattelin asua uudessa jonkinaikaa kunnes tauluni etsivät paikkansa uuden kodin seiniltä.

Meillä kyllä on melkein kaikki taulut heinätori-taidetta, taitaisi meklari nauraa partaansa, jos veisin myytäväksi.
Maisematauluja monia. Eniten minun mieleeni on pienehkö taulu, jossa on talo, ja sen edessä kukkiva omenapuu.
Siinä oli jo ostettaessa reikä, vaan olkoon.
Yksi iso taulu kuvannee englantilaista rannikkokaupunkia savupiipuista päätellen.
Nimitaiteilijan työ kuvaa Kiutaköngästä.

Pistä myyntiin tuohon suomi24 torille, myö ostetään pois kuleksimasta.

Matkamuistoja eri Euroopan kaupungeista. Akvarelleja ja grafiikkaa. Yksi piirros lapsesta (itse tehty) ja kolme valokuvasuurennosta purjelaivoista, jotka kuvat otin myös itse. Ja sitten on myös taiteilijaystävältä saatu grafiikanlehti. Pariisista ostettua akvarellia en ole vielä seinälle laittanut, kun niiden kehysten ostaminen jostain syystä on viivästynyt. On minulla myös kauan sitten saatuja akvarelleja varsovalaiselta ystävältä, mutta ne olen säilyttänyt erillisessä kansiossa.

En minä niitä mistään halua luopua, koska niillä on tunnearvoa.

yksi tärkeä EI sana katosi alotuksesta. Kukaan ei varmaan arvaa mistä.:D

Pidän nykyisin linjaa Natural sopivampana meidän Ruokasalimme seinille.
Makuuhuoneessa on tietysti Ikoni nurkassa.
Keittiössä on pieni taulu, missä lukee "Varo vihaista Emäntää".

Kaikki ne maalaukset, joista Eremitaasi tai Louvre ole kiinnostuneet, ovat kassakaapissa. Enpä kerro kuitenkaan, missä ovat.
Ei satu olemaan pikkurahan puutetta, joten en niitä ole viitsinyt huutokauppaankaan päästää.
Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka jonkun Halosen pistäisinkin vessan seinälle.
Jonkin Helena niminenen Nais-Taitelija on nyt kumminkin pop.
Pitänee mennä kaivelemaan taulukasaa, josko on tullut joskus, kännipäissään, sellaistakin hankittua.

Ei tauluja,kuvia ja kortteja itse suunnitellen,vanhaa Suomenkuvalehteä vuosilta 1934-eteenpäin,kansikuvia.

Marilyniä myös eri sarjoissa,joku enkelitaulu makkarissa,yks arvotaulu vaatekaapissa,ei sovi noitten kans.
Äitini tekemä seinävaate risuista,siinäpä taitaa olla.Pelkistettyä ja yksinkertaista.
En ole ollenkaan tauluihminen.

Aktiiviaikanani harrastin kuvataidetta. Sieltä
on kertynyt tauluja seinille. Suhteilla ja tu-
tunkauppaa saannut edullisesti.
Suomalaisia ovat, ja tunnettuja.

Kasassa vaatekomeron päällä.

Aikanaan kertyi määrällisesti paljonkin kaikenlaista taidetta. Nyttemmin, nykyisessä asunnossa niitä ei mahdu laittamaan esille. Liika on liikaa kaikessa. Välillä vaihdeltu, mutta jo pitkään vakiintuneena omat lempparit paikoilleen.

Osa tauluista on tuntemattomien tekijöiden, mutta muutamat on kyllä arvokkaampiakin, tunnettujen tekijöiden töitä. Ollut periaatteena ostaa, jos itestä siltä tuntuu ja massissa rahaa. Nyt hyvä, kun rahat vähissä, eip tarvitse ostaa mitään.

Noin nyrkkisääntönä taiteen kanssa, rumakin taulu voi joskus aikojen päästä olla arvokas ja kaunis kukkataulu voi osoittautua ongelmajätteeksi.

Hah, kävin vilkaiseen, toistakymmentä öljyvärityötä ja paksu kasa grafiikanlehtiä oli "varastoituna" sinne kaapin päälle pölyyntymään. Mutta ei niistä raski luopuakkaan.

Seinätila tosiaan rajallinen, eikä tauluja voi laittaa kuin rajallisen määrän. Ei osteta nykyään enää lisää. Paitsi siltä yhdelta taiteilijalta pitää kyllä joskus jotain ostaa....

Lähettäkää rahaa.

