lämminvesiputki hiekkaan

Lause "Meillä menee kylmävesiputket, mutta lämpimät putket styroxien keskellä." piti tietysti olla "Meillä menee kylmävesiputket eristeiden alla, mutta lämpimät putket styroxien keskellä."

Kerran tehnyt kirjoitti:

Lause "Meillä menee kylmävesiputket, mutta lämpimät putket styroxien keskellä." piti tietysti olla "Meillä menee kylmävesiputket eristeiden alla, mutta lämpimät putket styroxien keskellä."

Lue lisää

Mikähän tyypillisesti on talon alla olevan maaperän lämpötila?
Pysyyköhän kylmä vesi kylmänä paremmin maassa vai eristeen sisässä?
Ongelmahan on lähinnä kesällä, kun kylmä vesi ei enää olekaan kylmää.

kv kirjoitti:

Mikähän tyypillisesti on talon alla olevan maaperän lämpötila?
Pysyyköhän kylmä vesi kylmänä paremmin maassa vai eristeen sisässä?
Ongelmahan on lähinnä kesällä, kun kylmä vesi ei enää olekaan kylmää.

Lue lisää

Eikös kylmävesi pysy paremmin kylmänä jos siinä on eriste putken ympärillä? Meillä tosin oman talon kulmäputket on suoraan hiekassa ja ei ole ollut ongelmia sen kanssa että vesi ei olisi kesällä tarpeeksi kylmää heti kun avaa hanan.

Eikös se lvi mies tee täsmälleen sen mukaan mitä tilaaja käskee tai urakkasopimuksessa lukee?

Jos lvi miehellä on kuumalangalla toimiva roilotuskone (ja jos lvi firmalta ei tälläistä löydy niin alkaisin epäilemään ko firman ammattimaisuutta muutenkin) niin se itse roilotus on kyllä nopea homma.

Koko sen matkan pitää aina lorottaa sitä lämmintä vettä, mitåä se putki siellä hiekassa kulkee. Ei kannata. Tyhmää se on pienikin tyhmyys - tai laiskuus.
Lämminvesiputki eristeen sisään. ehdottomasti.

33 kirjoitti:

Koko sen matkan pitää aina lorottaa sitä lämmintä vettä, mitåä se putki siellä hiekassa kulkee. Ei kannata. Tyhmää se on pienikin tyhmyys - tai laiskuus.
Lämminvesiputki eristeen sisään. ehdottomasti.

Lue lisää

Ei jaksanut inttää LVI-miehen kanssa asiasta niin tehtiin kuten hän sanoi... oli sitä mieltä että ettei asialla ole mitään käytännön merkitystä ja monikaan ei nykyään laita lv-putkea eristeen väliin, yhä useampi kuulemma sen sinne hiekkaan laittaa.

gtwewewee kirjoitti:

Ei jaksanut inttää LVI-miehen kanssa asiasta niin tehtiin kuten hän sanoi... oli sitä mieltä että ettei asialla ole mitään käytännön merkitystä ja monikaan ei nykyään laita lv-putkea eristeen väliin, yhä useampi kuulemma sen sinne hiekkaan laittaa.

Lue lisää

Ja nyt tuli huomattua että älkää tehkö tuota virhettä. Kiertovesipumpulla kierrätettin 60w kiertovesipumpulla lämmintä vettä jonka putki on hiekassa.

Kiertovesipumppu tosin pyöri 24/7 eli kulutti sähköä turhaan koko ajan, sen olisi voinut ajastaa, ja jäähtynyt paluuvesi aiheutti sähkökattilassa helvetillisiä piikkejä läpi vuorokauden.

Tällä tahdilla menetetty raha pelkästään sähkössä noin 300e/vuosi. (Plus kiertovesipumpun hinta.)

Eli: lämminvesiputki eristeisiin ihan sama mitä lvi-mies sanoo. Kiertovesipumppuina ei kannata käyttää vanhanaikaisia vakiotehoisia vaan adaptiivisia (vrt 6W/60W).

45345345 kirjoitti:

Ja nyt tuli huomattua että älkää tehkö tuota virhettä. Kiertovesipumpulla kierrätettin 60w kiertovesipumpulla lämmintä vettä jonka putki on hiekassa.

