Olen töissä käyvä. Yhden lapsen äiti ja lapsi on kotona isänsä kanssa. Isntä on siis koti-isä.
Hän ei kuitenkaan tunnu käsittävän, mitä se tarkoittaa. Kyllä, hän hoitaalasta, vaihtaa vaipat ja antaa ruokaa.
Minun hommiani ovat töissä käymisen lisäksi ruokakaupassa käynnit, tiskit, siivous ja ruoanlaitto. Oikein?
Asiasta kun sanon, että olisi kiva tulla kotiin töistä puhtaaseen kotiin jossa mua ei ekana oota pyykkäys ja ruoanlaitto. Mitä mies sanoo? "en minä pysty tuommosia tekemään kun olen lapsen kanssa! "
Eli tyypillinen mies, ei muka voi tehdä kahta asiaa yhtäaikaa! Multa kyllä onnistuu samalla ruoan laitto vaikka lapsi olisi minun vastuulla, samaten nuo kaikki muutkin. Töistä kun tulen niin lapsi tarraakin muhun niin, että hoidankin kaiken itse ja mies alkaa touhuamaan omia juttujaan. Kaupassa hän kyllä käyttää jos en sitten halua mennä pyörällä tai kävellen.
Mies on ammattityötön mutta ei silti panosta kotona. Joskus imuroi mutta aika vähälle jää.
Mä en jaksa tätä että saan huolehtia kaikesta!! Mä en halua stressata töissä että "ai mitäs meillä olikaan jääkaapissa ja mitä hakea kaupasta" ja mä haluan kotiin tultuani syödä vAlmista ruokaa enkä eka laittaa sitä itse!
Mieshän ei tee ruokaa päivälläkään, korkeintaan hernekeiton keittää josta ei tietty mulle oo jätetty mitään.
Joskus illalla mies saattaa tehä tortilloja mutta vain ITSELLEEN.
Argh! Sit ärsyttää kun mies ei äitienpäivänä mua huomioinu mitenkään syystä että "ethän sä ole mun äiti" ja silti saan hyysätä häntä kuin olisin hänen äitinsä. Alkaa niin vituttaa koko äijä saamari.
Ikinä ei panosta parisuhteesenkaan, koskaan ei mua ulos ole vienyt tai mitään mulle tuonut. Mahtaako tässä olla enää kuin se yksi vaihtoehto eli ero..? Huoh..
Hän ei kuitenkaan tunnu käsittävän, mitä se tarkoittaa. Kyllä, hän hoitaalasta, vaihtaa vaipat ja antaa ruokaa.
Minun hommiani ovat töissä käymisen lisäksi ruokakaupassa käynnit, tiskit, siivous ja ruoanlaitto. Oikein?
Asiasta kun sanon, että olisi kiva tulla kotiin töistä puhtaaseen kotiin jossa mua ei ekana oota pyykkäys ja ruoanlaitto. Mitä mies sanoo? "en minä pysty tuommosia tekemään kun olen lapsen kanssa! "
Eli tyypillinen mies, ei muka voi tehdä kahta asiaa yhtäaikaa! Multa kyllä onnistuu samalla ruoan laitto vaikka lapsi olisi minun vastuulla, samaten nuo kaikki muutkin. Töistä kun tulen niin lapsi tarraakin muhun niin, että hoidankin kaiken itse ja mies alkaa touhuamaan omia juttujaan. Kaupassa hän kyllä käyttää jos en sitten halua mennä pyörällä tai kävellen.
Mies on ammattityötön mutta ei silti panosta kotona. Joskus imuroi mutta aika vähälle jää.
Mä en jaksa tätä että saan huolehtia kaikesta!! Mä en halua stressata töissä että "ai mitäs meillä olikaan jääkaapissa ja mitä hakea kaupasta" ja mä haluan kotiin tultuani syödä vAlmista ruokaa enkä eka laittaa sitä itse!
Mieshän ei tee ruokaa päivälläkään, korkeintaan hernekeiton keittää josta ei tietty mulle oo jätetty mitään.