=DW=

En ole eläessäni ostanut ainoatakaan taulua.
Niitä on vaan siunaantunut.

Öljyväri maalauksia ja grafiikkaa.

Omasta mielestäni kaunein on Aarne Alangon heinäseiväs taulu, erittäin kauniit värit.

Rakkain taulu on lapsenlapsen löytämä kukkataulu, jonka kehykset hän oli itse korjannut ja silmät loistaen toi sitä minulle sanoen, että nämä värisävyt sopivat juuri mummu sinun makuuhuoneeseen.

Kaksi kitaraa.
Akustinen ja sähköinen.

Kaksi komeata käsityöpuukkoa.
Toinen tehty faijalle ja toinen minulle. 1970 jotain.
Edelleen ovat käsityökelpoisia, niin kookkaitakin, että vaivaiskoivuja voi niillä nuotioon pilkkoa, vaan eivät ole Lapin Leu'un tyylisiä.
Pohojalaasen suu saattas vettyä.
Satunnainen Koi, mutta niitä en ole ripustanut, mistä lie ilmestyvät.
Jotain roinaa on purkamatta kellarissa, taitavat jäädä perikunnan vaivoiksi.
62v. ei oikein enää "sisusta".
Höpöstelyn aika kun on jäänyt jo taa.
H.

Öljyväri maalauksia on runsaasti, maisemia, muotokuvia. Seinät täynnä, muuttaessa toin kaikki uuteen paikkaan. Lapsille jäävät perinnöksi, isänsä tekemät...

Poikani koulussa maalaama taideteos, ei mitään muuta.
Tuo taulu on abstraktia taidetta, en tiedä mitä se esittää, mutta oikein kaunis on.

muutamia äidin ja isän peruja isän mestarinkirja äkkijyrkän oranssit lehmät kankaasta tehty oikeen iso taulu marimekon kaivo kankaasta tehty taulu ruskea kellertävä iso sekin seinäkelloja vaikka kuinka paljon eri värisiä posliinisia tosi paljon on tauluja niin ja yks iso on vielä semmoinen kankainen taulu joka on tuotu intiasta perustauluja mulla ei ehkä olis jos ei niitä olis kotoo tullu.

Arvokkaita on kanava työt. usko pois tämän hetken ihmiset eivät osaa arvostaa käsityötä... Minulla on kaikilla seinillä kanavatöitä ja aika suuria,myös mökillä .Lapsillekin olen tehnyt.

aika paljon on seinillä katseltavia maisemia sillä perheeseessä on oma taitaja

Lapsen ottamista valokuvista suurennoksia, niistä erityisesti pidän.
Muutama grafiikanlehti, erilaisia tekstiililejä vuosien varrelta, perintöryijyä, muutama ikoni, vuosikertalautassarjoja ja keramiikkaa.
Niin ja valokuvia löytyy.

11 öljyväriä, signeerattuja mutta ei arvokkaita. Kahdesta en ole varma.
Ovat ranta- ja maastomaisemia kotimaasta ja Espanjasta sekä kaupunkikuvaa Pariisista.

Oh:n pitkän ikkunaseinän verran keramiikkalautasia kappalaudassa..

Eteisen seinillä 4kpl vaimon tekemiä ristipistoja. Loput ullakolla.
Keittiössä 4-keramiikkaa yksi puukaiverrus.

Yksi erivärisistä meripihkan muruista ja hiekkajyväsistä tehty taulu.

Ullakolla ovat ainakin seinätekstiilit joitakin muita mutta en muista mitä.

Penskoille olemme antaneet kaikki heitä kiinnostaneet jotka eivät mahtuneet seinillemme muuton jälkeen.

Muuten, jos en haluaisikaan reikiä uusiin seiniin niin miten ihmeessä kiinnitän taulut seinille?

Halposti on mahtuneet..., kolme agvarellia, yksi krafiikanlehti, pari vesivärityötä - venäläisiltä alunperin hankittuja, ikoni, ryijy, suurennos pojan lapsista, vanhempamme, isovanhempani, sekä lähinnä sisustustauluiksi hankkimiani Minna Immosen kukkatauluja..ja muutama kaapissa häppeemässä, eli ei passaa kehua taidehankinnoillaan.., mutta eipä ole ollut ylimääräistäkään koskaan...

Öljyt halpoja, grafik--"kallista" en ole ostanut sijoitus mielessä....

