Olen 17 vuotias tyttö, ja odotan ensimmäistä lastani. Tiedän, että olen nuori, mutta olemme yhdessä päättäneet poikaystäväni kanssa että pidämme lapsen, tulisi sitten mitä tahansa ongelmia. No, minulle ensimmäinen ongelma on tämä raskaus. En tiedä miten selviän tästä. Koko ajan on tuskastuttava olo, vaikea liikkua, kuuma, hormonit jyllää. En jaksaisi enää yhtäkään viikkoa. Nyt olen seitsemännellä kuulla, eli vielä n. 2 kuukautta jäljellä. Eniten minua pelottaa synnytys. Olen vielä nuori, joten on paljon riskejä, että synnytys menisi pieleen. Onko täällä muita nuoria odottavia äitejä? Tarvitsisin neuvoja nopeasti.
Miten selviän raskaudesta?
Pelottaa
4157
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En ole nuori odottava äiti, mutta olen ollut kanssasi samassa tilanteessa lähes 10 vuotta sitten. Olin 17-vuotias kun sain tietää olevani raskaana. Opiskelin vielä tuolloin, mutta päätimme pitää lapsen.
Olihan se tilanne kaikin puolin pelottava, mutta hyvin kaikki meni. Toisaalta luusisi synnytyksen olevan helpompi nuorella energisellä naisella.
Älä turhaa murehdi, vaan nauti raskaudestasi. Synnytys tietysti tulee olemaan pitkä ja kivulias kuten aina, mutta sillä sekunnilla kun saat lapsen rinnallesi, huomaat sen kaiken olleen vaivan arvoista.
Sehän on totta. Kun saa lapsen syliin ensimmäistä kertaa, tuo koko höslä unohtuu, ainakin toivon niin. Minäkin opiskelen vielä, olen lukiossa joten rahasta saattaa olla pulaa lapsen synnyttyä, mutta onneksi vanhemmat lupasitvat auttaa.
"Synnytys tietysti tulee olemaan pitkä ja kivulias kuten aina, " Sain esikoiseni aloittajan ikäisenä ja synnytykseni toki oli kivulias, mutta kesti kaiken kaikkiaan 5 tuntia, joten ei ollut pitkä. Jokainen syn. on omanlaatuisensa.
Aloittaja; teinivanhempien palstalla saanet enemmän vertaistukea.
Hei,olin itsekin 17v kun sain ensimmäisen lapseni ja nyt olen 22v ja odotan toista lasta :)
Minun synnytykseni kesti 2 tuntia,eli ei aina ensimmäinen synnytys ole pitkä,muista kuinka eräs kaverini jolla oli jo lapsi,kertoi omasta synnytyksestään joka oli kestäny 28 tuntia ja jouduttu lopulta leikkaamaan,ette usko kuin paniikissa olin kun luulin että synnytys on oikeasti niin kamala mitä kaverini kertoi.
Itse ainakin palauduin synnytyksestä todella nopeaa,ilmeisesti nuoruuteni ansiosta :) kun kävin jälkitarkastuksessa lääkärillä,en muista oliko montako kuukautta synnytyksen jälkeen se jälkitarkastus,niin siinä lääkäri totesi että jos en ois lukenu papereista niin en edes tietäis että olet synnyttänyt,on niin hyvin palautunut.
Ajattele positiivisena asiana nuoruuttasi,silloin jaksaa paremmin yövalvomiset ym. :)
Onhan sinulla poikaystävä tukena,se helpottaa paljonkin asiaa :)