Joskus illalla mies saattaa tehä tortilloja mutta vain ITSELLEEN.
Argh! Sit ärsyttää kun mies ei äitienpäivänä mua huomioinu mitenkään syystä että "ethän sä ole mun äiti" ja silti saan hyysätä häntä kuin olisin hänen äitinsä. Alkaa niin vituttaa koko äijä saamari.
Ikinä ei panosta parisuhteesenkaan, koskaan ei mua ulos ole vienyt tai mitään mulle tuonut. Mahtaako tässä olla enää kuin se yksi vaihtoehto eli ero..? Huoh..
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ja jos nainen tekisi samaa kuin miehesi ja mies puhuisi noin siitä häntä haukuttaisiin sovinistiksi!
Löytyy varmaan sellaisiakin, mutta minusta tämä tilanne ei ole oikein olipa se nyt sitten kumpi tahansa se työtä tekevä ja kumpi laiska-jaakko
Meillä on just noin! Ukko tulee töistä ja alkaa hirvee valitus. Tiskit on tiskaamatta, pyykit pesemättä!
Ottaa ihan kunnolla päähän kun mies ei tajuu, miten raskasta ja oikeasti lapsen vahtiminen koko aika oikeesti on!
Aloittajalle, vaihda ukkoa jos ei kelpaa.
Oletko kehottanut miestä ottamaan isyyslomaa (en tosin tiedä, missä vaiheessa sitä saa), ja sillä aikaa sinä sitten kävisit töissä ja vaihtaisitte rooleja? Ehdota ja pyydä häntä näyttämään mallia sinulle, miten hommat pannaan toimimaan. Jos hän jaksaa päkistää ne muutamat viikot, niin sitten voit ehdottaa, että ehkä jatketaankin näin päin vähän pidempään, kun minullakin on kivaa.
On jo pitänyt isyyslomansa ja töihin ei oo menny vaikka tarjottu on.
Oikaise työpäivän jälkeen ruokaravintolan kautta ja mene kotiin täydellä vatsalla.
Kellahda sohvalle ja katsele sitten siinä tovi telkkaria.
Jos sitten hiukan illemmalla jaksat, laita tiskit astianpesukoneeseen ja likapyykit pyykinpesukoneeseen ja hiivi takaisin sohvalle.
Ennen nukkumaanmenoa tyhjennä tiskikone ja pyykinpesukone, lue lapselle iltasatu ja painu pehkuihin. Heleppoa! Näin miehetkin tekisi. :D
Hehe :D ihan hyvä idea :D ainoo vaan et haluun olla lapsen kanssa töiden jälkeen mut se vähä vaikeeta kun pitää kotona heti tehä kotihommia ja siinä menee melkei koko ilta. Lenkillä käyn muksun kanssa ka sillo varmaa oarhaiten oon hälle seurana. Mite toho patalaiskaan ukkoon saa puhtia?? Kun sanomisesta ei oo hyötyä ja tekemättä en voi jättää noita kotihommia kun mä en kestä yhtään olla kotona jos näen ja tiedän tekemättömiä hommia!
Juu, en kiellä sinua lapsen kanssa leikkimästä ja lenkkeilemästä, mutta sehän ei olekaan kotityötä.
Lue tuo oma vastauksesi ja mieti oletko osasyyllinen tilanteeseen. Älä hyppää miehesi "reviirille", vaikka tokihan naiset osaavat tehdä kotityöt miestä paremmin ja siksi mieli tekee miehen hommiin puuttua :).
Yleensä juuri miehet rakastavat siistiä kotia, joten kestä nyt vaan katsella vähän aikaa niitä tekemättömiä kotitöitä. Ehkä ne tulevat tehdyksi, kun annat miehen tehdä ne omaan tahtiinsa ;).
