tein sinulle. Opitko mitään? Minä opin. En käsitä enää mitä oikein ajattelin silloin joskus. Miksi en uskonut, kun välitit. Et sinäkään usko enää. Enpä syytä. Ihminen oppii eri tavalla, kun joutuu itse samaan asemaan, mihin on toisen asettanut. Suhde määritellään aina silloin tällöin uudestaan. Kriisi on kasvun paikka. Ja kun on kriisi, silloin ei voi kehittää, voin vain pyrkiä vakiinnuttamaan tilanteen ja pelästamaan sen mikä pelastettavissa on. jos ei ole halua pelastaa, sehän on silloin selvää. Voit sanoa olen väärä, olet väärä. Emme sovi toisillemme. Hyväksyn. Mutta kasvattavaa tämä oli. Kaikin puolin. Ollaan vahvempia tulevaisuutta varten. Totuus on se, miksi sen itse määrittää. Minulla on oma totuus, sinä saat pitää omasi. Nyt arki kutsuu.
Kaiken minkä teit minulle
Sinulle vain
14815
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
minä kostan sinulle, sinä kostat minulle, minä kostan sinulle, sinä kostat sinulle, minä kostan minulle
äähhh hirvee kierre. peace on parempi kuin kostonkierre.
Oon samaa mieltä.
kuin Ninja:
http://www.youtube.com/watch?v=sip2y8SERBM
Kriisi on todellakin kasvun paikka ja olinhan käynnyt läpi vastaavan tilanteen aiemmin.Yritin kyllä kaikkeni ettei tilanne ajautuisi tähän pisteeseen .Enpä voinnut tehdä enenpään . Mutta tulihan siinä selväksi se ettet minua huomioinnut mitenkään oli aivan saman tekevää miltä minusta tuntui käyttäydyit todella tunteettomasti . Sikäli kun elämääsi tunnen menneiltä vuosilta niin olet aina toiminut niinkuin olet itse tykännyt ottamatta huomioon lähimmäistäsi. Et ole todellakaan se ihminen jonka kanssa tahtoisin jakaa tulevat vuodet .
Eikö tilanteen voisi saattaa parempaa tilaan ja riidat sopia? Eihän sitä tarvitse yhdessä elämää jatkaa. Parempi on laiha sopu kuin lihava riita. Riidassa ja vihanpidossa kukaan ei voita mitään.
Miten voi sopia, jos toinen kieltää enää koskaan ottamasta yhteyttä? Jättää toisen vain ihmettelemään, miksi mikään ei merkinnyt mitään hänelle. Viimeisen vuoden olen yrittänyt selvitä hengissä hylkäämisestä ja sen toivon menetyksestä että välimme koskaan tulisivat selviämään. Uskokaa kun sanon, että selvittämättömänä tämä asia on hänen raain tekonsa psyykelleni. Jos hän joskus itse ottaa yhteyttä, voin kyllä keskustella, vaikka eihän se enää paljoakaan mitään muuta.
Mitä sinä sitä yhteyttä sitten hamuat jos tiedät ettei mikään enää muutu?
Ei ole kyse yhteyden hamuamisesta vaan asioiden loppuun saattamisesta sillä tavalla niin kuin ihmisillä on tapana, että voisi jatkaa elämää ilman taakkaa molemmin puolin.
Ihminen joka pettää jokaista heti tilaisuuden tullen, ei todellakaan ole se jonka kanssa minä jakaisin sekuntiakaan elämästäni. Olet itsesi suhteen täysin sokea. Inhotat minua.
Ei ollut kasvattavaa. En ole voimakkaampi vaan heikompi. Veit voimani ja elämän uskoni. Petit luottamukseni. Teit minusta idiooton.
aika rajua tekstiä, kuin omasta rakkaustarinastani täältä joka päättyi ikävästi. Vaikka se rakkaus jäikin, koska kaipaan sinua edelleen V.
On aika jolloin voi vaikuttaa vielä omaan elämäänsä,
yhteiseen elämään.
Aika myös kasvattaa erilleen jos suhteessa ei matkata samaa polkua, vaan kuljetaan erillään.
Sidokset siihen missä olet, löystyy ja katoaa.
Matkaat yksin. Ei ole vaikeaa silloin irtautua kokonaan.
Se ei ollut sitä mitä elämältä odotettiin.
Pysähdytäänkö miettimään liian myöhää kun suhteessa ollaan jo toisistaan niin kaukana.
hymmm..... hetken mietteitä
No, mitä tein? Mitä teki hän?
Ei mitään tietoa mistään, eikä enää tarvitsekaan. Asia paketoitu, haudattu.
Opin hautaamaan epäselvyydet. Sen opin.
Absurdi ketju. Jankaamista ja kostonhautomista.
Jos toinen on loukannut, eikä suostu selvittämään asiaa (joko tunteeton, kyvytön tai häpeää), on parempi mennä eteenpäin ja onnitella itseään, ettei sellaisen ihmisen kanssa jakanut elämäänsä yhtään pidempään. Tottahan epäselvyys ja asioiden ei-loppuun-saattaminen vaivaa pitkään, ja kovastikin satuttaa, mutta jos toinen on sut täysin hylännyt, niin miksi hakisit saman hylkäyksen yhä uudelleen.
Yleensä nämä "selvitetään asiat ja puhutaan vielä"-toiveet sisältävät epätoivoisen / epämääräisen kaipuun kääntää asiat maagisesti takaisin hyviksi - no , sitä ei sellaisen ihmisen kanssa tapahdu, joka ei pysty sinua kohtaamaan. Hän tuskin tulee koskaan kykenemään selvittämään asiaa kunnolla, tuskin ymmärtää edes itse mitä on tehnyt, miltä sinusta tuntuu, mitkä olivat hänen omat motiivit.
Jatka matkaasi rohkeasti eteenpäin! Olet yhtä tietoa rikkkaampi: sellainen ihminen ei enää jatkossa sovi sinulle. Itse olit valmis rakastamaan ja tiedät tehneesi kaiken minkä voit, et olisi voinut tehdä mitään toisin tai olla muuta kuin olet. Ja jos sattumalta joskus tulevaisuudessa saatkin anteeksipyynnön, se on vain plussaa mutta ei enää kovin merkityksellistä, koska olet jo aloittanut elämäsi aivan muualla. Voimia!