Koska täällä on esiintynyt suurta tietämättömyyttä ja vääriä väitteitä Keskustan vaalilupauksista, on ehkä paikallaan tuoda ne tarkemmin ruodittavaksi.
On mm. väitetty, ettei Keskusta ole pystynyt aloittamaan niistä ainoankaan toteuttamista, vaan on joutunut toimimaan pelkästään SDP:n vaaliohjelmaa toteuttavana apupuolueena. Näin kova väite vaatii tuekseen yksilöityjä, konkreettisia näyttöjä.
Myös Keskustan vaaliohjelman suhteen täytyy olla konkreettisia näyttöjä jos väite kuuluu: "Keskusta ei ole pystynyt saamaan niistä alkuun ainoatakaan".
- Työttömyyden poistamisesta voi tietenkin heti sanoa, ettei hallitus ole pystynyt sitä vuoden toimintansa aikana pienentämään. Mitään määriä ei ainakaan Keskustan ohjelmassa näytä mainittavan.
On varmaan kohtuullista muistaa, että vaaliohjelmat tehdään vaalikauden ajaksi, josta nyt on kulunut vähän yli vuosi.
Keskustan vaaliohjelma eduskuntavaaleissa 2003:
VALOISAMPI VAIHTOEHTO
1. Oikeudenmukaisuus on tahdon asia
Oikeudenmukaisuus toteutetaan kohtelemalla kansalaisia yhdenvertaisesti, syrjimättä ja ihmisarvoa kunnioittaen.
Jokaisella tulee olla aineellisen hyvinvoinnin lisäksi mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja henkiseen kasvuun. Koulutus on paras keino syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Suomi rakentuu tavallisten ihmisten omatoimisuuden ja yritteliäisyyden varaan. Jotta koko Suomen ja kaikkien suomalaisten voimavarat saadaan täysimittaisesti käyttöön yhteiskunnan rakennustyöhön, tarvitaan sekä mahdollisuutta yksilöllisiin vaihtoehtoihin että inhimillisesti kestävää kehitystä ja riittävää turvallisuutta.
2. Todellisiin toimiin työttömyyden nujertamiseksi
Työllisyyden merkittävä parantaminen ja työttömyyden vähentäminen ovat seuraavan vaalikauden keskeisiä ja ratkaisevia kysymyksiä. Työttömyydestä on tullut poliittisen järjestelmän koetinkivi: työttömyyden puolittamislupaus on yhä täyttämättä.
Työttömyys on kaikkien suomalaisten ongelma. Jokainen meistä osallistuu siitä aiheutuvan laskun maksamiseen riippumatta siitä, onko työttömyys koskettanut henkilökohtaisesti.
Työttömyyttä alennetaan aktiivisella työvoimapolitiikalla sekä verotusta, työnantajamaksuja ja sosiaaliturvaa uudistavilla toimilla.
Matalan tuottavuuden työn kysyntää on lisättävä alentamalla huomattavasti työnantajamaksuja näillä aloilla. Vaikutusta tehostetaan lisäksi valikoivalla työllistämistuella.
Alle 25-vuotiaiden avointa työttömyyttä ei pidä hyväksyä. Ammatillisen koulutuksen on vastattava paremmin työnantajien tarpeita. Työvoimapolitiikassa tarvitaan paikallisen päätösvallan lisäämistä sekä valtion erityispanostuksia vaikeimman työttömyyden alueilla.
Alueellisten erojen vuoksi tarvitaan työvoimapolitiikassa paikallisen päätösvallan lisäämistä. Valtion omia investointeja tarvitaan erityisesti vaikeimman työttömyyden alueilla.
Suomi tarvitsee jokaisen ihmisen työpanoksen ja jokaisen uuden työllistyneen ihmisen verorahat kouluihin, terveydenhoitoon, alueellisen kehityksen tasapainottamiseen ja julkisen velan maksuun.
3. Tasa-arvo palkkoihin
Työelämässä epäkohdat ja turvattomuus kasautuvat. Pätkätöistä saadut ansiot eivät riitä kunnolliseen toimeentuloon ja työttömyyskaudet seuraavat usein lyhyitä, epäsäännöllisiä työsuhteita.
Massatyöttömyyden ongelman kääntöpuolella on työelämässä mukana olevien kova työtahti ja työssä jaksamisen ongelma. Nämä ongelmat vaativat paitsi lainsäädännön muutoksia myös työmarkkinajärjestöjen yhteisiä ratkaisuja.
Sukupuoleen perustuvien palkkaerojen poistaminen on lähivuosien suurimpia haasteita. Asia kyetään hoitamaan kuntoon, jos me yhdessä niin tahdomme.
On laadittava pitkän tähtäimen tasa-arvosopimus, jossa eri osapuolet sitoutuvat toteuttamaan käytännössä periaatteen "sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä". Tässä myös hallituksen ja eduskunnan on oltava mukana.