Tee oma osuutesi eli se, mikä sinusta tuntuu kohtuulliselta työpäivän jälkeen. Ota huomioon, että suurin osa lasten vanhemmista käy molemmat töissä ja siellä ne kotityöt odottavat samalla lailla työstä palaavaa naista, jolla mies on töissä. Jos on kouluikäisiä lapsia, niin kaaos keittiössä voi olla hirveä. Kotiin ei pääse edes sisään, kun ulko-oven edessä on reppuja ja kenkiä. :)
Jos et vaadi mitään et saa. Tekemällä itse työt, hyväksyt miehen toiminnan.
"kun mä en kestä yhtään olla kotona jos näen ja tiedän tekemättömiä hommia!"
Tämä on mielestäni juuri ongelmasi, kuten varmaan itsekin sen tajuat. Miksi mies tekisi mitään kun leikit hänenkin äitiään ja teet hommat valmiiksi? Ja toisilla on isompi kipukynnys sotkun tajuamiseen, eli sinun mielestäsi kämppä voi olla kuin pommin jälkiltä, mutta miehesi mielestä asunto ei vaadi vielä siivoamista. Olisihan se tietysti reilua, että kumpikin osallistuisi talouden ylläpitoon. Ehkäpä voisitte ottaa siivouspäivän esim. viikonlopusta tai arki-illan, jolloin molemmet siivoaa, pesee pyykkiä yms. Ja muulloin pidetään vaan järjestystä yllä siivoamalla omat sotkut. Ei meillä ainakaan siivota kuin kerran viikossa, pyykit pari kertaa viikossa. Emme työn ohella todellakaan ala pitämään kotiamme tahrattomana, sehän kaikki on poissa lasten ajasta. Ruokaa tietysti pitää tehdä pari-kolme kertaa viikossa. Emme ole niin nirsoja, etteikö samaa ruokaa voisi tehdä saavillisen ja syödä sitä sitten pitkin viikkoa.
Tosin kuvaamasi "ammattityötön" ei kuulosta kauhean kehityskelpoiselle yksilölle, joten kyllä kannattaa miettiä haluatko elättää loista koko loppuelämäsi :)
Kokeiltu on semmosta että lähen muksun kanslenkille ja sanon ukolle että siivoo sillä välin. No takas ku tuun nii se on vaa imuroinu ja kaikki mikä lattialla on ollu tiellä (leluja, vaatteita) se on nakellu sohville, sängylle, tuoleille.. Ei niinku mieleen oo tullu laittaa niitä paikoilleen (lelulaatikkoon, pyykkikoriin, kaappiin..)
Voi elämä ja taas alkaa viikko alusta ja teen töitä 24/7 ja sitmies vielä kehtaa valittaa sillo harvoin ku haluan omaa aikaa (kerran kuussa suunnilleen)
No miehesi mielestä siivoaminen tarkoittaa varmaan juuri tuota, imuroimista. Kokeilepas tehdä lista, jossa mainitaan siivoukseen kuuluvat hommat :)
Noki mies ei oo tyhmä ja tasa. Tietää mitä siivoaminen sisältää. Minä en hyväksy selitystä "me miehet vaan ollaan tällasia" missään tilanteessa. Olkoot vaikka kuinka mies, järkeä pitää päässä olla. Paremminkin tässäkin kyse laiskuudesta.. Taas riideltiin kun men anna miehen laiskotell rauhassa. On kuulemma tarpeeks rankkaa herÄtä ysiltä aamulla ja olla hereillä yhteen asti kunnes muksu rupeaa päikkäreille.
Ärsyttää kun toi edes käytä lasta pihalla yleensä. Sit kuitenki on siis sisällä mut ei voi tehä muutaku istua ja kattoo ku muksu levittää leluja joka paikkaan.
Anteeks muute kirj. Virheet! Oon iphonella netissä ja vaatii opettelua tää :-)
Kiitos tästä aloituksesta! En ehkä osaa auttaa mitenkään, mutta itse vielä kesälomalla kotona ollessa tajusin että ehkä miehestäni tuntuu juuri tuolta, kun en tee mitään kotihommia... Meillä ei (vielä) lapsia ole, mutta kolmen kissan jäljiltä on nurkat täynnä pölyä ja tietenkin tiskiä kertyy aikuisiltakin.
