Käsittääkseni rikkaat ovat niitä jotka hyötyvät rahasta. Ne joilla on rahaa, eivät siitä halua luopua. Heillä on myös paremmat edellytykset hankkia lisää rahaa.
Jos köyhä ihminen haluaa rahaa, tulee köyhän mennä tekemään rahaa rikkaalle ihmiselle eli rikas saa päättää sen millä tavoin köyhä parantaa yhteiskunnan oloja sekä kenen oloja tällöin parannetaan yhteiskunnassa. Rikkaat luonnollisesti luovat mielellään sellaisia työpaikkoja jotka tuovat heille paremman yhteiskunnan.
Jokainen ihminen tarvitsee ensisijaisesti asunnon ja ruokaa. Toissijaisena tulevat sitten terveydenhuolto ja huvittelut. Mikäli terveydenhuolto toimii rahan avulla, saavat rikkaat parempaa palvelua tämän osalta. Samoin rikkaat saavat hienommat asunnot ja terveellisempää ruokaa. Jos raha toimii motivaationa työelämässä, valitsevat ihmiset sellaisen työn mistä saa suurta palkkaa sen sijaan että ihmiset valitsisivat työn josta he pitäisivät tai työn jossa he olisivat hyviä. Kaikki eivät tietenkään valitse työtään palkan perusteella, mutta useille se on houkute ja valintaperuste. Jos ahneus sallitaan yhteiskunnissa, toimivat ihmiset sen mukaisesti. Tällöin ahneuden avulla haetaan parempaa asemaa yhteiskunnassa ja tämä käytännössä sallii huonommat palvelut köyhemmille.
Jos luopuisimme rahasta, luopuisimme myös itsekkyydestä sekä ahneudesta ja pyrkisimme luomaan aidosti parempaa yhteiskuntaa, eikö? Jos rahan tilalle tulisi muunlaista valuuttaa joka antaa ihmisen ostaa tietyn verran ruokaa kaupasta sekä mahdollistaa asumisen, ei kukaan voisi kilpailla näillä ominaisuuksilla mikäli jokainen saisi saman verran ruokaa ja yhtäläisen asunnon.
En näe rahaa millään tapaa tiedettä kehittävänä ominaisuutena vaan pikemminkin tiedettä hidastavana ominaisuutena. Niin kauan kun tiedemiehet saavat suurta palkkaa, tulee heidän keskuuteen kilpailua joka johtaa syrjintään. Jos raha aiheuttaa ahneutta joka aiheuttaa ongelmia köyhille, tulee köyhistä yhteiskuntaa hidastava elin joka syö muiden ihmisten varoja. Jos kaikille annettaisiin mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan yhtäläisesti, ei olisi kilpailua vaan kehitystä. Kehitys tapahtuisi myös sen mukaan mistä alasta ihminen on kiinnostunut eikä ihmisten tarvitsisi välittää siitä saako hän työpaikan vai ei. Jos työtön saa yhtäläisen asunnon ja samanlaista ruokaa mitä töissäkäyvä ihminen, tällöin töissä ovat ne ihmiset jotka haluavat rehellisesti kehittää yhteiskunnasta paremman sen sijaan että töihin pyrkisivät ne jotka kyynärpäätaktiikalla pudottavat muita alemmas saadakseen suurempaa palkkaa tai saadakseen tietyn yhteiskunnallisen aseman.
Mikäli köyhät pakotetaan tekemään "köyhien ihmisten töitä", eivät köyhät luonnollisestikaan pidä asemastaan mikäli rikkaat nauttivat paremmista eduista eivätkä paranna köyhien oloja. Tätä kautta köyhät eivät välttämättä tee töitään kunnolla eivätkä rikkaatkaan mikäli työyhteisöt luovat kuilun jossa eriarvoistetaan ihmisiä. Jos rikkaat toimivat köyhiä vastaan ja köyhät toimivat rikkaita vastaan, menee ihmisillä aikaa taisteluun toisiaan vastaan sen sijaan että ihmiset parantaisivat yhteiskunnan oloja.