4. Kasvun hedelmät kuuluvat kaikille
Ennätyksellisestä taloudellisesta vauraudesta huolimatta suomalaisten sosiaaliset ja alueelliset erot ovat kärjistyneet äärimmilleen, suuremmiksi kuin koskaan sotien jälkeen. Samoin on käynyt myös huono-osaisuuden, joka on muuttumassa periytyväksi. Valtio on siirtynyt vahvimpien puolelle.
Keskustan tavoitteena on yhteiskunta, jossa ihmiset voivat parantaa omaa elämäntilannettaan ja vaikuttaa elintasoonsa. Toiveikkaan ja terveen yhteiskunnan merkki on myös se, että suomalaisilla on aito mahdollisuus sosiaaliseen nousuun.
Pitkäjänteisen verolinjan rakentaminen lisää mahdollisuutta hoitaa yhteiskunnan kunnolliset palvelut ja tulonsiirrot suunnitelmallisesti. Keskustan mielestä verotuksen uudistamisessa pitää olla yhteiskunnallinen tavoite. Veroratkaisuilla pitää tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä, aluekehitystä ja perheitä.
Verotuksen ja sosiaaliturvan uudistusten päämäärä on mahdollistaa työllä ansaittu kunnollinen toimeentulo. Työllistyvien ihmisten verotulot ovat tervetulleita erityisesti kunnille, jotka yrittävät järjestää palvelut parhaalla mahdollisella tavalla puutteellisilla resursseilla.
5. Suomen aluekehityksen suunta muutettava
Alueellisen, taloudellisen ja poliittisen keskittämisen ideologia rehottaa Suomessa. Tämä on jyrkässä ristiriidassa EU:n tavoitteiden kanssa, joilla lisätään maakuntien päätösvaltaa sekä korostetaan niiden taloudellisia ja kulttuurisia erityispiirteitä.
Muuttopaineen purkaminen ja työpaikkojen synnyttäminen koko maahan edellyttää poliittisen suunnanmuutoksen lisäksi asennemuutosta: työllisyyden paraneminen ja taloudellinen kasvu eivät vaadi keskittämistä. Tasapainoinen aluekehitys on koko kansantalouden ja kasvukeskusten etu sekä lisää myös ihmisten hyvinvointia.
Alueiden kilpailukyky vaatii riittävän vahvaa ja vakaata taloutta kaikissa Suomen kunnissa. Valtion on osallistuttava vahvemmin peruspalveluiden rahoitukseen. Tarvitaan myös riittävää kuntien välistä tasausta sekä pitkäjänteistä sopimuspolitiikkaa valtion ja kuntakentän välillä.
Tarvitaan yhteiskunnan panostuksia ja kannustimia yritysten ja osaajien houkuttelemiseksi muuallekin kuin markkinoiden lihottamiin kasvukeskuksiin. Teknologian kehittämisvaroja tulee jakaa ja kohdentaa tasaisemmin maan eri osiin. Verotukseen ja sosiaaliturvamaksujärjestelmään on kehitettävä toimivia kannustimia niitä yrityksiä ja osaajia varten, jotka ovat valmiita toimimaan keskusten ulkopuolellakin. Teknologian ja nopean tietoliikenteen hyödyt on otettava käyttöön koko maassa yhteiskunnan kaikilla toimialoilla.
Omaleimaisten maakuntien taloudellinen nousu edellyttää niille jo sälytetyn vastuun lisäksi myös omaa päätösvaltaa.
Suomalaista maa- ja elintarviketaloutta ei ole ilman elinvoimaista maaseutua. Elinvoimaiset perheviljelmät ovat oman, turvallisen elintarviketalouden perusta. Turvallinen ruoka ei synny itsestään: tuottajien kunnollinen tulotaso pitää turvata myös kansallisin päätöksin. Sukupolvenvaihdosten kynnystä ja tekemistä on helpotettava. Pienimmilläkin tiloilla on voitava tehdä sukupolvenvaihdos. Nyt tilakokorajat ovat liian korkeat.
Keskustan tavoitteena on taata jokaiselle suomalaiselle oikeus valita asuinpaikkansa, asumismuotonsa ja elinympäristönsä itse. Tämä tarkoittaa kaupunkien ja maaseudun tasavertaista kohtelua valtiovallan taholta.
6. Yrittämisen ja osaamisen Suomea rakentamaan
Vuoden 2001 aikana yrittäjien lukumäärä on vähentynyt noin 15 000 henkilöä. Hallituksen paljon mainostamassa yrittäjyyshankkeessa ei ole tartuttu erityisesti pienyrittäjyyttä vaivaaviin isoihin asioihin.
Uuden yrittäjyyden synnyttäminen on olennainen keino parantaa työllisyyttä. Yrittäjyyttä edistetään korkean verokiilan alentamisella, työnantajabyrokratiaa keventämällä, ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta parantamalla ja yritysten sukupolvenvaihdoksia helpottamalla.
Seuraavan vaalikauden veroratkaisut on tehtävä niin, että perhe- ja pk-yritysten kasvun sekä työllistämisen edellytykset turvataan.
