Jumalan poika
Minun vapahtajani
Minun lunastajani
Hallelujaa, kiitos Jeesus!
Välillä kun istun seuroissa ja kuuntelen vaikertavalla itkuisella äänellä pidettävää saarnaa, jossa usein toistuu sana "synti" eri muodoissaan. Toinen paljon käytetty sana on "vaara", joka uhkaa puhujan mukaan "meitä" siellä ja täällä.
Mieleen tulee väistämättä sanat, herää veli Jeesus elää ja hän on jo sovittanut sinunkin syntisi ristillä Golgatalla, sinun tulee nyt ennen kaikkea muuta - USKOA TÄMÄ todeksi.
Puhujat eivät (muistini mukaan) koskaan mainitse että suurin vaara istuu parhaillaan kateederilla, puhujan olkapäällä.
Todellinen vaara on kiusaus alkaa sovittamaan syntejään omilla uhreillaan, omilla tekemisillään ja omilla tekemättä jättämisillään. Sana USKOSTA Kristukseen, joka on elämän sana, hengellistä elämää ylläpitävä sana, on muuttunut uhkakuvien maalailuksi ja pelotteluiksi. Maailma uhkaa, synti uhkaa, ja varsinkin muut uskovaiset uhkaavat. Onhan siinä tietenkin se vaara, että muut kirkastavat enemmän Kristusta!
Olen kuullut, että vapauttava samona Jeesuksesta Kristuksesta joka on meidät sovittanut Jumalan kanssa,
on vanhoillislestadiolaisuudessa "hempeyden syntiä". :-)))
Onko ihme jos liikkeen piirissä on raskasta elää, kun autuus tulee lihan kurittamisesta, samalla tavalla kun lestadiolaisten mallikirkossa, - eli roomalaiskatolilaisilla.
Roomalaiskatolilaisilla on tismalleen sama valtahierarkia kun lestadiolaisillakin, siellä on paavi ja konklaavi, näiden luvalla on vasta mahdollista kohdata Jeesus Kristus. Raamattu ei tunne tällaisia välimiehiä ja valtarakenteita (mullah) ollenkaan, vaan Jeesus Kristus on tie iankaikkiseen elämään.
Henkilökohtainen usko Kristukseen tarvitaan, jotta ihminen voi tulla autuaaksi. Oksat ovat kiinni viinipuun rungossa, silloin ne kantavat hedelmää. Ihmisiin luottaminen on Raamatussa selkeästi kielletty. Jeesus Kristus on yhtä kuin Jumalan sana, me pelastumme Jumalan sanan kautta USKOLLA, emme kenekään ihmisen välityksellä.
Me Kristityt olemme ainoastaan Jumalan sanan välittäjiä sanan kuulijoille, ja kaikki valta on Jumalan sanalla. Joka uskoo ja kastetaan se pelastuu.
Emme me Jeesuksen opetuslapset ole Jumalan sanan omistajia, emmekä Jumalaa määräileviä herroja.
Emme ole toisten syyttäjiä ja toisten tuomareita.
Emme myöskään ratkaise kenenkään taivastapaikkaa, vaikka sellaisia puheita usen kuulee lestadiolaisen haudalla.
Kuulin seuroissamme saarnan, jossa paheksuttiin papin käyttämiä sanoja "toivon mukaan". Näin se kuitenkin on!
Ps. 33:20 Meidän sielumme odottaa Herraa, hän on meidän apumme ja kilpemme.
Ps. 33:21 Sillä hänessä iloitsee meidän sydämemme, me turvaamme hänen pyhään nimeensä.
*) Ps. 33:22 Sinun armosi, Herra, olkoon meidän päällämme, niinkuin me panemme toivomme sinuun.
__
Room. 8:24 Sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta toivo, jonka näkee täyttyneen, ei ole mikään toivo; kuinka kukaan sitä toivoo, minkä näkee?
Room. 8:25 Mutta jos toivomme, mitä emme näe, niin me odotamme sitä kärsivällisyydellä.
Room. 8:26 Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.
Room. 8:27 Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä.
Room. 8:28 Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.
