Lueskelin Moottori-lehtiä, joissa on esitelty kaikki suomessa kuolemaan johtaneet onnettomuudet tiettynä kuukautena.
Kuolemankolareista vain aniharva tuntui olevan "oikea onnettomuus". Siis sellainen, joka johtuisi esimerkiksi arviointivirheestä, tai muusta syystä johon kuljettajan on hyvin vaikeata puuttua.
Lähes poikkeuksetta kolarit johtuivat rattijuopumuksesta, masennuksesta(itsemurha), piittamattomuudesta, turvavyöttömyydestä, ylinopeudesta tai jostain muusta täysin kuljettajasta johtuvasta syystä. Mikäli liikennesääntöjä, tervettä järkeä tai muita normeja olisi noudatettu, kuolemankolareita ei olisi juuri tapahtunut.
Vika ei varsinaisesti ole tämänpäivän autojen turvattomuudessa tai liikenteessä olevissa ansoissa/suunnitteluvirheissä. Nämä asiat ovat kunnossa.
Tuonkaltaisista syistä johtuvia kuolemankolareita lienee vaikea välttää. Autojen korirakenteissakaan ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana mitään suurta harppausta enään tapahtunut.
Onko liikennekuolemien vähentäminen juurikaan mahdollista, vai ollaanko minimitaso saavutettu? Joku vastuu pitää mielestäni kuljettajalla sekä kyytiläisilläkin olla.
Kuolemankolareista vain aniharva tuntui olevan "oikea onnettomuus". Siis sellainen, joka johtuisi esimerkiksi arviointivirheestä, tai muusta syystä johon kuljettajan on hyvin vaikeata puuttua.
Lähes poikkeuksetta kolarit johtuivat rattijuopumuksesta, masennuksesta(itsemurha), piittamattomuudesta, turvavyöttömyydestä, ylinopeudesta tai jostain muusta täysin kuljettajasta johtuvasta syystä. Mikäli liikennesääntöjä, tervettä järkeä tai muita normeja olisi noudatettu, kuolemankolareita ei olisi juuri tapahtunut.
Vika ei varsinaisesti ole tämänpäivän autojen turvattomuudessa tai liikenteessä olevissa ansoissa/suunnitteluvirheissä. Nämä asiat ovat kunnossa.
Tuonkaltaisista syistä johtuvia kuolemankolareita lienee vaikea välttää. Autojen korirakenteissakaan ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana mitään suurta harppausta enään tapahtunut.
Onko liikennekuolemien vähentäminen juurikaan mahdollista, vai ollaanko minimitaso saavutettu? Joku vastuu pitää mielestäni kuljettajalla sekä kyytiläisilläkin olla.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Kuolemankolarit,tuos ole.Mitä tohon vähentämiseen tulee.niin tosiaan ei ole mitään tehtävis,ja varsinkaan kun aina puhutaan ylinopeudesta.
Jos pamahtaa, niin onhan siinä selvä ero pamahtaako 80 km/h vauhdissa versus siihen että pamahtaa 120 km/h vaudissa.
esimerkki seuraatko liikennettä hyvin puuduttaval 80 alueel,vai kun ajat 120 samal alueel?voin väittää että ne mitkä ajaneet rajoituksen mukaan puuhaavat muuta,kuin seuraavat liikennettä 100%,ne ketkä ajavat kyseisellä tiellä siis ylinopeutta 120 seuraavat edessä olevaa varmasti !80 rajoituksen tiellä ei ole turvallisuutta vaarantavaa ajaa 120 kun tie on kuiva ja näät oikein, ja tajuut pelisilmän liikentees yleensäkin! tuo väittämäsi tietenkin pitää paikkansa,mut yleensä tol 80 kuollaan kummiski tai vammaudutaan,ja loppupeleis tos vaihees se on tuurist kiin!
joo se onkin ainoa syy mikä tekee ylinopeudesta vaarallisen nopeus mutta taajamassa sattuu määrällisesti paljon enempi vahinkoja kuin maantiellä . taajamavalvonta heijastaa kyllä asennetta maantielle ja vähentää ylinopeuskolreita
On se mahdollista rakenteita ja liikenneympäristöä parantamalla, mutta halvat ja helpot keinot on aika pitkälti käytetty. Jäljellä ovat kalliit ja hankalat konstit. Panostusten hyötysuhde on siis huonompi kuin ennen.