Kiertovesipumppu tosin pyöri 24/7 eli kulutti sähköä turhaan koko ajan, sen olisi voinut ajastaa, ja jäähtynyt paluuvesi aiheutti sähkökattilassa helvetillisiä piikkejä läpi vuorokauden.

Tällä tahdilla menetetty raha pelkästään sähkössä noin 300e/vuosi. (Plus kiertovesipumpun hinta.)

Eli: lämminvesiputki eristeisiin ihan sama mitä lvi-mies sanoo. Kiertovesipumppuina ei kannata käyttää vanhanaikaisia vakiotehoisia vaan adaptiivisia (vrt 6W/60W).

Lue lisää

Tuossahan nyt täysin eri asia kyseessä. Ilman kiertoa on aivan sama missä putkiökulkee, kunhan ei jäädy.

4-5 kirjoitti:

Tuossahan nyt täysin eri asia kyseessä. Ilman kiertoa on aivan sama missä putkiökulkee, kunhan ei jäädy.

ei ole TÄYSIN eri asia. Kyllä se siellä hiekassa (vaikkapa 10-15asteessa) jäähtyy aika paljon nopeammin kuin lähempänä lämmitettyä laattaa eristeen sisällä.

21312313 kirjoitti:

ei ole TÄYSIN eri asia. Kyllä se siellä hiekassa (vaikkapa 10-15asteessa) jäähtyy aika paljon nopeammin kuin lähempänä lämmitettyä laattaa eristeen sisällä.

Sillä ei ole käytön aikana mitään merkitystä. Putken ympärillä on kuitenkin ilmaa, joten lämpöä ei juurikaan johdu ymäristöön. Vesi jäähtyy seisoessaan hieman nopeammin, mutta mitä sillä ei ole mitään käytännön merkitystä.

4-5 kirjoitti:

Sillä ei ole käytön aikana mitään merkitystä. Putken ympärillä on kuitenkin ilmaa, joten lämpöä ei juurikaan johdu ymäristöön. Vesi jäähtyy seisoessaan hieman nopeammin, mutta mitä sillä ei ole mitään käytännön merkitystä.

Lue lisää

Ei kun jooo sinä siis meinasit että kun ei ole kiertoa. Silloin ei varmastikaan ole juuri mitään merkitystä muuta kuin se ensi alkuun juokseva lämmin vesi on vielä kylmempää kuin jos se putki olisi vaikkapa eristeiden välissä. Mutta jos on kierto niin kalliiksi tulee...

taas voi taputtaa käsiä lvi-miehen viisaudelle.

wqeqweqee kirjoitti:

Ei kun jooo sinä siis meinasit että kun ei ole kiertoa. Silloin ei varmastikaan ole juuri mitään merkitystä muuta kuin se ensi alkuun juokseva lämmin vesi on vielä kylmempää kuin jos se putki olisi vaikkapa eristeiden välissä. Mutta jos on kierto niin kalliiksi tulee...

taas voi taputtaa käsiä lvi-miehen viisaudelle.

Lue lisää

Tuollaisilla vesimäärillä, virtausnopeuksilla, putkivetojen pituuksiilla jne ei ole oikeasti mitään väliä onko putki 30 vai 10 asteessa.

4+5 kirjoitti:

Tuollaisilla vesimäärillä, virtausnopeuksilla, putkivetojen pituuksiilla jne ei ole oikeasti mitään väliä onko putki 30 vai 10 asteessa.

Aika outoa sitten että heti kun tuon kierron otin pois niin kattila lopetti turhat lämmitykset. No ensi viikolla laitan takaisin pääle niin katsotaan sitten joko taas kattilan sähkönkulutus kasvaa reilusti. Aika selvästi kyllä nyt näkyy sähkönkulutuksen seuranassa.

Kuka laittoi miinuksen? Voisit vähän perustella, miksii Erkin ratkaisu on huono.

6+14 kirjoitti:

Kuka laittoi miinuksen? Voisit vähän perustella, miksii Erkin ratkaisu on huono.

Jos pex putket vedetään alakautta suojaputkissa, niin vuotonäkyy vasta kun suojaputki on täynnä vettä. Yläkautta vedettäessä vesi valuu samantien näkyville eikä suojaputkiin kerry mitään.
ihan ok ratkaisu.

6+14 kirjoitti:

Kuka laittoi miinuksen? Voisit vähän perustella, miksii Erkin ratkaisu on huono.

