Olisin lahjoittanut kirjastolle 5 Augustsonin työtä sekä yhden Vannin työn, jotka ovat suomalaista abstraktia taidetta 60-luvun tyyliin kuten kirjastotalo on 60-lukua (taiteen hinta määräytyy taidehuutokaupoissa, mutta yli tonnin se teokselta on) sekä kaksi Pauli Vuorisalon grafiikkatyötä (vedos on paljon halvempi ehkä 300 €) vaikka henkilökuntatiloihin. Ei kelvannut. "Tää ei oo mikään säilytyspaikka ja esittelytiloissa on paikallisten taiteilijoiden töitä". Edellinen kirjastonjohtaja, jonka monesti tapasin oli mukavampi ja varmasti olisi huolinut.
Kirjastolle ei kelvannut taidelahjoitus
TaidettaKirjastoon
15325
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Taitaa olla hintaodotuksesi kuin Antiikkia antiikka ohjelmassa. Yhteishinta noilta 5 työltä on se tonni ja reilulla parilla sadalla lähtee Vannikin. Grafiikka on sitten halvempaa.
Voisithan tehdä lahjoituksen kunnalle ja lahjakirjaan merkitä, että tultava esille kulttuuritaloon. Siis tulevat esille mikäli tulee...
Taide on kuin mikä tahansa tuote: sitä voi myydä siihen hintaan kun joku on valmis siitä maksamaan. Mitään absoluuttista hinnastoa ei voi olla, jos kys.tv-ohjelman arvioijat ostaisivat kys.tuotteet, he maksaisivat tod.näk.eri hinnat kuin kertovat arvioinnissaan!!
Taidetta vähänkään tunteva tietää tavallisen hintatason ilman suurta nimeä oleville 60-luvun töille. Hyvin samalla parin sadan euron hinnoissa ovat pyörineet. Mm. Bukowskin sivuilta löytyy myös noiden kahden töitä huutokaupoissa.
Vertasin tuohon ohjelmaan vain kun siinäkin selvästi monella on liian korkea hintaodotus. Vain täysi amatööri maksaa ottamatta yhtään selvää missä hinnoissa pitäisi pyöriä. Nykyisin kun tiedonsaanti on netistä niin helppoa.
Surfaillin tuossa netissä mökillä nettitikun kanssa ja siksipä tuli sama viesti tuplana.
Onhan noilla gallerioilla vakinaiset hinnoittelut. Mutta kilpailuunhan tuokin vain johtaa. Ei kuulu keskusteluun jne., mutta en ymmärrä yhtään miksi taiteilijalla sitä 'nimeä' pitäisi olla. Siinä tulee ne kaksi rasittavaa ääripäätä: yli-ihmismammuteiksi kasvaneet epäinhimilliset olennot ja nimettömät nälkätaiteilijat. Ja sitten vielä kysytään miksi ei taiteenteko kannata. Eli kyllä tässätapauksessa 'taidetta taiteen vuoksi', eli voi niitä teoksia katsoa ihan muutenkin kuin nimen vuoksi. Ei se meinaa ole kultturellia palvoa paria nimeä ja antaa muitten valua kohtaloonsa .... Mutta kyllä eri nimiä myydään muutoinkin kuin vakiohintaan, kun on niitä esim.aihepiirejä, joita vain harvat ostavat jne., ja tilaustaidetta tekevät monet 'ei isot nimet'. Jos joku teollisuuslaitos tilaa taiteilijalta vaikka 10 taulua tietyin aihein, se voi olla useamman vuoden palkka. Ja samaten jos myy 20 taulua 'edullisesti' galleriasta samalla kun 'mammutit' vain makaavat siellä jne.jne. ....
Saahan sitä maksaa taulusta mitä haluaa ja toimia näin vähän mesenaattina.
Taidehuutokaupoissa vaan hinnat määräytyvät kuin minkä tahansa tuotteen kuten joku tuossa aiemmin mainitsi. Netissähän näitä huutokauppoja tehdään. Eihän se tietenkään taiteilijoista tunnu mukavalta, mutta näin vaan on. Hintakeskustelun avasin kun noiden aloittajalla oli hinta-arvioissaan aikalailla ylimääräistä.
Siilinjärven kirjastossa olen käynyt pari vuotta lähes kaikissa näyttelyissä. Vain yhtä teosta edes harkitsin ostettavaksi. Muut eivät lainkaan kiinnostaneet. Jonkinlaista tasoa pitäisi olla. Siitä huolimatta kirjaston ja mahdollisesti tulevan kulttuuritalon näyttelyjen tulee olla vaihtuvia ja ainakin osan aikaa tuoda esille paikallisia taiteilijoita.
Onnellinen olkoon se taiteilija, jota teollisuuslaitos mesenoi taiteilijaa niin, että 10 työtä on useamman vuoden palkka. Sponsorointia tarvittaisiin paljon enemmän. Poikkeus se vain on.
