Seinä vastassa

Keneltäkään muulta ei peritä sinun omiin nimiin ottamiasi velkoja. Puolisoltasi siis niitä ei peritä.

Miksi salaisit kuitenkaan puolisolta ulosoton? Varmasti se selviää viimeistään postin mukana tuomista haastekirjeistä ja ulosottokirjeistä. Ei sellaista elämää kannata elää että postia vahtaa. Se jos mikä vie voimat. Lisäksi puolisollesi tuosta ei ole mitään vaikutusta, päin vastoin ainakaan et velkaannu lisää, mikä on varmasti puolisosi mielestä positiivinen asia.

Kun lasket velat ulosottoon, et siis pysty enää velkaantumaan lisää. Luottokortit lakkaavat toimimasta ja saat Visa Electron kortin pankista käyttöösi. Hyvä juttu. Lisäksi sinulle jää ulosoton jälkeen todennäköisesti enemmän käyttörahaa kuin ennen kuukaudessa ja pystyt taas elämään normaalimmin. Jos netto on tuo 1850 euroa, siitä ulosototto ottaa yhden kolmasosan eli reilut 600 euroa kuukaudessa. Tuon reilut 600 euroa laskee automaattisesti palkanlaskijasi tai jos et halua ulosottoa työpaikan tietoon, sovit ennen kuin ensimmäinen lasku menee ulosottoon, että maksat sinne itse kuukaudessa tuon lain määrämän summan eli sinun tapauksessa reilut 600 euroa/kk. Ulosoton kautta velkoja maksaessasi tosin maksat niistä kalliisti, eli jokaisen velkaan tulee ensin kuluja ennen ulosottoon menoa helposti noin 400 euroa/velka, vähän enemmänkin. Ja lisäksi ulosoton kautta niitä maksaessasi menee aina ns. taulukkomaksu, joten kaikki sinne menevät rahat eivät mene velkojesi lyhentymiseen. Karkeasti arvoiden, tietämättä nyt velkojen määrää, velkasi ovat ulosottoon mennessä noin 23000 - 25000 euroa. Vuodessa tuolle lainamäärälle tulee siis korkoa karkeasti noin 3000 euroa, joten kun maksat ulosottoon 600 euroa/kk, maksat vuodessa noin 7200 euroa ja näin velka lyhenee yli 4000 euroa vuodessa, eli noin reilussa viidessä vuodessa homma on ohi ellet sitten nopeuta velan maksua suuremmalla kuukausierällä vaikkapa 10000 euroa vuodessa maksaen. Tuo nopeuttaa todella paljon velan maksua.

Eli jatkossa viisi vuotta pelaat käytännössä käteisellä rahalla, et elä yli varojesi ja puolisoosi tällä ei ole vaikutusta jos tuolla jäljellä jäävällä palkalla pystyt osallistumaan perheen menohin sovitusti. Puolisollesi saattaisi olla helpompi osallistuakin tähän sinun ongelmasi purkuun, kun kaikki velat ovat menneet ulosottoon, sillä silloin hän tietää että et neljään vuoteen (niin kauan olet luottotiedoton) et pysty lisää velkaantumaan, esim ottamalla pankista halpakorkoisemman 20000 euron lainan jolla ulosottosi maksetaan ja teette keskenännen velkakirjan. En tosin tiedä kannattaako tuo, voi olla suhteelle turhan iso taakka.

Tsemppiä kaikissa tapauksissa!

Kohtuulliset tulot, 18000 kulutusluottoja etkä silti omista mitään. Ja vasta nyt, kun seinä on edessä, alat tajuta että jotain on vialla. Tuosta suosta selviät vain ulosoton kautta, mutta lähivuodet ovat varmasti vaikeita.

P.S. Lopeta se pelaaminen.

Sinulla on velkaa kymmenen kuukauden nettopalkkasi verran - ei onneksi sen enempää. Asuminen on sinulle ilmaista. Paljonko käytät kuukaudessa lainanlyhennyksiin, paljonko menoihisi? Kynä ja ruutupaperi ovat erinomaisia talouskonsultteja, excelintynkää ja muitakin hyviä vinkkejä löydät täältä:

http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/rahat/

Et ole veloistasi vielä perinnässä ja luottotietosikin lienevät tallessa. Sinulla on maksukykyä ja -halua, mutta useaan pienempään lainaan jaettu velkataakkasi tuo jo itsessään turhia kuluja. Oletko kysynyt pankista yhtä, isompaa luottoa, jolla kuittaisit nämä pienemmät ja kalliimmat vippailut pois? Takaaja varmasti vaaditaan - puolisosi tuskin suostuisi, mutta entä vanhempasi tai sisaruksesi? Takuu-Säätiö on yksi mahdollisuus järjestelylainan takaajaksi. Ja kuten muut jo vastasivatkin, ei miehesi joudu millään lailla vastuuseen sinun veloistasi, vaikka Takuu-Säätiön takauksen saisitkin.