Minä olen aina vihannut siivoamista, koska kotona äiti ei koskaan antanut positiivista palautetta siivoamisestani, vaikka olisin koko päivän tehnyt hommia ja siivonnut hiki päässä, äiti löysi aina negatiivista sanottavaa, eikä koskaan kehunut kun sain siivottua. Siivoaminen oli ahdistavaa ja inhottavaa puuhaa.
Meillä on tietyissä kotihommissa vuorosysteemi, esimerkiksi molempien inhoamassa kissanhiekkalaatikkojen siivouksessa, ja siksi siitä ei ole tullut mitään tappelua. Kumminkin omalla vuorollani hoidan sen, ja autan miestä muissa hommissa jonkin verran, mutta mies tekee suurimman osan.
Tämän ketjun ansiosta viikkasin juuri pyykit ja alan kohta imuroimaan. Siis kiitos siitä, tuli potku perseelle yhdelle laiskimukselle täällä! :)
Laiskiainen123: onpa hauska kuulla tarinasi :D tai siis että hyvä jos aloituksestani oli hyötyä :)
miksi siis halusit lapsen tuollaisen laiskan paskan kanssa?
eikö parempia ehdokkaita löytynyt, vai käskikö biologinen kello lisääntymään tuollaisen "miehen" kanssa...
mä varmaan tuossa tilanteessa saattaisin olla niin veemäinen että laittaisin kämppähakemuksen netissä sisään ja mahdollisen kämpän ilmaantuessa kohdalle heittäisin miehen pihalle omaan kämpäänsä ja toivottaisin hyvää loppuelämää ja "kasva aikuiseksi".
miksi viettää enää hetkeäkään moisen laiskan paskan kanssa kun parempaakin olisi mahdollista saada.
ja kun kerta puhuminenkaan ei teillä vissiin ole auttanut niin varmaan väliaikainen eri asunnoissa asuminen auttaa..ehkä, ellet sitten itse tajua että et tarvitse miestä oikein mihinkään, vai saatko itse parisuhteestanne jotain?
No, sano miehelle, että jos hän ei pysty hoitamaan lasta ja kotitöitä yhtä aikaa, niin sitten hän hoitaa ne illalla sillä aikaa kun sinä vietät aikaa lapsen kanssa. Sitten vain annat komentoja siitä, mitä hänen pitää tehdä, kun ei kerran itse tajua. Niin kauan kuin sinä siivoat vain itse, niin mies ei edes ymmärrä, että ne asiat tosiaan joku tekee tai että ne vievät aikaa. Pitäähän töissäkin tehdä ne tehtävät, mitä työnantaja määrää.
Minkä ikäinen lapsenne on? Nukkuuko päiväunet? Eikö niiden aikana voi tehdä kotitöitä? Tekeekö hän päivällä lapselle ruuan? Varmasti tekee, jos sinä et tee sitä valmiiksi. Ja kun hän seuraavan kerran tekee ruokaa vain itselleen, niin ilmoita, että on tehtävä koko perheelle myös. Tai vaihtoehtoisesti ala sinäkin tehdä ruokaa vain itsellesi ja lapselle iltaisin, mutta ei valmiiksi seuraavaa päivää varten. Ehkä se saa miehesi ajattelemaan, että muitakin voisi ajatella.
Hei! Lapsi on 1v3kk. Nukkuu siis päikkärit, mutta äijä nukkuu kans. Ruokaa en heille valmiiksi tee edellisenä iltana, mutta ei tuo tee mues silti heille oikeeta ruokaa päivällä. Ekan kunnon ruoan saa vasta neljältä (pääsen ouoli kolmelta töistä).
Päivällä syö no aamulla puuron ja sit jotain leipää tai joturttia ennen ja jälk päikkäreiden. Joskus mies keittää hernekeiton heille.
Joskus siis tästä syystä teenkin reilummin ruokaa, jota he voivat lämmittää seur päivänä ettei tarvii semmooset 7h pelkällä puuroolla ja leivällä olla.