Palvelualojen yritystoiminnan elvyttämiseksi tarvitaan myös yleistä yrittäjyyden ja erityisesti itsensä työllistävän yrittäjyyden houkuttelevuuden parantamista. Tässä yksi keino on pienempien yritysten arvonlisäverotuksen huojentaminen sekä yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen.
Naisyrittäjyyttä on tuettava erityistoimin. Lainsäädännöllä on huomioitava nykyistä paremmin perhe-elämän tarpeet naisyrittäjän sosiaaliturvassa.
Suomalaisten hyvinvoinnin ja menestyksen ydin on osaamisessa ja sivistyspääoman kasvattamisessa. Jokaisella kansalaisella on oltava yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua, sivistyä ja tuoda oma panoksensa hyvinvoivan Suomen rakentamiseen.
7. Peruspalvelut turvattava kaikille ja kaikkialla
Kuntien talous heikkeni merkittävästi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Se oli seurausta valtion toimenpiteistä, joilla vähennettiin kuntien valtionosuuksia ja verotuloja. Samanaikaisesti kuitenkin lisättiin kuntien menoja antamalla niille uusia tehtäviä.
Kuntatalouden yleistä heikkenemistä paljon rajumpi on ollut kuntien välisten taloudellisten erojen kasvu. Suurin syy siihen on ollut hallituksen valtionosuus- ja verotuloleikkausten kohdistuminen heikon tulopohjan kuntiin.
Julkisen terveydenhuollon tila on huolestuttava. Henkilöstöpula, erikoissairaanhoidon pitkät jonot ja terveysasemien väliaikaiset sulkemiset vaikeuttavat potilaiden pääsyä hoitoon.
Perusopetus on vaarantunut kuntien heikentyneen taloustilanteen vuoksi. Kuntien vaikeuksista perusopetuksen järjestämisessä kertoo oppimistulosten erilaistuminen.
Peruspalvelujen turvaamiseksi tarvitaan valtion ja kuntien välille vakautta ja ennakoitavuutta eli kuntasopimus, joka takaa palvelujen rahoitukseen pitkäjänteisyyden.
Valtiolle on palautettava perustuslain mukainen rahoitusvastuu siitä, että ihmiset asuinpaikastaan tai varallisuudestaan huolimatta saavat peruspalvelut.
8. Todellista tukea perheille
Lapsiperheiden vaikeudet näkyvät kasvavina lasten ja nuorten ongelmina. Lapsiperheiden tukien ostovoimaa on heikennetty koko Lipposen hallituksen kauden ajan. Myös tästä syystä syntyvyys on kääntynyt laskuun.
Vanhemmuuden arvostaminen on Keskustan perhepolitiikan tavoitteiden ydin. Vanhemmat tarvitsevat kasvatustehtäväänsä myös lähiyhteisön tukea esimerkiksi Laukaan kunnassa toteutetun mallin "Koko kylä kasvattaa" mukaan. Neuvolan, päiväkodin ja koulun on autettava tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa.
Kansantalouden kilpailukyky rapautuu pitkällä tähtäimellä, jos perheet voivat pahoin. Työelämän ja perheen yhteensovittaminen edellyttää myös elinkeinoelämältä sosiaalista vastuuta. Työnantajamaksujen perintää on korjattava niin, että äitiyslomien ja hoitovapaiden kustannukset eivät kasaudu pienten lasten äitien työnantajille.
Tavoite tulee olla, että isät ja äidit voivat entistä sujuvammin yhdistää kotityön, ansiotyön sekä perhevelvoitteiden hoitamisen. Erityisesti yksinhuoltajien kohdalla tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja, jotta työssäkäynti ja perhe-elämä voidaan aidosti yhdistää.
Keskusta haluaa korottaa pienintä äitiys- ja vanhempainrahaa, lapsilisiä ja sekä laajentaa että korottaa kotihoidontukea. Lapsiperheet tarvitsevat todellista tukea, puheet eivät riitä.
9.Turvallisuus on perusoikeus
Turvallisuus on ihmisten perusoikeus, joka on taattu myös Suomen perustuslaissa. Julkisen vallan, viime kädessä valtion, tehtävänä on taata kansalaisten turvallisuus ja yleinen järjestys maassa.
Kansalaisten yhdenvertaisuus poliisipalvelujen saatavuudessa on joutunut koetukselle. Vaikka esimerkiksi hälytysajat eivät keskimäärin ole juuri kasvaneet, ovat palvelut alueellisesti eriytyneet. Muuttoliike lisää poliisipalveluiden tarvetta kasvukeskuksissa, mutta ei vähennä sitä samassa suhteessa haja-asutusalueilla.
Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on investointi, joka tuottaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti. Muun muassa liikenneturvallisuutta on parannettava teiden riittävällä kunnossapidolla. Suomen sijoitus kansainvälisten kilpailukykymittausten kärjessä on perustunut osaltaan yhteiskuntamme yleiseen turvallisuuteen.
Sosiaalisen perusturvan pohja on rikki. Seuraavan hallituksen ohjelmaan on kirjattava syrjäytymistä ehkäisevä vähimmäisetuuksien selvä parannus.