Riskikuljettajilta on turha odottaa tapojen parantamista, kun riski on jo nyt niin pieni, ettei yksittäinen kuljettaja pysty sitä hahmottamaan. Lisäksi yhä useampi on sitä mieltä, että jo tämä turvallisuustaso riittää.
Tämä yksittäisen kuljettajan rajallinen kyky ymmärtää riskiä on tärkeä juttu. Kun kuolonkolareita sattuu noin yksi sataa miljoonaa ajokilometriä kohti, ne ovat tosiaan hyvin harvinaisia. Sadan kilometrin matkasta selviää hengissä 99,9999 % todennäköisyydellä. Vaikka ottaisi satakertaista riskiä keskimäärään nähden, mahdollisuus selvitä hengissä matkasta on edelleen 99,99 %.
On yksittäiselle kuljettajalle aika hankalaa havaita 99,99 ja 99,9999 prosentin todennäköisyyksissä mitään eroa. Kummassakin tapauksessa matka mitä luultavimmin onnistuu. Kuitenkin esimerkiksi Lahden ja Jyväskylän välillä tämä satakertainen riskitaso kaikilla kuljettajilla aiheuttaisi suunnilleen yhden kuolonkolarin joka päivä.
Huomaahan tämän riskiarvioinnin vaikeuden siitäkin, miten paljon puhutaan hirvikolareista, vaikka 99 % liikennekuolemista aiheutuu aivan muusta.
Hirvikolarit pelottaa koska on helpompaa pelätä ulkopuolista uhkaa, kuin myntää se että kuolee kaikkein todennäköisimmin oman käytöksen vuoksi.
Kuolon kolarit ovat puolittuneet 30 vuoden aikana, vaikka samaan aikaan liikennemäärät ovat tuplaantuneet. Uskon että sama kehitys jatkuu.
Uskoisin että seuraavat harppaukset tapahtuu auton tekniikassa, jolla aletaan suojata kuljettajaa hänen omalta käytökseltään. Eikös googlen tietokonohjatulla autolla ole ajettu jo satoja tuhansia kilometrejä ilman kolareita?
"Sadan kilometrin matkasta selviää hengissä 99,9999 % todennäköisyydellä. Vaikka ottaisi satakertaista riskiä keskimäärään nähden, mahdollisuus selvitä hengissä matkasta on edelleen 99,99 %."
Tässä sinulla on ajatusvirhe. Todennäköisyys joutua kuolonkolariin kasvaa satakertaiseksi, jos ajetaan sadan kilometrin sijaan 10000 km. Riski ei suoranaiseti tai välttämättä lisäänny, kun ajomäärä lisääntyy. Eli riskiin vaikuttaa muut asiat paljon enemmän kuin ajetut kilometrit.
Missä se ajatusvirhe on? Jos ajetaan perusriskillä, mahdollisuus joutua onnettomuuteen tietyllä matkalla on 0,0001 %. Jos lisätään riski satakertaiseksi, mahdollisuus on satakertainen eli 0,01 %. Sama on tulos jos ajetaan perusriskillä satakertainen matka, sillä onnettomuuden todennäköisyys = riski x matka.
Tietenkin tarkasti laskien pitäisi kertoa todennäköisyyden komplementteja keskenään ja vähentää tulo lopulta ykkösestä, mutta tässä ollaan niin lähellä ykköstä, että virhe hukkuu lähtötietojen epävarmuuteen.
No siinä, että kaikki kilometrit eivät ole samanriskisiä. Esim moottoriteitä jatkuvasti ajavalla on paljon pienempi riski joutua nokkakolariin kuin sellaisella, joka ajaa jatkuvasti kaksikaistaisia teitä. Tavallisilla teillä on myös riski, kun joudutaan kääntymään vasemmalle, kun puolestaan moottoriteillä ei koskaan käännytä vastaantulevien kaistan poikki.