Minun vapahtajani
Minun lunastajani
Hallelujaa, kiitos Jeesus!
Välillä kun istun seuroissa ja kuuntelen vaikertavalla itkuisella äänellä pidettävää saarnaa, jossa usein toistuu sana "synti" eri muodoissaan. Toinen paljon käytetty sana on "vaara", joka uhkaa puhujan mukaan "meitä" siellä ja täällä.
Mieleen tulee väistämättä sanat, herää veli Jeesus elää ja hän on jo sovittanut sinunkin syntisi ristillä Golgatalla, sinun tulee nyt ennen kaikkea muuta - USKOA TÄMÄ todeksi.
Puhujat eivät (muistini mukaan) koskaan mainitse että suurin vaara istuu parhaillaan kateederilla, puhujan olkapäällä.
Todellinen vaara on kiusaus alkaa sovittamaan syntejään omilla uhreillaan, omilla tekemisillään ja omilla tekemättä jättämisillään. Sana USKOSTA Kristukseen, joka on elämän sana, hengellistä elämää ylläpitävä sana, on muuttunut uhkakuvien maalailuksi ja pelotteluiksi. Maailma uhkaa, synti uhkaa, ja varsinkin muut uskovaiset uhkaavat. Onhan siinä tietenkin se vaara, että muut kirkastavat enemmän Kristusta!
Olen kuullut, että vapauttava samona Jeesuksesta Kristuksesta joka on meidät sovittanut Jumalan kanssa,
on vanhoillislestadiolaisuudessa "hempeyden syntiä". :-)))
Onko ihme jos liikkeen piirissä on raskasta elää, kun autuus tulee lihan kurittamisesta, samalla tavalla kun lestadiolaisten mallikirkossa, - eli roomalaiskatolilaisilla.
Roomalaiskatolilaisilla on tismalleen sama valtahierarkia kun lestadiolaisillakin, siellä on paavi ja konklaavi, näiden luvalla on vasta mahdollista kohdata Jeesus Kristus. Raamattu ei tunne tällaisia välimiehiä ja valtarakenteita (mullah) ollenkaan, vaan Jeesus Kristus on tie iankaikkiseen elämään.
Henkilökohtainen usko Kristukseen tarvitaan, jotta ihminen voi tulla autuaaksi. Oksat ovat kiinni viinipuun rungossa, silloin ne kantavat hedelmää. Ihmisiin luottaminen on Raamatussa selkeästi kielletty. Jeesus Kristus on yhtä kuin Jumalan sana, me pelastumme Jumalan sanan kautta USKOLLA, emme kenekään ihmisen välityksellä.
Me Kristityt olemme ainoastaan Jumalan sanan välittäjiä sanan kuulijoille, ja kaikki valta on Jumalan sanalla. Joka uskoo ja kastetaan se pelastuu.
Emme me Jeesuksen opetuslapset ole Jumalan sanan omistajia, emmekä Jumalaa määräileviä herroja.
Emme ole toisten syyttäjiä ja toisten tuomareita.
Emme myöskään ratkaise kenenkään taivastapaikkaa, vaikka sellaisia puheita usen kuulee lestadiolaisen haudalla.
Kuulin seuroissamme saarnan, jossa paheksuttiin papin käyttämiä sanoja "toivon mukaan". Näin se kuitenkin on!
Ps. 33:20 Meidän sielumme odottaa Herraa, hän on meidän apumme ja kilpemme.
Ps. 33:21 Sillä hänessä iloitsee meidän sydämemme, me turvaamme hänen pyhään nimeensä.
*) Ps. 33:22 Sinun armosi, Herra, olkoon meidän päällämme, niinkuin me panemme toivomme sinuun.
__
Room. 8:24 Sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta toivo, jonka näkee täyttyneen, ei ole mikään toivo; kuinka kukaan sitä toivoo, minkä näkee?
Room. 8:25 Mutta jos toivomme, mitä emme näe, niin me odotamme sitä kärsivällisyydellä.
Room. 8:26 Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.
Room. 8:27 Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä.
Room. 8:28 Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olet täysin oikeassa. Valitettavasti nuo antisemitistiset spämmit häiritsevät keskustelua.
