Taantuma, lama, mikä lie...
Taantuma määritellään yleensä makrotaloustieteessä tilanteeksi, jossa maan bruttokansantuote on laskenut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Tämän määritelmän mukaan puoli vuotta ilman talouskasvua tarkoittaa siis taantumaa.
Erään määritelmän mukaan talouden taantumasta voi käyttää lama-nimitystä kun BKT laskee 10% tai kun yhtäjaksoinen taantuma kestää kolme vuotta tai pitempään.
Nettilehti Uusi Suomi kirjoitti 4. elokuuta otsikolla ´Taas varoituksen sana Suomelle´ Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rehtori Vesa Puttosen brittiläiselle The Guardian-lehdelle antamasta kommentista. Kommentissaan Puttonen muistutti, että Suomen vaihtotase on painunut ensimmäistä kertaa alijäämäiseksi sitten 1990-luvun lamavuosien, ja että euron ulkopuolelle jääneellä Ruotsilla menee Suomea paremmin.
Suomen tullin tilastojen mukaan Suomen tuonti ohitti viennin jo 2010, ja suunta on ollut sama aina sen jälkeen. Tuonnin ja viennin epätasapaino on säilynyt.
Yksityinen kulutus ei pysty ylläpitämään taloutta, varsinkaan taantumassa - tai lamassa. Valtio on jo niin velkaantunut, että elvytystoimiin tuskin on varaa.
Suomi euroalueen taantumassa
Tilastokeskuksen findikaattori-koonnin ´julkisyhteisöjen velka vuosien 1975 - 2011´ tietojen mukaan valtion alijäämä kasvoi tarkistuksen jälkeen 113 miljoonaa euroa lisää vuonna 2011.
"Suomen julkisyhteisöjen sulautettu EDP-velka kasvoi vuoden 2011 aikana 6 miljardilla eurolla 93 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen pysyi lähes ennallaan, kasvu oli vain 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen pieneni 0,5 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 2,5 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella."
Suomea auttava tekijä euroalueen taantumassa on ollut se, että Suomen viennistä vain noin kolmasosa suuntautuu euroalueelle, mikä selittänee sen, ettei viennin lasku ole ollut jyrkempi.
Järjestyksessä seuraavana Espanja, Italia ja Slovenia...
Italian tilanne on heikompi. "Italian talous vajosi yhä syvemmälle taantumaan kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Kyseessä oli kolmas peräkkäinen vuosineljännes, kun maan taloustuotanto kutistui, ja suurin kutistuminen kolmeen vuoteen", kertoo Taloussanomat.
Luottoluokittaja Standard & Poor´s (S&P) laski 15 italialaispankin luottoluokituksia. Luokituslaskun saaneiden pankkien joukossa olivat muun muassa jättipankki Monte dei Paschi di Siena, jonka luokitus laski tasolle BBB-, sekä maan viidenneksi suurin pankki Unione di Banche Italiane (UBI), Banca Carige ja belgialaisen Dexian italialainen tytäryhtiö Dexia Crediop.
Tarkoittaa käytännössä sitä, että Italian pankkisektoria saatetaan joutua tukemaan euromaiden toimesta samoin kuin Espanjaakin. Italia tuskin myöskään kykenee osallistumaan muiden maiden tukemiseen, joista viimeisimpänä ehdokkaana on Slovenia. Luottoluokittaja Moody’s laski Slovenian luottoluokituksen tasolle Baa2. Tulevaisuusnäkymä on negatiivinen.
Kolmen suurimman pankin - Nova Ljubljanska Banka, Nova Kreditna Banka Maribor ja Abanka Vipa - arvioidaan tarvitsevan ´pääomaruiskeet´.
Kreikan pääministeri Antonis Samaraksen mukaan Kreikka on jo lamassa. Portugalilla pyyhkii heikosti, eikä Irlannissakaan Guinnessilla ilon maljoja kohotella.