Keskimääräisesti riski tai todennäköisyys on tuo mainittu, mutta yksilötasolla riskit vaihtelevat. Kukaanhan ei aja elämänsä aikana sataa miljoonaa kilometriä, joten kuolonkolariin joutuneilla se riski vaan on ollut suurempi ja muilla vastaavasti pienempi. Tietysi joukossa on niitäkin, joiden mielestä jokin ulkopuolinen taho, esim kohtalo, määrää mitä ihmiselle tapahtuu. Silloin ihmisen käyttäytymisellä ei olisi mitään merkitystä lopputuloksen kannalta.
Ymmärrät varmaan, että olen koko ajan puhunut keskiarvoista. Yksi kuolema sataa miljoonaa kilometriä kohti on varsin lähellä Suomen tilastollista keskiarvoa. Taitaa olla nykyisin jo hiukan allekin. Moottoritiellä riski on noin kolmannes tästä ja onnettomuustyypitkin sellaisia että siististi ajavan riski on vieläkin pienempi. Siksi Helsingistä Lusiin on paljon turvallisempi ajaa kuin Lusista Jyväskylään. Valitettavasti moottoriteitä on kovin vähän.
Eikä onnettomuuteen joutuneen riski välttämättä ole ollut sen suurempi kuin muillakaan. Varovainenkin kuski voi saada yllättäen vastaantulijan keulaansa ja kuolla. Sellaista sattuu, mutta varovaisille harvemmin kuin muille. Tietenkin omalla toiminnalla on suurin merkitys siihen miten usein vaaratilanteita sattuu ja miten usein maantiellä joutuu osallistumaan kuoleman arpajaisiin.
Ei näitä riskilukuja tietenkään voi suoraan soveltaa yhteen kuljettajaan. Pysyväthän ne riskiohittajat ja perässäroikkujatkin monesti hengissä vanhaksi asti. Riskit ovat niin pieniä, että tulokset näkyvät vasta tilastoissa. Ennen kaikkea ne ovat niin pieniä, että yksittäinen kuljettaja ei voi niitä oikeasti hahmottaa vaan riskien arviointiin tulee aina epärationaalisia piirteitä.
kun löytyy pelsilmä ja kunnioittaa järkeä,eikä nysvää!
Rutiininomainen aivoasenne: Et ole yksin liikenteessä.
Negatiivinen perusasenne kanssaliikennöijiin huonontaa harkintakykyäsi ja ajotaitoasi.
Positiivisella asenteella eivät hermosi ole niin kireällä ja ongelmista selviää väsymättä ja työpaikalla kohtaat työkaverisi mielihyvällä.
Kyse on pelkästään tilastosta poimitusta tiedosta, jolla ei ole juurikaan tekemistä riskin tai todennäköisyydenkään kanssa.
"Lähes poikkeuksetta kolarit johtuivat rattijuopumuksesta, masennuksesta(itsemurha), piittamattomuudesta, turvavyöttömyydestä, ylinopeudesta tai jostain muusta täysin kuljettajasta johtuvasta syystä. Mikäli liikennesääntöjä, tervettä järkeä tai muita normeja olisi noudatettu, kuolemankolareita ei olisi juuri tapahtunut."
Tietysti voi listätä turvallisuutta.
Estetään auton käyttäminen humaltuneena alkolukolla tms. teknisellä ratkaislulla. Autoihin voidaan listätä teknistä kontrollia, joka kompensoi piittaamattomuutta, auto voidaan laittaa hidastamaan ja pysähtymään automaattisesti kun jalankulkija odottaa pääsyä suojatielle. Estetään auton käyttö, ellei turva vyö ole kiinni.
Kuljettaja on liikenteessä heikkoin lenkkin, hänen toimivaltaansa auton ohjaamisessa tulaan tulevaisuudessa rajoittaaan ja auton tekniikka tekee enemmän päätöksiä.