Minä laitoin. Tässä perusteluja:

1. Vesiputkia ei kannata vetää koolauksien välissä, ne voi vetää siellä.
2. Asennus on hankalampaa kuin lattian kautta, koska putkia joutuu kannakoimaan tiheään ja silti ne paukkuvat siellä paineiskuista.
3. Yleensä putkivedot on katon kautta pitempiä.
4. Asennus on hitaampaa.
5. Jäätymään putket eivät pääse muutenkaan.
6. Mahdollisesti vuotava vesi ei pääse oikeaoppisessa asennuksessa heti ulos.

riittääkö? kirjoitti:

Minä laitoin. Tässä perusteluja:

1. Vesiputkia ei kannata vetää koolauksien välissä, ne voi vetää siellä.
2. Asennus on hankalampaa kuin lattian kautta, koska putkia joutuu kannakoimaan tiheään ja silti ne paukkuvat siellä paineiskuista.
3. Yleensä putkivedot on katon kautta pitempiä.
4. Asennus on hitaampaa.
5. Jäätymään putket eivät pääse muutenkaan.
6. Mahdollisesti vuotava vesi ei pääse oikeaoppisessa asennuksessa heti ulos.

Lue lisää

1. Vesiputkiet voi myös vetää valussa.
2. Miten kannakoit pex putken suojaputkessa liikkumattomaksi. Jos putki paukkuisi, niin se paukkuu myös betonilattian sisällä.
3. Katon kautta vedetty putki on noin 1,5m pidempi. Kustannus ei ole suuri
4. Työaika on kokonaisuudessaan nopeampi, sillä putket voi vetää loppuvaiheessa eivätkä ne pyöri jaloissa.
5.Jos rakennuksen lämmitys keskeytyy pitkäksi aikaa esim. sähkökatkossa, lämpö pysyy kauemmin huoneen yläosassa. Lisäksi yläkautta kutkevat putket valuvat itsestään tyhjiksi. Lattin alla olevat putket eivät valu tyhjiksi.
6. Oikeaoppisessa yläasennuksessa vesi valuu samantien ulos, sillä se ei voi vuotaa ylöspäin lähtevään sojaputkeen. Lattian kautta vedettäessä suojaputki täyttyy ennen näkyvää vuotoa ja reikä suojaputkessa valuttaa se lattian sisään.

9+9 kirjoitti:

1. Vesiputkiet voi myös vetää valussa.
2. Miten kannakoit pex putken suojaputkessa liikkumattomaksi. Jos putki paukkuisi, niin se paukkuu myös betonilattian sisällä.
3. Katon kautta vedetty putki on noin 1,5m pidempi. Kustannus ei ole suuri
4. Työaika on kokonaisuudessaan nopeampi, sillä putket voi vetää loppuvaiheessa eivätkä ne pyöri jaloissa.
5.Jos rakennuksen lämmitys keskeytyy pitkäksi aikaa esim. sähkökatkossa, lämpö pysyy kauemmin huoneen yläosassa. Lisäksi yläkautta kutkevat putket valuvat itsestään tyhjiksi. Lattin alla olevat putket eivät valu tyhjiksi.
6. Oikeaoppisessa yläasennuksessa vesi valuu samantien ulos, sillä se ei voi vuotaa ylöspäin lähtevään sojaputkeen. Lattian kautta vedettäessä suojaputki täyttyy ennen näkyvää vuotoa ja reikä suojaputkessa valuttaa se lattian sisään.

Lue lisää

Paskapuhetta että pysyy pitempään sulana siellä katonrajassa ku laatan alla styroxien sisällä se lämmin vesiputki... maa on kumminki useamman asteen plussalla ja aika kauan saapi olla lämmöt poikki että se jäätyy...

9+9 kirjoitti:

1. Vesiputkiet voi myös vetää valussa.
2. Miten kannakoit pex putken suojaputkessa liikkumattomaksi. Jos putki paukkuisi, niin se paukkuu myös betonilattian sisällä.
3. Katon kautta vedetty putki on noin 1,5m pidempi. Kustannus ei ole suuri
4. Työaika on kokonaisuudessaan nopeampi, sillä putket voi vetää loppuvaiheessa eivätkä ne pyöri jaloissa.
5.Jos rakennuksen lämmitys keskeytyy pitkäksi aikaa esim. sähkökatkossa, lämpö pysyy kauemmin huoneen yläosassa. Lisäksi yläkautta kutkevat putket valuvat itsestään tyhjiksi. Lattin alla olevat putket eivät valu tyhjiksi.
6. Oikeaoppisessa yläasennuksessa vesi valuu samantien ulos, sillä se ei voi vuotaa ylöspäin lähtevään sojaputkeen. Lattian kautta vedettäessä suojaputki täyttyy ennen näkyvää vuotoa ja reikä suojaputkessa valuttaa se lattian sisään.