Taantuma määritellään yleensä makrotaloustieteessä tilanteeksi, jossa maan bruttokansantuote on laskenut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Tämän määritelmän mukaan puoli vuotta ilman talouskasvua tarkoittaa siis taantumaa.
Erään määritelmän mukaan talouden taantumasta voi käyttää lama-nimitystä kun BKT laskee 10% tai kun yhtäjaksoinen taantuma kestää kolme vuotta tai pitempään.
Nettilehti Uusi Suomi kirjoitti 4. elokuuta otsikolla ´Taas varoituksen sana Suomelle´ Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rehtori Vesa Puttosen brittiläiselle The Guardian-lehdelle antamasta kommentista. Kommentissaan Puttonen muistutti, että Suomen vaihtotase on painunut ensimmäistä kertaa alijäämäiseksi sitten 1990-luvun lamavuosien, ja että euron ulkopuolelle jääneellä Ruotsilla menee Suomea paremmin.
Suomen tullin tilastojen mukaan Suomen tuonti ohitti viennin jo 2010, ja suunta on ollut sama aina sen jälkeen. Tuonnin ja viennin epätasapaino on säilynyt.
Yksityinen kulutus ei pysty ylläpitämään taloutta, varsinkaan taantumassa - tai lamassa. Valtio on jo niin velkaantunut, että elvytystoimiin tuskin on varaa.
Suomi euroalueen taantumassa
Tilastokeskuksen findikaattori-koonnin ´julkisyhteisöjen velka vuosien 1975 - 2011´ tietojen mukaan valtion alijäämä kasvoi tarkistuksen jälkeen 113 miljoonaa euroa lisää vuonna 2011.
"Suomen julkisyhteisöjen sulautettu EDP-velka kasvoi vuoden 2011 aikana 6 miljardilla eurolla 93 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen pysyi lähes ennallaan, kasvu oli vain 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen pieneni 0,5 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 2,5 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella."
Suomea auttava tekijä euroalueen taantumassa on ollut se, että Suomen viennistä vain noin kolmasosa suuntautuu euroalueelle, mikä selittänee sen, ettei viennin lasku ole ollut jyrkempi.
Järjestyksessä seuraavana Espanja, Italia ja Slovenia...
Italian tilanne on heikompi. "Italian talous vajosi yhä syvemmälle taantumaan kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Kyseessä oli kolmas peräkkäinen vuosineljännes, kun maan taloustuotanto kutistui, ja suurin kutistuminen kolmeen vuoteen", kertoo Taloussanomat.
Luottoluokittaja Standard & Poor´s (S&P) laski 15 italialaispankin luottoluokituksia. Luokituslaskun saaneiden pankkien joukossa olivat muun muassa jättipankki Monte dei Paschi di Siena, jonka luokitus laski tasolle BBB-, sekä maan viidenneksi suurin pankki Unione di Banche Italiane (UBI), Banca Carige ja belgialaisen Dexian italialainen tytäryhtiö Dexia Crediop.
Tarkoittaa käytännössä sitä, että Italian pankkisektoria saatetaan joutua tukemaan euromaiden toimesta samoin kuin Espanjaakin. Italia tuskin myöskään kykenee osallistumaan muiden maiden tukemiseen, joista viimeisimpänä ehdokkaana on Slovenia. Luottoluokittaja Moody’s laski Slovenian luottoluokituksen tasolle Baa2. Tulevaisuusnäkymä on negatiivinen.
Kolmen suurimman pankin - Nova Ljubljanska Banka, Nova Kreditna Banka Maribor ja Abanka Vipa - arvioidaan tarvitsevan ´pääomaruiskeet´.
Kreikan pääministeri Antonis Samaraksen mukaan Kreikka on jo lamassa. Portugalilla pyyhkii heikosti, eikä Irlannissakaan Guinnessilla ilon maljoja kohotella.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.