Ehyt yhteiskunta, jossa ihmiset voivat tehdä työtä ja yrittää, estää tehokkaimmin syrjäytymistä ja on paras tapa lisätä ihmisten turvallisuutta.
Suomen ympäristön kannalta merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät Itämereen ja lähialueisiin. Yhteistyö Venäjän kanssa ympäristö- ja energiakysymyksissä edistää turvallisuutta omalla lähialueellamme, tuo kaupallisia mahdollisuuksia omalle talouselämällemme sekä vakauttaa globaalia tilannetta.
10. Itsenäinen ja uskottava puolustus
Keskusta kannattaa Suomen turvallisuuspoliittista peruslinjaa eli sotilaallista liittoutumattomuutta, joka nojaa itsenäiseen, uskottavaan puolustukseen sekä yleiseen asevelvollisuuteen.
Euroopan unionia on kehitettävä jäsenvaltioidensa liittona avoimemmaksi ja tehokkaaksi välineeksemme vaikuttaa asioihin, joissa tarvitaan yli rajojen menevää päätöksentekoa. Suomen on hyödynnettävä EU:n laajenemisen tuomat mahdollisuudet ja samalla varjeltava omat etunsa.
Suomen tehtävä maailmanlaajuisessa yhteistyössä on edesauttaa kestävää kehitystä, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.
On mm. väitetty, ettei Keskusta ole pystynyt aloittamaan niistä ainoankaan toteuttamista, vaan on joutunut toimimaan pelkästään SDP:n vaaliohjelmaa toteuttavana apupuolueena. Näin kova väite vaatii tuekseen yksilöityjä, konkreettisia näyttöjä.
Myös Keskustan vaaliohjelman suhteen täytyy olla konkreettisia näyttöjä jos väite kuuluu: "Keskusta ei ole pystynyt saamaan niistä alkuun ainoatakaan".
- Työttömyyden poistamisesta voi tietenkin heti sanoa, ettei hallitus ole pystynyt sitä vuoden toimintansa aikana pienentämään. Mitään määriä ei ainakaan Keskustan ohjelmassa näytä mainittavan.
On varmaan kohtuullista muistaa, että vaaliohjelmat tehdään vaalikauden ajaksi, josta nyt on kulunut vähän yli vuosi.
Keskustan vaaliohjelma eduskuntavaaleissa 2003:
VALOISAMPI VAIHTOEHTO
1. Oikeudenmukaisuus on tahdon asia
Oikeudenmukaisuus toteutetaan kohtelemalla kansalaisia yhdenvertaisesti, syrjimättä ja ihmisarvoa kunnioittaen.
Jokaisella tulee olla aineellisen hyvinvoinnin lisäksi mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja henkiseen kasvuun. Koulutus on paras keino syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Suomi rakentuu tavallisten ihmisten omatoimisuuden ja yritteliäisyyden varaan. Jotta koko Suomen ja kaikkien suomalaisten voimavarat saadaan täysimittaisesti käyttöön yhteiskunnan rakennustyöhön, tarvitaan sekä mahdollisuutta yksilöllisiin vaihtoehtoihin että inhimillisesti kestävää kehitystä ja riittävää turvallisuutta.
2. Todellisiin toimiin työttömyyden nujertamiseksi
Työllisyyden merkittävä parantaminen ja työttömyyden vähentäminen ovat seuraavan vaalikauden keskeisiä ja ratkaisevia kysymyksiä. Työttömyydestä on tullut poliittisen järjestelmän koetinkivi: työttömyyden puolittamislupaus on yhä täyttämättä.
Työttömyys on kaikkien suomalaisten ongelma. Jokainen meistä osallistuu siitä aiheutuvan laskun maksamiseen riippumatta siitä, onko työttömyys koskettanut henkilökohtaisesti.
Työttömyyttä alennetaan aktiivisella työvoimapolitiikalla sekä verotusta, työnantajamaksuja ja sosiaaliturvaa uudistavilla toimilla.
Matalan tuottavuuden työn kysyntää on lisättävä alentamalla huomattavasti työnantajamaksuja näillä aloilla. Vaikutusta tehostetaan lisäksi valikoivalla työllistämistuella.
Alle 25-vuotiaiden avointa työttömyyttä ei pidä hyväksyä. Ammatillisen koulutuksen on vastattava paremmin työnantajien tarpeita. Työvoimapolitiikassa tarvitaan paikallisen päätösvallan lisäämistä sekä valtion erityispanostuksia vaikeimman työttömyyden alueilla.
Alueellisten erojen vuoksi tarvitaan työvoimapolitiikassa paikallisen päätösvallan lisäämistä. Valtion omia investointeja tarvitaan erityisesti vaikeimman työttömyyden alueilla.
Suomi tarvitsee jokaisen ihmisen työpanoksen ja jokaisen uuden työllistyneen ihmisen verorahat kouluihin, terveydenhoitoon, alueellisen kehityksen tasapainottamiseen ja julkisen velan maksuun.