Mikäli esimies saisi yhtä suurta palkkaa mitä hänen alainen, saisi esimies varmasti alaiseltaan hyviä neuvoja mikäli esimieheltä puuttuisi jokin tieto. Jos joku alaisista haluaisi esimiehen asemaan päästäkseen parempaan yhteiskunnalliseen asemaan, johtuisi se eriarvoisesta asemasta. Mikäli jokainen olisi samanarvoinen, riippumatta siitä onko ihminen esimies vai alainen, ei kukaan kilpailisi keskenään.
Jos köyhä ihminen haluaa rahaa, tulee köyhän mennä tekemään rahaa rikkaalle ihmiselle eli rikas saa päättää sen millä tavoin köyhä parantaa yhteiskunnan oloja sekä kenen oloja tällöin parannetaan yhteiskunnassa. Rikkaat luonnollisesti luovat mielellään sellaisia työpaikkoja jotka tuovat heille paremman yhteiskunnan.
Jokainen ihminen tarvitsee ensisijaisesti asunnon ja ruokaa. Toissijaisena tulevat sitten terveydenhuolto ja huvittelut. Mikäli terveydenhuolto toimii rahan avulla, saavat rikkaat parempaa palvelua tämän osalta. Samoin rikkaat saavat hienommat asunnot ja terveellisempää ruokaa. Jos raha toimii motivaationa työelämässä, valitsevat ihmiset sellaisen työn mistä saa suurta palkkaa sen sijaan että ihmiset valitsisivat työn josta he pitäisivät tai työn jossa he olisivat hyviä. Kaikki eivät tietenkään valitse työtään palkan perusteella, mutta useille se on houkute ja valintaperuste. Jos ahneus sallitaan yhteiskunnissa, toimivat ihmiset sen mukaisesti. Tällöin ahneuden avulla haetaan parempaa asemaa yhteiskunnassa ja tämä käytännössä sallii huonommat palvelut köyhemmille.
Jos luopuisimme rahasta, luopuisimme myös itsekkyydestä sekä ahneudesta ja pyrkisimme luomaan aidosti parempaa yhteiskuntaa, eikö? Jos rahan tilalle tulisi muunlaista valuuttaa joka antaa ihmisen ostaa tietyn verran ruokaa kaupasta sekä mahdollistaa asumisen, ei kukaan voisi kilpailla näillä ominaisuuksilla mikäli jokainen saisi saman verran ruokaa ja yhtäläisen asunnon.
En näe rahaa millään tapaa tiedettä kehittävänä ominaisuutena vaan pikemminkin tiedettä hidastavana ominaisuutena. Niin kauan kun tiedemiehet saavat suurta palkkaa, tulee heidän keskuuteen kilpailua joka johtaa syrjintään. Jos raha aiheuttaa ahneutta joka aiheuttaa ongelmia köyhille, tulee köyhistä yhteiskuntaa hidastava elin joka syö muiden ihmisten varoja. Jos kaikille annettaisiin mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan yhtäläisesti, ei olisi kilpailua vaan kehitystä. Kehitys tapahtuisi myös sen mukaan mistä alasta ihminen on kiinnostunut eikä ihmisten tarvitsisi välittää siitä saako hän työpaikan vai ei. Jos työtön saa yhtäläisen asunnon ja samanlaista ruokaa mitä töissäkäyvä ihminen, tällöin töissä ovat ne ihmiset jotka haluavat rehellisesti kehittää yhteiskunnasta paremman sen sijaan että töihin pyrkisivät ne jotka kyynärpäätaktiikalla pudottavat muita alemmas saadakseen suurempaa palkkaa tai saadakseen tietyn yhteiskunnallisen aseman.