Lue lisää

1. 90% vedetään valussa, jos se on mahdollista, miksiköhän?
2. Ei se betonin sisällä pauku, katossa kylläkin.
3. On kuitenkin. Lisäksi vettä joudutaan laskemaan enemmän hukkaan, kylmä vesi lämpenee turhaan...
4. Ei ole nopeampi. Johtuu kannakoinnista, sekä tikkailla heilumisesta yms.
5. Onpa selitys. Eikä ne edes valu tyhjäksi, kai ne putket täytyy jostain alaskin vetää, vai tuleeko tukitkin koolausten väliin?
6. Valuu ulos mistä? Ei ainakaan hanakulmarasiasta, koska silloin vesi saattaa valua vaikka keittiön kaappiin lattiakaivollisen tilan sijasta ja sehän ei ole kai kovin hyvä asia? Eli samalla lailla se yläjakoinenkin suojaputkikin täyttyy vuodon sattuessa.

joulumuori2 kirjoitti:

Paskapuhetta että pysyy pitempään sulana siellä katonrajassa ku laatan alla styroxien sisällä se lämmin vesiputki... maa on kumminki useamman asteen plussalla ja aika kauan saapi olla lämmöt poikki että se jäätyy...

Lue lisää

Jos on maavarainen perusta.

ei ei ja ei kirjoitti:

1. 90% vedetään valussa, jos se on mahdollista, miksiköhän?
2. Ei se betonin sisällä pauku, katossa kylläkin.
3. On kuitenkin. Lisäksi vettä joudutaan laskemaan enemmän hukkaan, kylmä vesi lämpenee turhaan...
4. Ei ole nopeampi. Johtuu kannakoinnista, sekä tikkailla heilumisesta yms.
5. Onpa selitys. Eikä ne edes valu tyhjäksi, kai ne putket täytyy jostain alaskin vetää, vai tuleeko tukitkin koolausten väliin?
6. Valuu ulos mistä? Ei ainakaan hanakulmarasiasta, koska silloin vesi saattaa valua vaikka keittiön kaappiin lattiakaivollisen tilan sijasta ja sehän ei ole kai kovin hyvä asia? Eli samalla lailla se yläjakoinenkin suojaputkikin täyttyy vuodon sattuessa.

Lue lisää

Jos muoviputki on suojaputkessa se pääsee elämään sen sisällä oli se kannakoitu tai ei.

Kylmä vesi lämpenee lattiassa samaten laatasta johtuvan lämmön vaikutuksesta.

Katossa ei tarvita kannakointia, suojaputki kulkee ruodelaudoitusen välissä.

Kyllä suojaputki valuu tyhjäksi yläpuolisessa asennuksessa. Hanakulmasta putki ousee suoraa ylös eli hanakulman liitosen vuoto valuu samantien ulos. Jakotukista suojaputki nousee suoraan ylös eli sieltäkin valuu heti ulos. Putken sisäinen vuoto valuu kummastakin päästä ulos. Jakutukki asennetaan luonnollisesti esim. jakutukkikaappiin, joka on viemäröity.

Lattiakaivottomat tilat voidaan luonnollisesti vetää alakautta. Sekajärjestelmän käyttö on jopa järkevää.

Saneerauskohteissa yläpuolinen veto on jopa ainoa järkevä vaihtoehto.

3+18 kirjoitti:

Jos muoviputki on suojaputkessa se pääsee elämään sen sisällä oli se kannakoitu tai ei.

Kylmä vesi lämpenee lattiassa samaten laatasta johtuvan lämmön vaikutuksesta.

Katossa ei tarvita kannakointia, suojaputki kulkee ruodelaudoitusen välissä.

