Tunnen kokeneeni suurta vääryyttä, millä ei tunnu olevan järjen hiventä. Tapasin kesän alussa mukavan, avoliitosta eronneen miehen, jolla oli yksi, alle kouluikäinen lapsi.
Meillä oli tosi kivaa yhdessä. Suhde oli täydellinen, täynnä hellyyttä ja intohimoa. Mies toivoi, että voisin joskus tutustua hänen lapseensa. Sitä päivää ei tullut koskaan.
Eräänä sunnuntai-iltapäivänä mies alkoi saada ikäviä tekstiviestejä entiseltä avopuolisoltaan. Mies oli viestien mukaan, petturi ja huono isä. Mies oli luvannut hakea lapsen luokseen sunnuntai-iltana tai maanantai-iltana. Äiti viestitti, että turha hakea lasta enää. Se olisi vain lapsen kiusaamista.
Nainen oli myös käynyt arvostelemassa miehen tämän vanhemmille, ja lähettänyt lähisukulaiselle viestin, jonka mukaan oli huolestunut miesystäväni narsismin pahentumisesta siinä määrin, että ehdotti miehen houkuttelemista testeihin.
Huomasin, että miesystäväni meni viesteistä aivan tolalleen. Myöhemmin hän viestitti minulle, että meidän ei pitänyt nyt hetkeen tavata, koska piti odottaa, että entinentinen rauhoittuisi, ja että lapsi ei kärsisi.
Sitten en kuullut kahteen viikkoon miehestä mitään. Hän ei enää soittanut pitkiä puheluja eikä vastannut viesteihin. Lopulta hän ilmoitti, että ei ollut valmis uuteen suhteeseen, koska lapsi tarvitsi hänen aikansa. Hän ei ollut kuitenkaan yksinhuoltajaisä, koska lapsi asui äidillään.
Tunsin sekä surua, että suuttumusta. Mies, joka oli vannonut rakkauttaan ja suunnitteli yhteistä tulevaisuutta, teki tällaisen ratkaisun aivan yhtäkkiä. Nainen, joka oli suhteessa mollannut ja nimitellyt miestä päin naamaa, oli saanut tahtonsa läpi.
Olin kysynyt mieheltä, että oliko hänen entinen avovaimonsa ehkä narsisti, jolloin hän kysyi, että mikä se on. Kehotin häntä ottamaan asiasta selvää. En tiedä, onko ottanut vai ei.
Onko nainen siis narsistinen vai muuten vain ilkeä? Mies kertoi naisen olevan niin tunteeton, että ei ollut edes koskaan nähnyt tämän itkevän.
Olen sittemmin ajatellut, että mies teki ratkaisunsa ja on toivottavasti siihen tyytyväinen.
Meillä oli tosi kivaa yhdessä. Suhde oli täydellinen, täynnä hellyyttä ja intohimoa. Mies toivoi, että voisin joskus tutustua hänen lapseensa. Sitä päivää ei tullut koskaan.
Eräänä sunnuntai-iltapäivänä mies alkoi saada ikäviä tekstiviestejä entiseltä avopuolisoltaan. Mies oli viestien mukaan, petturi ja huono isä. Mies oli luvannut hakea lapsen luokseen sunnuntai-iltana tai maanantai-iltana. Äiti viestitti, että turha hakea lasta enää. Se olisi vain lapsen kiusaamista.
Nainen oli myös käynyt arvostelemassa miehen tämän vanhemmille, ja lähettänyt lähisukulaiselle viestin, jonka mukaan oli huolestunut miesystäväni narsismin pahentumisesta siinä määrin, että ehdotti miehen houkuttelemista testeihin.
Huomasin, että miesystäväni meni viesteistä aivan tolalleen. Myöhemmin hän viestitti minulle, että meidän ei pitänyt nyt hetkeen tavata, koska piti odottaa, että entinentinen rauhoittuisi, ja että lapsi ei kärsisi.
Sitten en kuullut kahteen viikkoon miehestä mitään. Hän ei enää soittanut pitkiä puheluja eikä vastannut viesteihin. Lopulta hän ilmoitti, että ei ollut valmis uuteen suhteeseen, koska lapsi tarvitsi hänen aikansa. Hän ei ollut kuitenkaan yksinhuoltajaisä, koska lapsi asui äidillään.
Tunsin sekä surua, että suuttumusta. Mies, joka oli vannonut rakkauttaan ja suunnitteli yhteistä tulevaisuutta, teki tällaisen ratkaisun aivan yhtäkkiä. Nainen, joka oli suhteessa mollannut ja nimitellyt miestä päin naamaa, oli saanut tahtonsa läpi.
Olin kysynyt mieheltä, että oliko hänen entinen avovaimonsa ehkä narsisti, jolloin hän kysyi, että mikä se on. Kehotin häntä ottamaan asiasta selvää. En tiedä, onko ottanut vai ei.
Onko nainen siis narsistinen vai muuten vain ilkeä? Mies kertoi naisen olevan niin tunteeton, että ei ollut edes koskaan nähnyt tämän itkevän.
Olen sittemmin ajatellut, että mies teki ratkaisunsa ja on toivottavasti siihen tyytyväinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Narsistihan se siellä oli takapiruna. Ei voi olla kyse mistään muusta.
Sinulla on erittäin hyvä ja analyyttinen narsistin tunnistuskyky.
Kysyisin että minkä ikäinen tämä lapsi on?
"Olen sittemmin ajatellut, että mies teki ratkaisunsa ja on toivottavasti siihen tyytyväinen."
Niin siihen hänen ratkaisuunsa sinunkin on tyytyminen...
Ymmärsin että suhteenne oli kuitenkin suht lyhyt, joitain kuukausia....alkoi kesän alussa, nyt on elokuu ja ilmeisesti suhde on päättynyt jo heinäkuun puolessa välissä...päätellen parin viikon hiljaielosta...
ilmeisesti kumppanisi eksä sai selville teidän seurustelunne ja käytti aseena lasta...
Kumppanisi on isä...hän asetti lapsen edun/mahdollisuuden tavata lasta oman etunsa/teidän suhteenne edelle...tässä kohtaa...on se tosiasia..jonka kanssa joutuu elämään...
On tosi ikävää kun lapsia käytetän kiristyskeinona...mutta ehkä lapsen äitikin jonain päivänä löytää uuden kumppanin ja siinä kohtaa miehellekkin lankeaa tilaisuus uuteen suhteeseen...tai jos oikeasti on narsisti, saattaa vainota lopun elämää...
ehkä aika ei olut vielä kypsä siihen, erosta liian vähän aikaa...mies vielä oli eksänsä pyöriteltävänä...eikä halunnut sotkea sinua niihin riitoihin...
Muttta omiin tunteisiisi... suuttumukseen ja suruun sinulla on toki oikeus...mutta älä liiaksi jää miettimään oliko kumppanisi eksä narsisti...ole kiitollinen ettei hän päässyt ainakaan vaikuttamaan sinun elämääsi pidempään...