Laitoin äsken uudenaloituksen, kun en lukenut ensin näitä vanhoja. Tähän liittyy olennaisesti tuo minun aloitus. Kun ajetaan liian pitkiä yhtäjaksoisia ajoja, niin niitä onnettomuuksia tuppaa tulemaan.
Pitäisi autot rajoittaa jollakin konstilla kulkemasta yhtämittaisesti. Esim. 3h:n jälkeen olisi pakko pitää esim. 10-15 min. tauko, ennenkuin auto taas suostuisi toimimaan normaalisti.
Olisipa hauskaa näin reppumiehelle, prkl.
Autossani on sellainen automaatti, joka tosin ei estä ajamasta 2 tunnin kuluttua ja sen voi poistaa, mutta se muistuttaa joka tapauksessa. Vähintään 15 minuuttia tarvitaan. Jos sitä ei ole kulunut niin jälleen liikkeelle lähdettyä tulee uusi muistutus.
Jos on "nollannut" muistutuksen niin näyttöön tulee muistutus 4 tuntia kuluneeksi.
Väsymyksestä johtuva rattiin nukahtaminen on merkittävä syy tieltä suistumisiin ja vastaantulevan kaistalle joutumiseen.
Köysiaitaukset teille, niin ei ainakaan viaton osapuoli joudu turman kohteeksi.
Muistutuskin on jo suuri edistyaskel, mutta ei se hulluja estä ajamasta. Kuorma-autopuolella on kuitenkin sellaisille odotettavissa jälkeenpäin rangaistus, niin pitäisi olla myös henkilö-autoissa. Edes pieni pelko seuraamuksista, jos ei usko, että väsymys tappaa liikenteessä.
Voi, muutetaan esim kaikki valtatiet moottoritieksi.
Ainiin, se vaatii rahaa, kilometri moottoritietä maksaa noin 17.000€ eli esim turun ja tampereen välin muuttaminen moottoritieksi kokonaan maksaisi noin puolitoista MILJOONAA euroa
eli turvallisuutta saadana, mutta se maksaa
87k on sellainen kirjoittaja, jonka provoihin en yleensä viitsi tarttua, mutta korjataan nyt tuo kokoluokka.
Eli metri moottoritietä maksanee suurin piirtein tuon verran, kuin kilometrille hintaa esitettiin.
Siis anteeksi kauheasti nyt tuli mulla PAHA virhe.
Tarkoitin siis todellisia kustannuksia, siis senverran mitä ne maksaa kilometriltä.
Se tietenkin mitä julkisuuteen ilmoitetaan on sitten toinen asia.
Onhan julkisuuteen kerrottu myös että yksi kameratolppa (ilman kameraA) niin tolppa asennus maksaa kymppitonnin.
Eli tuo 17.000€ kilometriltä on melko lähellä totuutta, tietenkin hinta vaihtelee sen mukaan millain maasto on, jossain kohdin siis enemmän, jossain vähemmän
Eipä muuta kuin perustamaan maarakennusfirma. Jos tosiaan pystyt tekemään moottoritietä 17000 euroa / kilometri, sinun ei kannata harkitakaan mitään muuta työtä. Voit nimittäin tarjota liikennevirastolle urakoita satakertaisella hinnalla ja voitat silti varmasti joka ikisen tarjouskilpailun. Pääsenkö osakkaaksi tahkoamaan helppoa rahaa?
Siis sanoin seitsemäntoista TUHATTA en tuhatseitsemänsataa, siinä on "pieni" ero
Ja ei en ole perustamassa maanrakennusifmraa, koska pääoma puuttuu, ei ne koneet ihan ilmaisia ole
Kannattaisi perustaa se firma, jos tuo 17000 euron kustannusarvio pitää paikkansa. Ensimmäisestä työmaasta saisit kaikki rahat satakertaisina takaisin. Kukaan muu ei nimittäin tarjoa moottoritietä alle 2 miljoonan kilometrihintaan.
et noita netti insinöörejä löytyy joka alal,eikä perusta firmaa mikä tuotais voittoa.
hys hys hys nyt tupa kiinni saatana!
