Olen kolmen kuukauden ajan seurannut miespuolisen ystäväni mielestäni selvää kaksisuuntaista oireilua: Ajatustenlentoa, fyysistä hyperaktiviteettia,toisen sänkyyn hyppäämistä, avoeroa, liikaa juomista ja bilettämistä, itsekkyyttä, ärtyneisyyttä ja vihamielisyyttä,eristäytymistä sosiaalisista suhteista, mielialojen ja käytöksen nopeaa muuttumista,salamyhkäisyyttä ja nyt viimeisenä muistamattomuutta ja sekavuutta. Olen useaan kertaan kertonut olevani huolissani hänestä. Hän on vain suuttunut kysymyksistäni tai kertonut syynä olevan liika työmäärä, Hän työskentelee vaativissa johtotehtävissä kaupallisella alalla.
Viime viikolla hän soitti minulle ja väitti, että olen soittanut hänelle. En todellakaan ollut soittanut. Hän vänkäsi ja hermostuikin. Kysyi, onko mahdollista, että joku olisi siepannut puhelimeni ja matkinut ääntäni. tms..Tässä taidetaan olla lujaa menossa psykoosin puolelle..Mitä voin tehdä?
Viime viikolla hän soitti minulle ja väitti, että olen soittanut hänelle. En todellakaan ollut soittanut. Hän vänkäsi ja hermostuikin. Kysyi, onko mahdollista, että joku olisi siepannut puhelimeni ja matkinut ääntäni. tms..Tässä taidetaan olla lujaa menossa psykoosin puolelle..Mitä voin tehdä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Luulen, ettet voi tehdä juuri muuta kuin seurata sivusta. vasta kun ihminen itse tajuaa tilansa, voit häntä auttaa. Älä siis turhaan polta hermojasi häneen vaan odota rauhassa, että tulee pyytämään apua. Voit toki vihjaista, että haluaisit auttaa. Kyllä hän sen muistaa, kun muut ovat elämästä kadonneet.
On aika vaikea sanoa, mistä on kyse, koska stressi, uupumus ja alkoholi yhdessä aiheuttavat jo niin sekavan ja ailahtelevan olon, että lienee turha tehdä mitään bipo-diagnooseja liian aikaisin.
Tuo viimeinen kommentti, että joku olisi matkinut ääntäsi, kielii tietysti jonkinasteisesta vainoharhaisuudesta, joten uupumisen, psykoosin tai jopa skitsofrenian mahdollisuus on olemassa. Psyykkinen diagnoosi on kuitenkin pitkä ja hankala tehtävä, joten älä sorru keksimään sellaista, kirjaa vaan vaikka oireita ja niiden esiintymisaikoja ylös. Sekin voi auttaa, jos ihminen ei itse mitään muista.
Jos kysessä on bipoa sairastava henkilö, tuossa mania vaiheessa ei auta mikään. mania vaiheessa juuri läheiset ihmiset muuttuvat Bipon mielestä inhottaviksi kyttäjiksi ja jos kerrot olevasi huolissasi tai muuta vastaavaa se vain pahentaa asiaa, koska ihminen ei siinä tilassa ymmärrä todellakaan mitä tekee tai vauhti on niin kova että ei ymmärrä että tekee ns. jotenkin oudosti. Bipoa sairastava ihminen tajuaa sen sitten kun "palaa takaisin maanpinnalle" ja vaipuu yleensä depressioon; silloin häntä voi useasti auttaa. kerron tämän ihan omasta kokemuksestani.
Kyseessä voi olla myös bipoversio mikä ei mene ohi, masennuksen puolelle vaan on (ykköstyypin) maanikko mikä päätyy psykoosiin. Ja siihen kuuluu harhat, luulot, vääristynyt todellisuus.. Voi alkaa hypomaanisuutena siitä maniaan ja siitä psykoosiin. Eikä välttämättä, yleensä koskaan tule masennusvaihetta.
Kokemusta on tällaisista sairauden muodoista.. hhuuooooohh.. hoitoon ei saa kun pakolla tai erittäin taitavalla suostuttelulla. Olen saanut lääkärin tuolille tällaisen tapauksen aikoinaan, ja lääkäri ei `huomannut` mitään erityistä. Tuttavani oli ollut syömättä ja nukkumatta jo useita viikkoja, eli täysin harhoissa. Häntä seurattiin, yritettiin myrkyttää, kaikki läheiset oli mukana `juonessa`. No muutama pv tämän jälkeen joutui (pääsi) puolen vuoden sairaala reissulle. Ja näitä reissuja tulee vuoden parin välein nykyään. Kun aina jostain syystä lopettaa lääkityksen. Nytkin jossain uskonlahkossa, ja ovat siellä sanoneet ettei tarvitse lääkettä kun on terve! No hän heittänyt miehensä ulos, aloittanut lukuisia uusia harrastuksia, laihtunut huimasti..