3. Tasa-arvo palkkoihin
Työelämässä epäkohdat ja turvattomuus kasautuvat. Pätkätöistä saadut ansiot eivät riitä kunnolliseen toimeentuloon ja työttömyyskaudet seuraavat usein lyhyitä, epäsäännöllisiä työsuhteita.
Massatyöttömyyden ongelman kääntöpuolella on työelämässä mukana olevien kova työtahti ja työssä jaksamisen ongelma. Nämä ongelmat vaativat paitsi lainsäädännön muutoksia myös työmarkkinajärjestöjen yhteisiä ratkaisuja.
Sukupuoleen perustuvien palkkaerojen poistaminen on lähivuosien suurimpia haasteita. Asia kyetään hoitamaan kuntoon, jos me yhdessä niin tahdomme.
On laadittava pitkän tähtäimen tasa-arvosopimus, jossa eri osapuolet sitoutuvat toteuttamaan käytännössä periaatteen "sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä". Tässä myös hallituksen ja eduskunnan on oltava mukana.
4. Kasvun hedelmät kuuluvat kaikille
Ennätyksellisestä taloudellisesta vauraudesta huolimatta suomalaisten sosiaaliset ja alueelliset erot ovat kärjistyneet äärimmilleen, suuremmiksi kuin koskaan sotien jälkeen. Samoin on käynyt myös huono-osaisuuden, joka on muuttumassa periytyväksi. Valtio on siirtynyt vahvimpien puolelle.
Keskustan tavoitteena on yhteiskunta, jossa ihmiset voivat parantaa omaa elämäntilannettaan ja vaikuttaa elintasoonsa. Toiveikkaan ja terveen yhteiskunnan merkki on myös se, että suomalaisilla on aito mahdollisuus sosiaaliseen nousuun.
Pitkäjänteisen verolinjan rakentaminen lisää mahdollisuutta hoitaa yhteiskunnan kunnolliset palvelut ja tulonsiirrot suunnitelmallisesti. Keskustan mielestä verotuksen uudistamisessa pitää olla yhteiskunnallinen tavoite. Veroratkaisuilla pitää tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä, aluekehitystä ja perheitä.
Verotuksen ja sosiaaliturvan uudistusten päämäärä on mahdollistaa työllä ansaittu kunnollinen toimeentulo. Työllistyvien ihmisten verotulot ovat tervetulleita erityisesti kunnille, jotka yrittävät järjestää palvelut parhaalla mahdollisella tavalla puutteellisilla resursseilla.
5. Suomen aluekehityksen suunta muutettava
Alueellisen, taloudellisen ja poliittisen keskittämisen ideologia rehottaa Suomessa. Tämä on jyrkässä ristiriidassa EU:n tavoitteiden kanssa, joilla lisätään maakuntien päätösvaltaa sekä korostetaan niiden taloudellisia ja kulttuurisia erityispiirteitä.
Muuttopaineen purkaminen ja työpaikkojen synnyttäminen koko maahan edellyttää poliittisen suunnanmuutoksen lisäksi asennemuutosta: työllisyyden paraneminen ja taloudellinen kasvu eivät vaadi keskittämistä. Tasapainoinen aluekehitys on koko kansantalouden ja kasvukeskusten etu sekä lisää myös ihmisten hyvinvointia.
Alueiden kilpailukyky vaatii riittävän vahvaa ja vakaata taloutta kaikissa Suomen kunnissa. Valtion on osallistuttava vahvemmin peruspalveluiden rahoitukseen. Tarvitaan myös riittävää kuntien välistä tasausta sekä pitkäjänteistä sopimuspolitiikkaa valtion ja kuntakentän välillä.
Tarvitaan yhteiskunnan panostuksia ja kannustimia yritysten ja osaajien houkuttelemiseksi muuallekin kuin markkinoiden lihottamiin kasvukeskuksiin. Teknologian kehittämisvaroja tulee jakaa ja kohdentaa tasaisemmin maan eri osiin. Verotukseen ja sosiaaliturvamaksujärjestelmään on kehitettävä toimivia kannustimia niitä yrityksiä ja osaajia varten, jotka ovat valmiita toimimaan keskusten ulkopuolellakin. Teknologian ja nopean tietoliikenteen hyödyt on otettava käyttöön koko maassa yhteiskunnan kaikilla toimialoilla.
Omaleimaisten maakuntien taloudellinen nousu edellyttää niille jo sälytetyn vastuun lisäksi myös omaa päätösvaltaa.
Suomalaista maa- ja elintarviketaloutta ei ole ilman elinvoimaista maaseutua. Elinvoimaiset perheviljelmät ovat oman, turvallisen elintarviketalouden perusta. Turvallinen ruoka ei synny itsestään: tuottajien kunnollinen tulotaso pitää turvata myös kansallisin päätöksin. Sukupolvenvaihdosten kynnystä ja tekemistä on helpotettava. Pienimmilläkin tiloilla on voitava tehdä sukupolvenvaihdos. Nyt tilakokorajat ovat liian korkeat.