Kyllä suojaputki valuu tyhjäksi yläpuolisessa asennuksessa. Hanakulmasta putki ousee suoraa ylös eli hanakulman liitosen vuoto valuu samantien ulos. Jakotukista suojaputki nousee suoraan ylös eli sieltäkin valuu heti ulos. Putken sisäinen vuoto valuu kummastakin päästä ulos. Jakutukki asennetaan luonnollisesti esim. jakutukkikaappiin, joka on viemäröity.

Lattiakaivottomat tilat voidaan luonnollisesti vetää alakautta. Sekajärjestelmän käyttö on jopa järkevää.

Saneerauskohteissa yläpuolinen veto on jopa ainoa järkevä vaihtoehto.

Lue lisää

Ei lämpene kylmävesi ku se menee siellä hiekkapenkassa... Ja joulupukki2 tiedoksi että tässä puhuttiin ilmiselvästi uudisrakentamisesta että kyllä siellä 99 % tod.näköisyydellä on maavaranen perusta...

joulupukki3 kirjoitti:

Ei lämpene kylmävesi ku se menee siellä hiekkapenkassa... Ja joulupukki2 tiedoksi että tässä puhuttiin ilmiselvästi uudisrakentamisesta että kyllä siellä 99 % tod.näköisyydellä on maavaranen perusta...

Lue lisää

jakotukinpäässä suojaputket alempana kun vaikka esim. keittiön kaapissa nii aina tulee vuoto ensin näkymään lattiakaivollisessa tilassa... jos joku putkirunkkari ei ole niitä niin asentanu niin nehän on asennettu sitte päin persettä...

3+18 kirjoitti:

Jos muoviputki on suojaputkessa se pääsee elämään sen sisällä oli se kannakoitu tai ei.

Kylmä vesi lämpenee lattiassa samaten laatasta johtuvan lämmön vaikutuksesta.

Katossa ei tarvita kannakointia, suojaputki kulkee ruodelaudoitusen välissä.

Kyllä suojaputki valuu tyhjäksi yläpuolisessa asennuksessa. Hanakulmasta putki ousee suoraa ylös eli hanakulman liitosen vuoto valuu samantien ulos. Jakotukista suojaputki nousee suoraan ylös eli sieltäkin valuu heti ulos. Putken sisäinen vuoto valuu kummastakin päästä ulos. Jakutukki asennetaan luonnollisesti esim. jakutukkikaappiin, joka on viemäröity.

Lattiakaivottomat tilat voidaan luonnollisesti vetää alakautta. Sekajärjestelmän käyttö on jopa järkevää.

Saneerauskohteissa yläpuolinen veto on jopa ainoa järkevä vaihtoehto.

Lue lisää

Oletko ikinä edes nähnyt hanakulmarasiaa? Se on tiivis, ei sen läpi vesi tule, juuri sen takia, että vuotovedet ohjautuvat tukille, joka on vuototurvallisessa paikassa. Eli kyllä se suojaputki täyttyy vedellä, ennen kuin vuoto tulee ilmi ja tässä tapauksessa vedenpaine on vielä hanakulmarasian ja suojaputken tiivistettä vasten, toisin kuin alajakoisessa, jossa vesi on ainoastaan suojaputkessa.

ei vieläkään kirjoitti:

Oletko ikinä edes nähnyt hanakulmarasiaa? Se on tiivis, ei sen läpi vesi tule, juuri sen takia, että vuotovedet ohjautuvat tukille, joka on vuototurvallisessa paikassa. Eli kyllä se suojaputki täyttyy vedellä, ennen kuin vuoto tulee ilmi ja tässä tapauksessa vedenpaine on vielä hanakulmarasian ja suojaputken tiivistettä vasten, toisin kuin alajakoisessa, jossa vesi on ainoastaan suojaputkessa.

Lue lisää

jos on laitettu hanakulmia... monesti näkee että esim. keittiöön nostetaan vaan viemäriputken vierestä ylös ja suojaputken päät jääpi auki... joten jos vuotaa ja suojaputki katkastu matalemmalta ku jakotukilla nii sinnehän se menee kaappien alle... tietenki jos on tehny kaukalon keittiön kaapin alle ja vuotohälytin sinne niin ei ehi kovin paljo tuha saada aikaan...

ei vieläkään kirjoitti:

Oletko ikinä edes nähnyt hanakulmarasiaa? Se on tiivis, ei sen läpi vesi tule, juuri sen takia, että vuotovedet ohjautuvat tukille, joka on vuototurvallisessa paikassa. Eli kyllä se suojaputki täyttyy vedellä, ennen kuin vuoto tulee ilmi ja tässä tapauksessa vedenpaine on vielä hanakulmarasian ja suojaputken tiivistettä vasten, toisin kuin alajakoisessa, jossa vesi on ainoastaan suojaputkessa.