Eli miehesi kerryttää omaisuutta samalla kun sinä maksat juoksevia kuluja? Kuulostaapa typerältä. Sitten asiaan; mihin olet tuhlannut 18 000€? Jos olet ostanut jotain turhaa, myy pois. Jos ei ole myytävää, tee maksusuunnitelma. Pääset ehkä 600€ kuukausilyhennyksillä 4 vuodessa velattomaksi.

nettopalkka yli 1800e/kk ja lainaa 18 000 euroa ja sulla on visa vielä.... siis luottotiedot kunnossa......

nyt nyt.....tuolla tulolla ja tolla lainasummalla niin sulla ei pitäisi olla mitään hätää. sä vaan oot sählänny ottaa sitä kulutuslainaa monesta eripaikasta ja nyt sitten kk-erät on kovat ja lainanlyhennys on pieni kun korot on suuret.

sun pitäis saada hoidettua niiin että tuo 18000 e laina ois yhestä paikasta ja maksat sitä sitten pelkästää. etkä ota mitään muuta lainaa tuon lisäksi. Mutta kirjoituksesta päätellen sotket raha-asiasi taas jälleen kerran mikäli selviit tosta.

voipi olla parempi oppimisen kannalta, että luottotiedot menisikin viideksi vuodeksi....

Sinullahan on asiat hyvin, toisin kuin minulla. Velkaa 32.000 euroa.

Ei vakituista työtä.. takana vuosien työpaikkakiusaaminen, jonka vuoksi olen tänä keväänä irtisanonut itseni. Ajojahti ajoi minut henkisesti tilaan, joka päätyi suljetulle osatolle. Koulutusta vastaavaa työtä en pysty tässä kaupungissa tekemään, toiselle paikkakunnalle lähtö vaatisi 200km päivittäistä ajomatkaa, tähän minulla ei ole voimia.

Minä velkaannuin kevytmielisesti, kuluttaen rahaa leveään elämään. Mitään minulle ei jäänyt, ei mitään. Alkuvuonna vielä pikavippejä nostellen ja maksamalla lainaa lainalla. Pidän varmasti Suomen ennätystä velkojen kevytmielisyyden ottamisen suhteen. Pahimpina aikoina velkojia ainakin 20kpl.. määrä olisi vieläkin nousussa, jos en olisi pistänyt stoppia itselleni ja löynyt jarruja päälle. Kaikki velkaantuminen loppui kuin seinään, valitettavasti liian myöhään. Olin mennyt liian pitkälle.. olin tilanteessa jossa 100 euroa olisi pitänyt olla 200euroa. Kulut olivat suuremmat kuin tulot, elämiseen ei jäänyt rahaa. Silti selvisin.. minun onneksi entinen mieheni antoi minun muuttaa luokseen ja antaa asua täällä ilmaiseksi. Hän ruokkii minut, tukee epätoivon hetkillä.

En odota tai oleta, että läheiseni alkaisivat velkojani makselemaan tai takailemaan. Itse olen tämän sopan keittänyt, en voi nyt muita apuun huudella.

Elämä tuntuu turhalle, kun mitään toivoa ei näy. Miksi toivoa pitäisi edes näkyä, eikö minun kuulukin kärsiä ja tuntea tuska käsin 24/7? Lainani eivät koskaan ulosotossa lyhene, kasvavat vain korkoa korolle.
Olen itselleni tuomarien tuomari; osaan rangaista itseäni erittäin hyvin. Vaadin itseäni olemaan syömättä parikin viikkoa, toisaan otan eteeni rotanmyrkkypurkin ja käsken itseni syömään sen (tätä en ole vielä syönyt) Haukun itseäni, kidutan ja kiusaan. Mutta ... tämä on turhaa! Se ei tuo tililleni yhtään rahaa, en saanut sädekehää, asiat eivät parantuneet vaan päinvastoin sain itseni ruoskimisella oloni kehnommaksi.

En tiedä itseni lisäksi yhtään velkaantunutta, tunnen olevani ainoa laatuaan. Asun siis entisen mieheni luona.. hänen kotinsa on kaupunkimme hienostoalueella. Täällä on vain rikkaita, asiansa hoitavia ihmisiä. En kuulu joukkoon.

Kaikesta huolimatta herään jokainen aamu uuteen päivään.. turhaan =(