Tommosista luvuista ei saa puhua muiden kuullen, hinta on vähintään miljoona euroa kilsalle
Samaten huoltoasemien ottamista voitiosita polttoaineen hinnoissa ei saa sanoa sanaakaan
"Vain aniharava" tarkoittaa käytännössä n. kolmasosaa onnettomuuksista. Tähän kolmasosaan voidaan jotenkin vaikuttaa tiedottamisella ja valistuksella. Ja tällä valistuksella vähennetään myös pienempiä onnettomuuksia, eli niitä, joissa kukaan ei kuole. Suurin osahan kaikista vakavistakin onnettomuuksista on sellaisia, että kukaan ei kuole.
Nimimerkki "mietin vain" arvelee liikenneonnettomuuksien vähentymisen ehkä olevan mahdotonta. Tuskin vain. Ruotsissa kuolee liikenteessä vuosittain lähes sata ihmistä vähemmän kuin Suomessa, vaikka rekisterissä oleva autokanta on 70 prosenttia Suomea suurempi.
Kaikkia onnettomuuksia eivät aiheuta rattijuopot, mutta on kuitenkin huomioitava Ruotsin rattijuopumus alkaa 2 promillesta, mihin nykyisellä suomalaisella kulttuurilla ei päästä koskaan. Vesiliikenteessäkin on sama 2 promillea viime vuodesta alkaen.
Olin kesäkuun lopulla häissä ja viimeistenkin oli poistuttava vuokratiloista viimeistään klo 03. Ihmeteltiin kuinka kaikki pääsivät kaupunkiin jatkoille leirintäalueelle, koska kuitenkin yksityisautoja oli vielä parkissa roimalla poistuessani ja poliisiauto seisoi 5 km päässä hääpaikasta kaupunkiin päin. Vastaus oli yksinkertaisen ankea: RATTIIN PANTIIN LIEVIMMIN PÄIHTYNYT, eli lievästi raitis.
Jokaisen tulisi miettiä tällaisen kulttuurin eksistentialismia.
Kulttuurilla lienee asiaan enemmän vaikutusta kuin uusilla innovaatioilla tai rajoituksilla. Kuten yllä mainittiin - Ruotsissa kuolee vähemmän ihmisiä liikenteessä, ja jokainen voi täältä tutkia lisää: http://www.etsc.eu/documents/PIN_Report_6_web.pdf
Suurin ero Suomen ja Ruotsin liikenteen välillä lienee Ruotsin uudempi autokanta - kulttuurillisia eroja onkin sitten läjäpäin.
Kysymys onkin: kuinka relevanttia on puskea kuolonlukuja alaspäin väkisin? Suomessa kuolee enemmän ihmisiä talvella pelkästään liukastumisen vuoksi kuin liikenteessä. Samoin ihmisiä kuolee enemmän lääkärien hoitovirheisiin kuin liikenteessä.
Suomalaisesta pahoinvoinnista kertoo suuri itsemurhien määrä liikenteessä. Nuo kun poistetaan luvuista niin olemmekin jo hyvin lähellä Ruotsin lukuja.
Henkilökohtaisesti en ole enään valmis uusiin rajoituksiin tai ottamaan käyttöön tekniikkaa joka valvoo liikkumistani tai pahimmassa tapauksessa rajoittaa sitä. (Poislukien alkolukko, se voisi olla suuri yksittäinen parannus turvallisuuteen.) Vastuu liikkumisestani on minulla - ei holhousyhteiskunnalla. Hienointa Suomessa on vapaus, esim. jokamiehenoikeudet. Myös liikkuminen on vapautta - onko vapaus uhrattavissa jotta saamme pidettyä muutaman itsetuhoisen liikkujan väkisin hengissä?
Hyvä muistaa se ketä ovat tiukennetun valvonnan aiheuttaneet. Ne jotka noudattavat sääntöjä ja rajoituksia vai ne jotka eivät sitä tee.