Lue lisää

On noita hanakulmia jonkin verran tullut laitettua. Rasiassa on tiiviste, mutta messinkiosassa yleensä viiste pex putken liitossuunnassa. Ei tiivisty täydellisesti.

joulupukki3 kirjoitti:

Ei lämpene kylmävesi ku se menee siellä hiekkapenkassa... Ja joulupukki2 tiedoksi että tässä puhuttiin ilmiselvästi uudisrakentamisesta että kyllä siellä 99 % tod.näköisyydellä on maavaranen perusta...

Lue lisää

Uudiskohteet tehdään aika usein ryömintätilallisiksi kosteusongelmien välttämiseksi.

ja ei vieläkään kirjoitti:

jos on laitettu hanakulmia... monesti näkee että esim. keittiöön nostetaan vaan viemäriputken vierestä ylös ja suojaputken päät jääpi auki... joten jos vuotaa ja suojaputki katkastu matalemmalta ku jakotukilla nii sinnehän se menee kaappien alle... tietenki jos on tehny kaukalon keittiön kaapin alle ja vuotohälytin sinne niin ei ehi kovin paljo tuha saada aikaan...

Lue lisää

Jos on laitettu hanakulmia? Jos seuraavan kerran laitat hanakulmia, niin tutki huviksesi niitä ja mieti muoviputkiston syvintä olemusta. Ja mieti mihin vuotovedet halutaan ohjata ja miten se käytännössä onnistuisi, jos hanakulmarasia laskisi vedet läpi. Merikan hanakulmarasia on tiivis, samoin Uponorin. Muita minä en normaalisti käytä.

4+20 kirjoitti:

On noita hanakulmia jonkin verran tullut laitettua. Rasiassa on tiiviste, mutta messinkiosassa yleensä viiste pex putken liitossuunnassa. Ei tiivisty täydellisesti.

Ja muuten tiivistyy. Jos ei tiivisty, niin lähetä tehtaalle.

josko nyt kirjoitti:

Jos on laitettu hanakulmia? Jos seuraavan kerran laitat hanakulmia, niin tutki huviksesi niitä ja mieti muoviputkiston syvintä olemusta. Ja mieti mihin vuotovedet halutaan ohjata ja miten se käytännössä onnistuisi, jos hanakulmarasia laskisi vedet läpi. Merikan hanakulmarasia on tiivis, samoin Uponorin. Muita minä en normaalisti käytä.

Lue lisää

olen asentanut hanakulmia hyvinki paljon.... ja joo tiiän että ovat vuototiiviitä... JOS on oikein asennettu.... Mutta olen korjannut aika monta hanakulmaa näitten omakotirakentajien jäljiltä... ei ole pukattu suojaputkea kunnolla rasiaan nii sieltä vähän ajan päästä lähtee irti...

josko nyt kirjoitti:

Ja muuten tiivistyy. Jos ei tiivisty, niin lähetä tehtaalle.

Merikan hanakulmarasioiden messinkisessä kulmassa ei ole mutkan suunnassa tiivistyslaippaa vaan suora viiste. Mitenkähän muissa?

no nyt nyt kirjoitti:

olen asentanut hanakulmia hyvinki paljon.... ja joo tiiän että ovat vuototiiviitä... JOS on oikein asennettu.... Mutta olen korjannut aika monta hanakulmaa näitten omakotirakentajien jäljiltä... ei ole pukattu suojaputkea kunnolla rasiaan nii sieltä vähän ajan päästä lähtee irti...

Lue lisää

Tiedät, että ovat vuototiivitä, mutta silti väität, että vesi valuu hanakulmarasian läpi yläjakoisessa putkituksessa, eikä nosta vettä suojaputkeen?

Merika hanakulma kirjoitti:

Merikan hanakulmarasioiden messinkisessä kulmassa ei ole mutkan suunnassa tiivistyslaippaa vaan suora viiste. Mitenkähän muissa?