Mikäli köyhät pakotetaan tekemään "köyhien ihmisten töitä", eivät köyhät luonnollisestikaan pidä asemastaan mikäli rikkaat nauttivat paremmista eduista eivätkä paranna köyhien oloja. Tätä kautta köyhät eivät välttämättä tee töitään kunnolla eivätkä rikkaatkaan mikäli työyhteisöt luovat kuilun jossa eriarvoistetaan ihmisiä. Jos rikkaat toimivat köyhiä vastaan ja köyhät toimivat rikkaita vastaan, menee ihmisillä aikaa taisteluun toisiaan vastaan sen sijaan että ihmiset parantaisivat yhteiskunnan oloja.
Mikäli esimies saisi yhtä suurta palkkaa mitä hänen alainen, saisi esimies varmasti alaiseltaan hyviä neuvoja mikäli esimieheltä puuttuisi jokin tieto. Jos joku alaisista haluaisi esimiehen asemaan päästäkseen parempaan yhteiskunnalliseen asemaan, johtuisi se eriarvoisesta asemasta. Mikäli jokainen olisi samanarvoinen, riippumatta siitä onko ihminen esimies vai alainen, ei kukaan kilpailisi keskenään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tarvitsemmeko rahaa muuhun kuin ihmisten eriarvoistamiseen joka käytännössä tekee ihmisistä hyvin itsekkäitä jolloin ihmiset eivät pyri luomaan parempaa yhteiskuntaa? Ihmiset toimivat rahan kautta pikemminkin toisiaan vastaan kuin yhteisen hyvän puolesta. Raha edustaa ajatusmallia missä jokaisella on kiire poimia omenat puusta toista ihmistä nopeammin sen sijaan että kasvatettaisiin lisää puita. Tai sitten joku päättää aidata omenatarhan jotta kukaan muu ei pääse poimimaan omenoita. Tai sitten poimitaan omenoita hyvin laiskasti koska työnantaja maksaa saman verran riippumatta siitä kuinka monta omenaa poimii. Jos rahaa ei olisi, olisi elämä matemaattisesti paljon yksinkertaisempaa: jos haluaa paljon omenia, tulee sekä kasvattaa puita, kerätä omenia sekä lopettaa laiskottelu. Raha tuo kuitenkin sen elementin missä ihmiset eivät pyri tehokkuuteen ellei palkka määräydy sen mukaan. Jos kaikki työpaikat maksaisivat tehokkuuden mukaan, ajautuisivat heikommat ihmiset eriarvoiseen asemaan ja tätä kautta eriarvoisuus kuitenkin lisääntyisi. Jos jokainen ihminen saisi saman verran palkkaa, huolimatta heidän tehokkuudesta, laiskottelisivatko työntekijät mikäli heidän esimiehensä olisi samanarvoinen yhteiskunnan silmissä ja yritys olisi koko yhteiskunnan omistuksessa sen sijaan että yritys olisi tiettyjen ihmisten omistuksessa? Eikö raha perustu itsekkyyteen jossa ihminen omistaa jotain ja voi hankkia rahan avulla omaan omistukseen asioita mitä hänen ei tarvitse jakaa muun yhteiskunnan kanssa? Ihminen tuskin tarvitsee omaan käyttöön muuta kuin asunnon sekä ruokaa. 10% rikkaista kuitenkin omistaa 90 % planeetasta, ainakin jos omaisuutta mitataan rahassa. Köyhien tuskin tarvitsee olla kateellisia siitä jos rikkailla on enemmän rahaa, mutta jos köyhiä syytetään typeryydestä, tulee köyhien ilmeisesti hankkia tietoa pärjätäkseen elämässä. Jos tämä tieto edustaa kilpailua missä kilpaillaan viisaudella ja tätä kautta typerämpi on hävinnyt osapuoli, voidaanko rikas ihminen laittaa syytteeseen typeryydestä niin että hän kuolee nälkään aivan kuten köyhä voidaan laittaa syytteeseen typeryydestä? Rikkauksilla hallitaan köyhiä jotta köyhät saadaan luomaan parempi yhteiskunta rikkaille. Jos köyhät saisivat rahaa asuntoon ja ruokaan siitä huolimatta kävisivätkö he töissä, tuskin yksikään köyhä kieltäytyisi työnteosta niin kauan kun työnteko parantaisi sekä köyhien että rikkaiden oloja tai yksistään köyhien oloja. Rahaan perustuva järjestelmä parantaa enemmän rikkaiden kuin köyhien oloja. Eikä rahaa perustuva järjestelmä välttämättä paranna kenenkään oloja riittävän tehokkaasti koska kilpailu rahasta ja rikkauksista luo yhteiskunnan jossa yhteisön jäsenet toimivat toisiaan vastaan saadakseen rahaa ja rikkauksia.