Kyllä tämäkin keskustelu on pelkkää suomalaista itseruoskintaa, johon bonuksena poliitikot ja virkamiehet heiluttelevat mielellään omia ruoskiaan. Jos todellakin otetaan huomioon Suomen sääolojen haastavuus autoliikenteelle ja lukuihin sisältyvät itsemurhat, niin ei meillä huonosti mene.
Liikennepäättäjien joukkoon on vain pesiytynyt lauma fundamendalisteja, joiden mielestä mitkään keinot eivät ole riittäviä nollatavoitteeseen pääsemiseksi.
Mistä tuo tieto on peräisin. Vuonna 2011 (vuonna 2010) Suomessa kuoli tieliikenteessä 292 (272) henkilöä ja Ruotsissa 314 (266). Ruotsin tilanne on hyvä, mutta lähes sata kuollutta vähemmän ei pidä paikkansa.
Ruotsissa on myös enemmän moottoriteitä siellä missä liikennettäkin on paljon. Siten kohtaamis- ja kääntymisonnettomuuksia pitäisi olla huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Ruotsissahan asutus sijoittuu pääsääntöisesti etelämmäksi kuin Suomessa. Kapeampi maa on helpompi järjestettävä liikenteellisesti.
Ruotsin kuolonuhrimäärät ovat olleet selkeässä laskussa 2006-2007 lähtien. Moottoritiet eivät siten selitä viimeaikaisinta kehitystä, vaan jotain muutakin kehitystä on tapahtunut.
"Liikennepäättäjien joukkoon on vain pesiytynyt lauma fundamendalisteja, joiden mielestä mitkään keinot eivät ole riittäviä nollatavoitteeseen pääsemiseksi. "
Ajatus nollatavoitteesta on kaunis mutta samalla utopiaa. Ihmiset jatkavat kuolemista vaikka se lailla kiellettäisiin - tottelematon kansakunta!
Nollatavoitteeseen voitaneen päästä kieltämällä ajaminen. Ja veikkaan että silti tulee jostain se bittivirhe ja kuolemaan johtava onnettomuus. Samalla unohdetaan että osa meistä nauttii ajamisesta ja sen tuomasta vapaudesta. Autoilu on muutakin kuin vain siirtymistä paikkojen välillä. Ajamisesta nauttiminen ei ole rikos, ainakaan vielä...
Ruotsissa on moottoriteitä 1920 km, joilla ajetaan 30 % yleisten teiden liikennesuoritteesta. Lisäksi on 2850 kilometriä muita nelikaistaisia tai keskikaiteellisia teitä, joilla ajetaan 10 % suoritteesta. Toisin sanoen 40 % Ruotsin maanteiden liikenteestä on käytännössä turvassa kohtaamisonnettomuuksilta.
Suomessa vastaava prosentti on vain noin 20. Tietysti moottoriteidenkin määrässä on eroa, mutta Ruotsissa viime vuosina toteutettu laaja keskikaideohjelma on toinen suuri syy (ei tietenkään ainoa) parempaan turvallisuustilanteeseen. Meillähän kaiteita on vasta jokunen pätkä siellä täällä.
ja niiden tulkitsijoita!voin väittää ettei yhtään onnettomuutta tulis jos opettettais jokasel liikenteen pelisilmä,eikä turhaa teoriaa siel autokoulussa tietenkin niin että opetettava on tajunnu termin!monesti kuuli aikonaan et tyypit menesty teorias(siis muisti) mut ajokokees repuutti ensimmäisel,ja ku tää suomi on aina kannattanu muistiin perustuvaa älykkyyttä!missä se nykyään nähdään siis joka alal,oppineet koulun pellet opettaa vanhaa,vaik opettaja tiedä mitä opettaa?mut turhia insinöörejä tää maa on pullollaan!
Ei teksi pahaa sinullekkaan käydä sen verran kouluja, että saisit edes jotenkin ymmärrettävään muotoon tuon sanomasi.