Kyllä merikakin tiivistyy vaikka siinä on se leikkaus. Tyyvistyslaippa on kaulaosassa.
Olen aina miettinyt tuota hanarasian tiivisteen järkevyyttä. Vesieristetyissä tiloissa sitä ei tarvita. Keittiö ja kodinhoitohuone tms. on asia erikseen. Yläjakosissa putkituksissa vesi ei pääse suojaputkesta pois ja kun rasian mutteri avataan, niin se lorahtaa vesieristeen sisäpuolelle. Alajakoisissa järjestelmissä ei tuota haittaa ole, mutta niissä vuotovesi jää suojaputkeen eikä sitä sieltä saa pois. Suojaputkessa voi olla valussa tulleita reikiä ja vesi tihkuu alapohjaan. Kummassakin tavassa on omat ongelmansa. Jos hanakulman on kaikenlisäksi tiivistetty kankaalla ja massalla, niin niitä ei voi purkaa vesieristystä rikkomatta eli jos painekokeessa vuotaa, niin vesieristeet joudutaan rikkomaan, jotta vuotava liitos saadaan kiristettyä. Harva käyttää hanakulmien omia tiivistelaippoja, jotka voidaan avata ja sulkea tiivistyksen säilyessä.

16+1 kirjoitti:

Kyllä merikakin tiivistyy vaikka siinä on se leikkaus. Tyyvistyslaippa on kaulaosassa.
Olen aina miettinyt tuota hanarasian tiivisteen järkevyyttä. Vesieristetyissä tiloissa sitä ei tarvita. Keittiö ja kodinhoitohuone tms. on asia erikseen. Yläjakosissa putkituksissa vesi ei pääse suojaputkesta pois ja kun rasian mutteri avataan, niin se lorahtaa vesieristeen sisäpuolelle. Alajakoisissa järjestelmissä ei tuota haittaa ole, mutta niissä vuotovesi jää suojaputkeen eikä sitä sieltä saa pois. Suojaputkessa voi olla valussa tulleita reikiä ja vesi tihkuu alapohjaan. Kummassakin tavassa on omat ongelmansa. Jos hanakulman on kaikenlisäksi tiivistetty kankaalla ja massalla, niin niitä ei voi purkaa vesieristystä rikkomatta eli jos painekokeessa vuotaa, niin vesieristeet joudutaan rikkomaan, jotta vuotava liitos saadaan kiristettyä. Harva käyttää hanakulmien omia tiivistelaippoja, jotka voidaan avata ja sulkea tiivistyksen säilyessä.

Lue lisää

"eli jos painekokeessa vuotaa, niin vesieristeet joudutaan rikkomaan, jotta vuotava liitos saadaan kiristettyä."

Merikan tapauksessa ei tarvitse edes vuotaa, koska liitokset kiristetään painekokeen jälkeen uudestaan.

2+19 kirjoitti:

Tiedät, että ovat vuototiivitä, mutta silti väität, että vesi valuu hanakulmarasian läpi yläjakoisessa putkituksessa, eikä nosta vettä suojaputkeen?

no ehkä ei kannata tästä asiasta väitellä enempää sillä mie puhun alapuolisesta asennuksesta ja sie yläpuolisesta..

14+19 kirjoitti:

"eli jos painekokeessa vuotaa, niin vesieristeet joudutaan rikkomaan, jotta vuotava liitos saadaan kiristettyä."

Merikan tapauksessa ei tarvitse edes vuotaa, koska liitokset kiristetään painekokeen jälkeen uudestaan.

Lue lisää

Meilläpäin tuo painekoe tehhään kyllä ennen vedeneristystä.... jos vuotaa niin näppärä korjata... ei vaadi kummempaa purkamista...

14+19 kirjoitti:

"eli jos painekokeessa vuotaa, niin vesieristeet joudutaan rikkomaan, jotta vuotava liitos saadaan kiristettyä."

Merikan tapauksessa ei tarvitse edes vuotaa, koska liitokset kiristetään painekokeen jälkeen uudestaan.

Lue lisää

Ohjeissa toki sanotaan jälkikiristys. Mutta mitenkäs merika poikkeaa muista liitoksista, koska tarvitsee jälkikiristää? PEX, normi tukiholkki ja normi messinkiset osat kuten monessa muussakin kohtaa...