Öljyt (kaksi) ostin 70 luvulla koska nimi oli TV:ssä (suomalainen) osto oli "niitti". Epäilin jo alussa asiaa--ja tarkistin, tulos oli taiteilija oli aivan nolla, se siitä olkoon seinällä ajat. Maalattu vanhalla tekniikalla.

Olen miettinyt taulujen ripustamista uudelleen aina tapetoinnin jälkeen ja lähitulevaisuudessa joudun tekemään sen taas pariinkin kertaan.

Öljyväritöitä ei ole enää kuin yksi vanhemmilta saatu, josta en haluaisi luopua. Yksi suurehko kehystetty grafiikan lehti tullee seuraamaan mukanani loppuun asti, samoin kuin muutamat vähemmän nimekkäiden maalaamat akvarellit, kukaties muutama painokuvakin.

50-vuotislahjaksi sain valita mieleiseni taulun Kimmo Pälikön tuotannosta. Helsinkiläinen järjestö, joka lahjan antoi arveli varmaankin minun valitsevan Helsinki-aiheisista tauluista, mutta ihastuin yhteen Kimmon akvarelleista.

Nuorena aikuisena ostin useinkin Ateneumissa opiskelevilta, työpaikoilla kierteleviltä "kulkukauppialta" kaljarahojen toivossa sutaistuja maalauksia, joita pidimme aikamme vaihtokehyksissä.

Ulkomaan matkoilta on tullut ostettua muutama pieni grafiikan lehti, jotka kehystettiin vasta Suomessa. Niiden kohtalosta en ole varma, enkä kaapissa lepäilevistä tauluista, joiden suurin arvo taitaa olla niiden kehyksissä.

Muutama kehystetty painokuva on myös, oikeastaan omaksi hämmästyksekseni, päässyt seinälleni. Olen itse ostanut jostain näyttelystä pienehkön painokuvan Picasson vihreälle pohjalle mustin vedoin maalamasta naisfiguurista. Selin olevan naisen mittasuhteetkin on maalattu väärin, mutta, jostain syystä kuva puhuttelee edelleen. Lahjaksi saatu kehystetty kopio vanhasta, Nordenskiöldin aikaisesta koillisväylän kartasta on eteisen seinällä, samoin postikorttikokoinen kopio vähän suuremmissa kehyksissä yhdestä Claude Monet'n lempimaalauksistani.

Toivon löytäväni mainituille painokuville aikanaan paikat myös seuraavasta kodistani. Voisikohan jotain ripustaa kylpyhuoneeseen, josta tulee nykynormien mukaan varsin tilava?;)

Kiitos aloituksesta, joka pysähdytti ajattelemaan.

Tietääkö muuten joku, mistä voisin kysyä, onko vanhalla suurikokoisella raanulla jotain arvoa vielä nykyisin? Sille ei löydy tilaa seuraavastakaan kodistani, eivätkä nuoret halua sitä.

Seinällä on jokunen lintutaulu, yksi isompi lahjaksi saatu maisema (sekin tuttua linturetkipaikkaa esittävä) ja lahjaksi saatu omakuva. Nurkissa pyörii muutama jolle ei täältä ole tilaa löytynyt...

Oman kodin seinillä ei juuri mitään ole.
Tykkään puhtaista seinistä.
Naimisissa ollessa oli seinät kun kirpputorilla.
Exä tykkäs laittaa joka kohtaan mikä vaan paljaana sattui olemaan jotain.
Nyt kun ei ole muita niin seinätkin on vapaat, kahta kelloa lukuunottamatta.

Botticellin luuttua soittava punatukkainen enkeli juliste kehyksissä.
Tanun silkkipainannus työ1300 luvulta. Vuori ap Japanin kansallisis aarre. Ostettu ateneumista.
Marjatta Tapiolan Luohi saatu kopio A4 Marjatalta.
Rodinin suudelma, Lehdestä leikattu laitettu kehyksiin.
kirppikseltä ostettu joku painokuva kopio kehyksissä. Jeesus ja Johannes vanhempineen lepää matkalla egyptiin.

Köyhinä vuosina 1667 - 70 Ostin palan vaneria ja tussilla eroitin puun syitten reunat. kuviot vedin vesivärillä moneen keraan. Sitten lakka päälle. Nauloilla seinään sohvan yläpuolelle.

Pätkä lankkua siihen paljon purkista kaataen valoista maalia. Pudotin muovisia omenan kukkia ja kiinnnittyivät. Siitä tuli ikkunoiden väliin oikein hieno vaikka itse sanon. Valo ja varjo muutti kuvioitaan.
maagikko