Keskustan tavoitteena on taata jokaiselle suomalaiselle oikeus valita asuinpaikkansa, asumismuotonsa ja elinympäristönsä itse. Tämä tarkoittaa kaupunkien ja maaseudun tasavertaista kohtelua valtiovallan taholta.
6. Yrittämisen ja osaamisen Suomea rakentamaan
Vuoden 2001 aikana yrittäjien lukumäärä on vähentynyt noin 15 000 henkilöä. Hallituksen paljon mainostamassa yrittäjyyshankkeessa ei ole tartuttu erityisesti pienyrittäjyyttä vaivaaviin isoihin asioihin.
Uuden yrittäjyyden synnyttäminen on olennainen keino parantaa työllisyyttä. Yrittäjyyttä edistetään korkean verokiilan alentamisella, työnantajabyrokratiaa keventämällä, ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta parantamalla ja yritysten sukupolvenvaihdoksia helpottamalla.
Seuraavan vaalikauden veroratkaisut on tehtävä niin, että perhe- ja pk-yritysten kasvun sekä työllistämisen edellytykset turvataan.
Palvelualojen yritystoiminnan elvyttämiseksi tarvitaan myös yleistä yrittäjyyden ja erityisesti itsensä työllistävän yrittäjyyden houkuttelevuuden parantamista. Tässä yksi keino on pienempien yritysten arvonlisäverotuksen huojentaminen sekä yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen.
Naisyrittäjyyttä on tuettava erityistoimin. Lainsäädännöllä on huomioitava nykyistä paremmin perhe-elämän tarpeet naisyrittäjän sosiaaliturvassa.
Suomalaisten hyvinvoinnin ja menestyksen ydin on osaamisessa ja sivistyspääoman kasvattamisessa. Jokaisella kansalaisella on oltava yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua, sivistyä ja tuoda oma panoksensa hyvinvoivan Suomen rakentamiseen.
7. Peruspalvelut turvattava kaikille ja kaikkialla
Kuntien talous heikkeni merkittävästi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Se oli seurausta valtion toimenpiteistä, joilla vähennettiin kuntien valtionosuuksia ja verotuloja. Samanaikaisesti kuitenkin lisättiin kuntien menoja antamalla niille uusia tehtäviä.
Kuntatalouden yleistä heikkenemistä paljon rajumpi on ollut kuntien välisten taloudellisten erojen kasvu. Suurin syy siihen on ollut hallituksen valtionosuus- ja verotuloleikkausten kohdistuminen heikon tulopohjan kuntiin.
Julkisen terveydenhuollon tila on huolestuttava. Henkilöstöpula, erikoissairaanhoidon pitkät jonot ja terveysasemien väliaikaiset sulkemiset vaikeuttavat potilaiden pääsyä hoitoon.
Perusopetus on vaarantunut kuntien heikentyneen taloustilanteen vuoksi. Kuntien vaikeuksista perusopetuksen järjestämisessä kertoo oppimistulosten erilaistuminen.
Peruspalvelujen turvaamiseksi tarvitaan valtion ja kuntien välille vakautta ja ennakoitavuutta eli kuntasopimus, joka takaa palvelujen rahoitukseen pitkäjänteisyyden.
Valtiolle on palautettava perustuslain mukainen rahoitusvastuu siitä, että ihmiset asuinpaikastaan tai varallisuudestaan huolimatta saavat peruspalvelut.
8. Todellista tukea perheille
Lapsiperheiden vaikeudet näkyvät kasvavina lasten ja nuorten ongelmina. Lapsiperheiden tukien ostovoimaa on heikennetty koko Lipposen hallituksen kauden ajan. Myös tästä syystä syntyvyys on kääntynyt laskuun.
Vanhemmuuden arvostaminen on Keskustan perhepolitiikan tavoitteiden ydin. Vanhemmat tarvitsevat kasvatustehtäväänsä myös lähiyhteisön tukea esimerkiksi Laukaan kunnassa toteutetun mallin "Koko kylä kasvattaa" mukaan. Neuvolan, päiväkodin ja koulun on autettava tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa.
Kansantalouden kilpailukyky rapautuu pitkällä tähtäimellä, jos perheet voivat pahoin. Työelämän ja perheen yhteensovittaminen edellyttää myös elinkeinoelämältä sosiaalista vastuuta. Työnantajamaksujen perintää on korjattava niin, että äitiyslomien ja hoitovapaiden kustannukset eivät kasaudu pienten lasten äitien työnantajille.
Tavoite tulee olla, että isät ja äidit voivat entistä sujuvammin yhdistää kotityön, ansiotyön sekä perhevelvoitteiden hoitamisen. Erityisesti yksinhuoltajien kohdalla tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja, jotta työssäkäynti ja perhe-elämä voidaan aidosti yhdistää.
Keskusta haluaa korottaa pienintä äitiys- ja vanhempainrahaa, lapsilisiä ja sekä laajentaa että korottaa kotihoidontukea. Lapsiperheet tarvitsevat todellista tukea, puheet eivät riitä.
9.Turvallisuus on perusoikeus
Turvallisuus on ihmisten perusoikeus, joka on taattu myös Suomen perustuslaissa. Julkisen vallan, viime kädessä valtion, tehtävänä on taata kansalaisten turvallisuus ja yleinen järjestys maassa.