9+9 kirjoitti:

1. Vesiputkiet voi myös vetää valussa.
2. Miten kannakoit pex putken suojaputkessa liikkumattomaksi. Jos putki paukkuisi, niin se paukkuu myös betonilattian sisällä.
3. Katon kautta vedetty putki on noin 1,5m pidempi. Kustannus ei ole suuri
4. Työaika on kokonaisuudessaan nopeampi, sillä putket voi vetää loppuvaiheessa eivätkä ne pyöri jaloissa.
5.Jos rakennuksen lämmitys keskeytyy pitkäksi aikaa esim. sähkökatkossa, lämpö pysyy kauemmin huoneen yläosassa. Lisäksi yläkautta kutkevat putket valuvat itsestään tyhjiksi. Lattin alla olevat putket eivät valu tyhjiksi.
6. Oikeaoppisessa yläasennuksessa vesi valuu samantien ulos, sillä se ei voi vuotaa ylöspäin lähtevään sojaputkeen. Lattian kautta vedettäessä suojaputki täyttyy ennen näkyvää vuotoa ja reikä suojaputkessa valuttaa se lattian sisään.

Lue lisää

"3. Katon kautta vedetty putki on noin 1,5m pidempi. Kustannus ei ole suuri"

Paitsi että putki eristetään. Kustannus on suuri.

Uponor kirjoitti:

"3. Katon kautta vedetty putki on noin 1,5m pidempi. Kustannus ei ole suuri"

Paitsi että putki eristetään. Kustannus on suuri.

Milloin niitä valussakaan eristetään taikka sitten kiviseinään asennettaessa?

ylihintainenuponor kirjoitti:

Milloin niitä valussakaan eristetään taikka sitten kiviseinään asennettaessa?

Ei kai niitä valuun asenneta, vaan eristeen sisään. Kiviseinän sisällä kulkeva metrin matka ei taas vaikuta mitään.

juumäävaan kirjoitti:

Meilläpäin tuo painekoe tehhään kyllä ennen vedeneristystä.... jos vuotaa niin näppärä korjata... ei vaadi kummempaa purkamista...

Tätä minäkin mietin...miksei tosiaan aina ja jokapaikassa noita painekokeita tehdä melko lailla heti kun ne kamat on kytketty. Onhan se varmaan kiva alkaa korjaamaan jos kaikki pinnat on jo tehty. Tyypillissät lvi-alan perseilyä, idiootit tekemässä niin mäihäll mennään.

3242434224 kirjoitti:

Tätä minäkin mietin...miksei tosiaan aina ja jokapaikassa noita painekokeita tehdä melko lailla heti kun ne kamat on kytketty. Onhan se varmaan kiva alkaa korjaamaan jos kaikki pinnat on jo tehty. Tyypillissät lvi-alan perseilyä, idiootit tekemässä niin mäihäll mennään.

Lue lisää

Ehkä siksi, että kaikkien hanakulmarasioiden paikat eivät ole selvillä vielä tuossa vaiheessa ja se teettäisi melkoisesti lisätyötä, jos ruvetaan moneen kertaan niitä kytkemään ja parhaimmillaan vaihtamaan sisäputkia ja jatkamaan suojaputkia. Tyypillistä rakennuttajan perseilyä.

Toisekseen oikeaoppisen asennuksen jälkeen pintoihin ei tarvitse koskea, jos hanakulmia ja putkia vaihdellaan. Korkeintaan joudut silikonisauman vetämään johonkin. Jos näin ei tehdä, niin syyttävä sormi osoittaa valvojaan päin.

+++ kirjoitti:

Jos pex putket vedetään alakautta suojaputkissa, niin vuotonäkyy vasta kun suojaputki on täynnä vettä. Yläkautta vedettäessä vesi valuu samantien näkyville eikä suojaputkiin kerry mitään.
ihan ok ratkaisu.

Lue lisää

ja jos käytetään tulvaria, niin kuin pitäisi, niin se vesi tulisi sinne jakotukki päähän ja sieltä kaivoon. hanakulmathan ovat aina ylempänä kuin jakotukit.

------ kirjoitti:

ja jos käytetään tulvaria, niin kuin pitäisi, niin se vesi tulisi sinne jakotukki päähän ja sieltä kaivoon. hanakulmathan ovat aina ylempänä kuin jakotukit.

Hanakulmien korkeudella ei ole merkitystä, ne ovat tiivitä. Ne eivät päästä vettä läpi ylä- eikä alapuolisessa asennuksessa. Miksi pitäisi käyttää jotain tulvaria?