Onko rahaan perustuva yhteiskunta tehty liian vaikeaksi ja kuka siitä hyötyy nykypäivänä?
Raha ja ahneus ei todellakaan edistä tiedettä, objektiivista, ehdottomaan totuuteen pyrkivää tiedettä. Uskon että maailmassa kukaan ei näkisi nälkää jos ruoantuotanto olisi valjastettu nälänhädän lopettaminen päämääränä. Nyt ruoantuotanto on valjastettu vain sijoittajien voittojen maksimointia varten!
Maapallon resursseista riittää jokaiselle tarpeen mukaan mutta ei se kykene tyydyttämään ahneiden itselleen kahmimia omaisuuksia.
Hiilidioksidikin on luonnon oma ainesosa, on maailman suurimpia petoksia väittää sen olevan myrkky joka tuhoaa luonnon. Tosiasiassa kun ei ole muuta lisäveroa keksitty jolla ryöstää kansalta ahneille lisää rahaa, on keksitty tällainen maailmanlaajuinen petos, rahastetaan ilmasta.
Kukaan ei enää nykymaailmassa aja tavallisen kansalaisen etua, kansainväliset suurpankit rikollisessa ahneudessaan määräävät, he ovat ostaneet poliitikkoja, ujuttaneet pankkimiehiä poliittiseen järjestelmään jotka ajavat rahavallan etuja tavallisen kansan vahingoksi, jne. aivan pöyristyttävän häikäilemätöntä menoa!!
Pankit eivät ole enää perinteisiä talletuspankkeja vaan pelkkiä pörssipelureita jotka haaskaavat tallettamasi rahat pörssin tuuliviirin mukana taivaan tuuliin ja sitten kiristävät valtioita, veronmaksajia pelastamaan pankit kun kaikki rahat on hävitty.
Ahneus jos mikä pitäisi kieltää ja tehdä rikolliseksi, pankeilta sen sijaan on karsittu viimeisetkin sääntelyt ja rajoitteet pois, ne saavat tehdä ihan mitä huvittaa ja jälki on karmeaa!
Missäköhän maailmassa elät? Rahassa on kyse vallasta vaikuttaa asiohin, ja kaikki normaalisti haluavat, että olisi enemmän valtaa vaikuttaa omiin ja läheisten asioihin. Kyse on myös kilpailusta, jos et kilpaile, olet aina kakkonen ja ruikuttaja sekä yrität selittää maailmaa sellaiseksi mitä se ei ole, tai minkälainen sen pitäisi olla. Pitäisi hyväksyä tosiasiat ja sopeutua sihen, ja pelata niiden sääntöjen mukaan. Raha on korvaus siitä että sulla on jotain annettavaa muille.
Yksikään persaukinen ei ole koskaan työllistänyt toista. Minä olen aloittanut tyhjästä ja minulla on rahaa. Maksan mieluusti jollekkin 50e, jos hän tekee minulle 100e. Mikäli tekijä osaa käyttää rahansa oikein, voi hänellä joskus olla sitä enemmän kuin minulla.
Muutoin en jaksanut lukea viestiäsi. Oli kivempaa myydä Aktiat pois, reilulla voitolla. Lähdenkin tästä keittämään perunoita ja syömään silliä :)
Hyvää loppukesää.
miten luulet asioiden hoituneen ennen rahan keksimistä?