Kansalaisten yhdenvertaisuus poliisipalvelujen saatavuudessa on joutunut koetukselle. Vaikka esimerkiksi hälytysajat eivät keskimäärin ole juuri kasvaneet, ovat palvelut alueellisesti eriytyneet. Muuttoliike lisää poliisipalveluiden tarvetta kasvukeskuksissa, mutta ei vähennä sitä samassa suhteessa haja-asutusalueilla.
Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on investointi, joka tuottaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti. Muun muassa liikenneturvallisuutta on parannettava teiden riittävällä kunnossapidolla. Suomen sijoitus kansainvälisten kilpailukykymittausten kärjessä on perustunut osaltaan yhteiskuntamme yleiseen turvallisuuteen.
Sosiaalisen perusturvan pohja on rikki. Seuraavan hallituksen ohjelmaan on kirjattava syrjäytymistä ehkäisevä vähimmäisetuuksien selvä parannus.
Ehyt yhteiskunta, jossa ihmiset voivat tehdä työtä ja yrittää, estää tehokkaimmin syrjäytymistä ja on paras tapa lisätä ihmisten turvallisuutta.
Suomen ympäristön kannalta merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät Itämereen ja lähialueisiin. Yhteistyö Venäjän kanssa ympäristö- ja energiakysymyksissä edistää turvallisuutta omalla lähialueellamme, tuo kaupallisia mahdollisuuksia omalle talouselämällemme sekä vakauttaa globaalia tilannetta.
10. Itsenäinen ja uskottava puolustus
Keskusta kannattaa Suomen turvallisuuspoliittista peruslinjaa eli sotilaallista liittoutumattomuutta, joka nojaa itsenäiseen, uskottavaan puolustukseen sekä yleiseen asevelvollisuuteen.
Euroopan unionia on kehitettävä jäsenvaltioidensa liittona avoimemmaksi ja tehokkaaksi välineeksemme vaikuttaa asioihin, joissa tarvitaan yli rajojen menevää päätöksentekoa. Suomen on hyödynnettävä EU:n laajenemisen tuomat mahdollisuudet ja samalla varjeltava omat etunsa.
Suomen tehtävä maailmanlaajuisessa yhteistyössä on edesauttaa kestävää kehitystä, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Juuri nuo on niitä lupauksia, mitkä kaikki kepu on rikkonut jo ensimmäisen hallitusvuotensa aikana
Tuollainen väite vaatii perusteluja. Minkä vaaliohjelman lupauksen Keskusta on rikkonut ja miten?
Turha tuollaisia yleisluontoisia liirumlaarum-hörönlörön- ohjelmia tänne on heitellä: kepu antoi ennen vaaleja KONKREETTISIA vaalilupauksia, jo heti ensimmäisenä vaalivuonna kaikki on petetty.
Kepu pettää aina, ihan aina.
Kaikki kepun vaalilupaukset...
Kirjoittanut: .....petetty, 25.7.2004 klo 10.39
Kepu on ehtinyt vuoden hallituksessaolonsa aikana pettää kaikki vaalilupauksensa, esim:
1. uusia työpaikkoja piti luoda 100 000...tähän mennessä on 30 000 työpaikkaa kadonnut
2. ruuan alv piti laskea- Vanhanen ilmoitti, että ei laske
3. kepu lupasi lopettaa valtionyhtiöitten myynnin-- niitä on myyty enemmän kuin koskaan ennen ja Pekkarinen vaati myynnin kiihdyttämistä. (Kepu esti yhdessä Tuomiojan joukkojen kanssa Niinistön suunnitelmat myydä Soneraa sillon kun niistä olisi saanut hyvin. ). Valtion omaisuus hupenee ja valtio velkaantuu lisää.
4. Hyssälä lupasi vaalimainoksissaan nostaa eläkkeitä 300 e. Nyt vastuuministerinä on antamassa 7 e vuonna 2006.
5. Kepu lupasi hoitaa hyvin maatalouden asioita: Korkeaoja on epäonnistunut täydellisesti ja joka kohdassa neuvotteluissa EU-komission kanssa. v. 2006 EU-tukiuudistuksen Suomi-versiosta on tulossa sosialisoiva järjestelmä.
6. Kepu vastusti veronalennuksia, koska halusi turvata hyvinvointipalvelut. On toiminut toisin.
7. Kepu vaati polttoaineveron alentamista ollessaan oppositiossa, nyt ei puhettakaan.
8. keppuleitten verouudistus on susi. Pääomat karkaavat Suomesta.
9. Kepu vaati maan tasapuolista kehittämistä. Nyt valtion rahoja syydetään entistä enemmän syrjäseuduille, missä ne häviävät pohjattomaan kepukaivoon.
Onhan siinä taas seuraavalla hallituskoaliitiolla töitä kun nostaa kepuhallinnon raunioittaman Suomen jaloilleen,
niinkuin edelliselläkin kerralla, kun kepu oli hallituksessa. Silloin Tuho-Aho teki rumaa jälkeä.