Tiedän montakin tapausta, että teollisuuslaitos tilannut teoksia taiteilijalta. Sehän on silloin kahdenvälinen sopimus, galleria tai huutokauppa ei määritä välistä hintoja tms. .... Mutta sama hommahan se on vaikka autokauppiaalla: vanhalla amerikanraudalla voi olla 'vakiohinta', josta voidaan eri tapauksissa poiketa paljonkin. Käytännössä jokainen taiteilija -joka ei ole jonkun yhtiön palkollinen-saa itse määritellä millä hinnalla teoksiansa myy, päälle tulevat toki ne kysynnän ja tarjonnan lait. Mutta kyllähän koteihin hankitaan lähinnä ns.pienimuotoista taidetta -jos hankitaan-, ei mitään gallenkalleloita, jos ei ole vara sitten sille vartiotakin hommata. Ja joo, teollisuuslaitokset ja yritykset niitä teoksia tilaavat parhaaseen hintaan, harvoin yksityishenkilöt ja joskus ehkä kirjastot ....
Eihän galleria tai huutokauppa ole mitenkään tekemisissä taiteilijan myydessä töitään suoraan asiakkaalle. Aloittajakin puhuu omistamiensa teosten arvosta. Silloin on kyse jälleenmyyntihinnasta. Kplaneetta voisi vähän tarkemmin lukea, että ymmärtäisi tämän perusjutun.=) En ole todellakaan väittänyt muiden voivan vaikuttaa suoraan kauppaan taiteilijan ja asiakkaan välillä, paitsi ehkä välillisesti suuntaa-antavan hintatason kautta... Ja siihen vaikuttaa se kai pahana pitämäsi taiteilijan saavuttama nimi. Vaikka Vidgrenien kaltaisten yrittäjäfirmojen hankinnat voivat olla vapaanpaa mesenaattitoimintaa.
Arvokkaimmat koteihin hankittavat työt ovat tätä taidekauppaa jälkikauppaa. Hyvinkin nimekkäiden taiteilijoiden työt ovat suuremmaksi osaksi Suomessa yksityisomistuksessa kodeissa ihan. Itseltäkin löytyy parin nimekkään taiteen kultakauden taiteilijan töitä. 60-lukua on myös seinällä ja ompa siellä näitä kannatusmielessäkin taiteilijalta ostettuja.
Kirjastojen ydinalue on aivan toinen kuin taide ja pienet ovat niiden määrärahat. Useimmista löytyy ehkä yksi tilataideteos "koristeena" ompa yhden kirjaston seinällä juuri vanha amerikanrautakin taideteoksena. Ihan samanlaista koristelua se on kuin muidenkin julkisten tilojen.
Kyllä, kyllä, kyllä ja kyllä, sanotaanko nyt näin: taiteen arvoa on vaikea määrittää. Se voi muuttua usein ajan ja määrittäjän myötä. Taiteilijan 'nimeä' en pidä pahana, mutta vähän hölmönä sitä, että aletaan juosta vain jonkun ison nimen perästä ja unohdetaan muut. On paljon eläviä ja kuolleitakin merkittäviä taiteilijoita, jotka ovat jääneet -syystä taikka toisesta-nimettömiksi... Se että taiteen tekijä määrittää itse taiteensa arvoa on käytännössä sama asia kuin toimitusjohtaja määrittelemässä firmansa tuotteitten myyntihintaa tai vaikka torimyyjä myymiensä marjojen hintaa. Tarkoitus on vähintäänkin kohtuullinen kate, kuten kenen tahansa työtä tekevän. Eli tarkoitus on pysyä leivässä, mutta aina on myöskin hintakilpailua. Myöskään se että on taiteilijana 'iso nimi' ei tarkoita automaattisesti sitä, että menestyisi myöskin rahallisesti. Niin voi olla, mutta usein on olemattakin.
Osaan piirtää melkein pyöreän ympyrän, paljonko tästä taideteoksesta maksetaan?
Taitaa olla hintaodotuksesi kuin Antiikkia antiikka ohjelmassa. Yhteishinta noilta 5 työltä on se tonni ja reilulla parilla sadalla lähtee Vannikin. Grafiikka on sitten halvempaa.
Voisithan tehdä lahjoituksen kunnalle ja lahjakirjaan merkitä, että tultava esille kulttuuritaloon. Siis tulevat esille mikäli tulee...
Onkohan kirjastolla sellaisia tiloja, joissa kuvataide voisi olla pysyvästi näytteillä?
Onhan siellä näyttelytila, mutta siellä on vaihtuvia näyttelyitä.
Tuossa onkin maininta kulttuuritalosta. Kunhan se saadaan aikaiseksi, ehkä silloin olisi paremmat mahdollisuudet asettaa taidetta näkyville.
Kirjastotalo on 80-lukua ja valmistui 1984.
Kanna taiteesi muualla. Ei täällä mitään taidejuttuja kaivata. Kirjasto on kirjoille, ei tauluille.
Kyllä näitä taiteilijoita luulisi kunta huolivan (ei kirjastolle) ja paikka löytyisi varmasti. Makusasiahan se on mistä ihmiset tykkää mutta minä ainakin arvostan noita taiteilijoita ja hintatasohan määräytyy kysynnän mukaan. Tuo arvioimasi hinta ei ole myöskään yläkanttiin - riippuu tietysti kysynnästä, työstä, koosta, tekniikasta jne.