Täälläkin mies työtön kun ei vain löydy töitä.
Itse menin töihin kun vanhempainloma loppui.
Teen vuorotyötä.
Sain nyt onneksi vaihdettua työpaikkaa, niin että nyt menee vain 5min työmatkoihin, ennen meni 30min/suunta.
Kun tulen aamuvuorosta kotiin, lapsi (1v) tarrautuu kiinni minuun.
Miehellä onkin sitten "vapaa-aikaa" kun olen tullut kotiin, saattaa lähteä kaverin luo, tai istuu koneella.
Lapsi menee aikaisin nukkumaan, nukahtaa n. kahdeksalta.
Mies yleensä hoitaa iltapesun ja nukuttamisen, ilmoitin kun siirrettiin poika omaan sänkyyn että seuraavat 8kk on miehen vuoro hoitaa nukuttamiset kun olivat minun vastuullani ensimmäiset 8kk kun poju nukahti vain rinnalle....
Kun lapsi on nukahtanut, laitan meille ruokaa.
Saan aloittaa sillä että tyhjennän tiskikoneen, ja täytän siihen päivän tiskit.
Iltavuoroon kun lähden herään pojan kanssa aamulla, koska muuten en ehtisi näkemään häntä juuri ollenkaan, hän nukkuu jo kun tulen töistä.
Mies saa jäädä nukkumaan.
Kun tulen illalla kotiin, on taas edessä tiskikoneen täyttö/tyhjennys ja ruuanlaitto.
Vapaapäivinä hoidan pyykit ajan tasalle, ja olen pojan kanssa.
Mies saattaa käydä kaverin luona.
Tai viettää aikaa koneella.
Mies on kiukkuinen kun perseeseen ammuttu karhu jos poika nukkuu huonosti, koska miestä väsyttää sitten niin paljon ja on niin kamalaa kun ei saa nukkua.
Niin, ja jos poika on herännyt viideltä itkemään, niin en saa nukuttua juuri lainkaan enää kun on herätys kuudelta jos on aamuvuoro... Mies voi jäädä nukkumaan vielä pojan kanssa kunhan poika on nukahtanut.
En osannut mitenkään aavistaa että elämämme olisi tämännäköinen.
Jos minulla olisi ollut se kristallipallo, olisi jäänyt valat vannomatta ja lapsi tekemättä.
Nyt mietin vain että hakisiko lapsele puolipäivähoitopaikan että tottuu hoitoon pikkuhiljaa, ja jossain kohtaa ilmoitan että onkin täyspäiväisenä, ja ilmoitan miehelle että voi muuttaa pois täältä, tai muutan itse......
Rakas "liiankin tuttua".. Tiedän tuon tunteen niin! Mies työtön ja laiska ihminen, jolla on sitten ollut niiiin rankkaa ja ollaan niin polosta että kun on joutunut heräämään ennen puolta päivää ylös eikä päikkäreillekään pääse kun lapsen pahus tekee hampaita eikä nuku kunnolla.
Kotitöitä ei voida tehä juurikaan koska äidin on tehtävä nämä koska on ollutkoko päivän töissä eikä ole tehnyt kotona vielä mitään siis koko päivänä. Ja jne jne jne..
Itsekin välillä mietin, mitä h i t t o a teen tässä suhteessa. Jotenkin sitä vaan toivoo, että joku sellaisen potkun ukon persuuksiin potkasis, että se ottas ja hommais duuni paikan ja tekisi töitä niin töissä kuin kotona mielellään. Tietenkään ei kaikkea kotona vaan hommat jaettaisiin puoliksi. Nykyäänhän se ei ihan niin mene...
Täällä sitten tuli sanottua eilen vähän sitä sun tätä...
Sanoin miehelle myös sen, että en olisi mennyt naimisiin, enkä todellakaan hankkinut lapsia jos olisin tiennyt että olen vastuussa koko taloudesta, rahallisesti ja siisteydestä jne....