Usko Jeesukseen Kristukseen maailman ja myös minun vapahtajana on se, joka pelastaa. Ei tekojen oppi ja fariseusten perinnäissääntöjen noudattaminen, mitä vl-liike harrasta. Jos teet sitä ja tätä etkä tee tuota, niin olet oikein uskomassa.
Jos taas otat selvää Raamatusta, miten asiat ovat ja käyt muissa hengellisissä joukoissa tutkimassa, onko se niin kuin vl-saarnaajat opettavat, niin olet "lämmittelemässä väärillä hiilivalkeilla" tai muuten langennut/lankeamassa pois "ainoasta oikeasta uskosta".
Mutta hyvät lukijat, lukekaa Raamattua ja ottakaa selvää asiosita, niin huomatte, ettei vl-oppi pelasta ketään.
Aamen nimimerkki "yks uskovaisen" viestiin.
Kristityn on vaarallista perustaa uskonsa muutaman itsevalitun ja väärin tulkitun Raamatun jakeen varaan.
Kaikki Raamatun 66 kirjaa ovat samaa asiaa JUmalan sanaa. Koko Raamattua pitää lukea ja myös uskoa mitä siellä sanotaan.
Kol. 2:18-3:4
Älköön teiltä riistäkö voittopalkintoanne kukaan, joka on
- mieltynyt nöyryyteen
- ja enkelien palvelemiseen
- ja pöyhkeilee näyistään
- ja on lihallisen mielensä turhaan paisuttama
- eikä pitäydy häneen, joka on pää ja josta koko ruumis, nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen, kasvaa Jumalan antamaa kasvua.
Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista,
- miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä:
- "Älä tartu,
- älä maista,
- älä koske!"
- sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta -ihmisten käskyjen ja oppien mukaan?
Tällä kaikella tosin on viisauden maine
- itsevalitun jumalanpalveluksen
- ja nöyryyden vuoksi
- ja sentähden, ettei se ruumista säästä;
mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi.
Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa,
- niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella.
- Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on,
- älköön siihen, mikä on maan päällä.
_______
***) Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa;
Kol. 3:4 kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin hänen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa.
Kun istuu kannon päällä luonnon hiljaisuudessa, niin siinä on minun seurani, ja Jeesus on läsnä.
Lappix. Sulla on Jumala ja Jeesus joka olet sinä itse.
Jumala on luonut ihmisen yhteyteen toisten ihmisten kanssa, ei kannonpäähän itseriittoisena omaa vanhurskauttaan rakentamaan. Jehovalaisilta sekin toki onnistuu, mutta ei sillä autuaaksi tule, valitettavasti.
Ef. 5:21 Ja olkaa toinen toisellenne alamaiset Kristuksen pelossa.
"""Mieleen tulee väistämättä sanat, herää veli Jeesus elää ja hän on jo sovittanut sinunkin syntisi ristillä Golgatalla, sinun tulee nyt ennen kaikkea muuta - USKOA TÄMÄ todeksi."""
Sama tulee myös minulle mieleen, kun kuuntelen puhujaveljen puhetta seuroissa.
Oletko sinäkin käynyt esikoisten seuroissa, joista avaaja puhuu?
Onhan meillä samat juuret 1800 luvulta. :-)
Olen aika paljon lukenut tätä palstaa esikoislestadiolaisena, kun nimet vaihtaa käsittelille, niin tuttua on.
Tämä surkutteleva itseä halveksiva ja mollaava evankeliumi
on ilmeisesti jo pietistis-herrnhutilainen ongelma, lähtöisin 1700 luvulta. Lestadiuksen äiti oli uuslukijaisia ja vaikutteita on tullut ilmeisesti sieltä. Onhan tämä "mä vaivainen oon mato matkamies maan"- henki hyvin tuttua jo ainakin 1700 luvulta alkaen.
Munkki ja nunnaluostarit jotka edustavat samaa kehon kiusaamisen henkeä, ovat jo paljon varhaisempaa roomalaiskatolista ja ortodoksista perinnettä.