Luepas ensin KESKUSTA-PUOLUEEN 10:n kohdan vaaliohjelma. Kopiomallasi ei näytä olevan sen kanssa mitään tekemistä.
Vaaliohjelman aiheet:
1. Oikeudenmukaisuus on tahdon asia
2. Todellisiin toimiin työttömyyden nujertamiseksi
3. Tasa-arvo palkkoihin
4. Kasvun hedelmät kuuluvat kaikille
5. Suomen aluekehityksen suunta muutettava
6. Yrittämisen ja osaamisen Suomea rakentamaan
7. Peruspalvelut turvattava kaikille ja kaikkialla
8. Todellista tukea perheille
9.Turvallisuus on perusoikeus
10. Itsenäinen ja uskottava puolustus
Vai eikö muka? Miten se sitten esim. tuo työttömyyden nujertaminen (kohta2) on edennyt?
Mitä tuo kohta 1 tarkoittaa? Miten se on edistynyt?
Tai kohta 3? JNE?
Kyselen, kun en tiedä, mutta kerro sinä minulle!
Keskusta ei voi luotettavana puolueena mennä lupaamaan kuuta taivaalta. Kuten huomasit, työllisyyttä käsittelevässä kohdassa ei luvata pienentää työttömyyttä 100 000:lla tai puolittaa sitä. Siinä puhutaan tarmokkaista toimista työttömyyden vähentämiseksi. Niihin on ryhdytty, mutta vuoden aikana tulosta ei ole vielä näkynyt. Yksityisiä yrityksiä on sen sijaan kuluneen vuoden aikana perustettu runsaasti (muistaakseni 25 000?).
Yleensä ottaen:
Hallitus on aloittanut työn jokaisen 10:n Keskustan ohjelmassa mainitun tavoitteen saavuttamiseksi. Tavotteiden toteuttamisessa ollaan päästy eteenpäin - ollaan siis hyvällä mallilla - sanoohan sananlaskukin: "aloitettu on puoleksi tehty".
Keppulit lupasivat 100 000 uutta työpaikkaa. Samoin keppulit lupasivat monta muutakin KONKREETTISTA asiaa, kaikki on jo petetty. turha tulla jälkeenpäin hurskastelemaan tuollaisella paskanjauhannalla, että muka mitään ei olekaan luvattu.
ilmeisesti tämä sama kepuloinen kertoilee, että vaalitenttien tiimellyksessä annetut lupaukset eivät ole sitovia!!!
Eli onkohan se Keskustalaisen viekkaasti ajateltuna ja suomeksi sanottuna niin, että luvataan tarpeen vaatiessa vaikka se kuukin taivaalta, että päästäisiin valtaan?
Sitten sanotaan, että ei sellaisilla lupauksilla olekkaan mitään arvoa, jotka on "vaalitenttien tiimellyksessä annettu"?
Jopa taas luottamus noihin kepuloisiin kasvaa!
Tuntuu vain hieman erikoiselta, ettei yksikään keskustalainen ole tähän mennessä osannut kertoa, millä konkreettisella tavalla keskusta hallituspuolueena olisi ryhtynyt ohjelmakohtiaan ajamaan toteutuksen asteelle.
Kukaan ei edellytä, että koko vaalikauden ohjelma olisi valmiiksi toteutettu jo vuoden kuluttua. kyllä kriittisellekin äänestäjälle riittää tieto siitä, miten asioissa on löähdetty liikkeelle.
Jos on nimittäin lähdetty liikkeelle yleensä ollenkaan.
Otetaan kokeeksi pari esimerkkiä. Ohjelmassa sanotaan:
"Matalan tuottavuuden työn kysyntää on lisättävä alentamalla huomattavasti työnantajamaksuja näillä aloilla."
Onko lakiesitys jo valmisteilla?
Ja toinen kohta:
"Veroratkaisuilla pitää tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä, aluekehitystä ja perheitä."
Yritysveron uudistus rankaisi kotimaista yritysomistusta ja perheyrityksiä panemalla osingot kaksinkertaiseen verotukseen, kun SDP jyräsi alleen keskustan hyvän ohjelmatavoitteen.
Jotenkin ohjelman 6. kohta tuntuu sellaiselta, ettei siitä taida olla mitään mukana nykyisessä hallitusohjelmassa.
ja missä muuten on vaalikeskusteluissa usein esiin nostettu ruoan alv:n alentaminen, kun se puuttuu sekä sinun esittämästäsi ohjelmasta, että mys hallitusohjelmasta?
Luopuiko keskusta kokonan ruoan alv:n alentamisesta eurooppalaiselle tasolle?
ja mihin?
kysyn kännisssä
vastatkaa älyköt!!!
Keskustan tavoiteohjelma kuuluu samaan sarjaan
kuin kokoomuksen vastaava- kaikkia pitää yrittää
miellyttää hieman eri painotuksella.
Niin, miten ohjelma on toteutunut? Näin 7:n vuoden jälkeen tarkasteltuna.