Sanoin että jos missään ei näy että meitä on kaksi, että ainut ero yksinoloon on se että lapsi ei joudu ole olemaan päivähoidossa, minä en jaksa tätä vaan haluan erota.
Sanoin että en jaksa huolehtia miehestä, kodista ja lapsesta, haluan että joku huolehtii minusta....
Tänään mies on nyt illalla tyhjentänyt tiskikoneen, täyttänyt sen, ja laittoi ruokaa.
(Ok, kaupan meksikonpatasekoitus eli ei tarvinnut muuta kuin paistaa jauhelihan ja heittää pussi sekaan, mutta on sekin jotain).
Saa nähdä kauanko tämä nyt kestää että mies muistaa että ei ole ruusuilla tanssimista tuo lähihoitajan työ kehitysvammaisten hoitokodissa, että en huvikseni jätä miestä ja poikaa kotiin kahestaan.
Hei! Hyvä, että oot saanu mieheesi vähän vauhtia. Itse kun alan asiasta vaahdota, keksii mies vaikka mitä puolustuksia ja lopulta saa käännettyä asian niin, ettei minulla ole oikeutta häneltä vaatia mukamas mitään.. Todellisuudessa asia on kyllä niin että tasan on oikeus. Väsyn vaan siihen ettei puheeni tehoa ja mies ei ymmärräja asia jää aina "kesken". Mies potää mykkä koulua pitkään (niin lapsellista) koska on muka niin uhria että..
Laitappa rahahanat kiinni ja jos mies tarvitsee raha ruokaan tai johonkin muuhun kuten vaatteisiin niin sanot suoraan että meneppä töihin ja minä käytän omani rhanin itseeni ja lapseeni enkä elätä pummeja kotonani että silleen.
Mutta onneksi on toinen vanhempi kotona, lapsen kehityksen kannalta. Sehän on se tärkein asia. Jos ei paljon siivoa, niin ehkä sitten lepertelee lapsen kanssa ja lukee tälle satuja eli lapsi tulee huomioiduksi? Nopeastihan lapsi kasvaa, menee kouluun ja sitä rataa.
Älä tee ruokaa. Keitä kahvia ja katso telsua.
Mies tehköön takonsa ja tortillansa, sinä olet jo syönyt.
Heitä pesukoneeseen omat pyykkisi.
Muut pesköön mies.
Mitä väliä sillä on, että kotia ei ole imuroitu? Hänhän siellä on, et sinä.
Vie ystävättäresi kotiin kertomatta miehelle. Sano ovella: Älä hämmästy Kerttu, tällaista meillä on aina, kun mies ei jouda siivoamaan vaikka on kotona.
Kun kaksi (tai useampia) ihmistä asuu yhdessä, on siinä kummankin tultava puolitiehen vastaan siisteyskäsityksineen. Sinun pitää ehkä höllätä ja miehen tulla vähän vastaan. Keskustelkaa yhdessä onko se sitten kerran viikossa yhteinen siivouspäivä koko perheellä (se pikkunenki luutuaa jo mielellään), vai kuuluuko joku homma hänelle päivittäin ja toinen sinulle.
Lapsen ruuista yms. asioista kannattanee jutella ihan oikeasti ja keskustella siitä millainen ravinto lapselle on terveellistä. Ja varmasti hän voi kokata itsekin, kun simppelit värkit hommaa ja käskee vaikka kiusauksen lyödä uuniin.
Suurin mielikuva mitä tekstistäsi tulee, on se äiti-syndrooma, että passataan kaikki valmiiksi ja itketään kun ei toinen tee mitään.Mies osaa olla viisas, miksi sitä huhkimaan, kun toinen tekee sen kuitenkin. Syyllistyn tähän itsekin, vaan jo on miehenkin käteen imuri tullut, kun on kotityöt jääneet vähemmälle kahden muksun kanssa. Tosin mies kyllä osaa tehdä tiettäväksi, että hän nyt siivoaa, asioista jotka itse hoitaa toisella kädellä ohimennen :D Sinänsä huvittavaa vaan ei passaa puuttua ko toinen on alottanut.