"Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen arvioi, ettei hallitus saavuta tavoitteitaan valtion velkaantumisen taittumisesta.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallituksen ohjelmaan kirjattiin 14 kuukautta sitten, että valtion velkasuhde käännetään laskuun vaalikauden loppuun mennessä.
"Ei siinä tulla onnistumaan. Kun hallitus ne tavoitteensa asetti, puhuttiin jo siitä, että ne ovat aika optimistisia. Sen jälkeen maailmantalous ja myös Suomen talous ovat kehittyneet huonommin kuin silloin siinä positiivisessa skenaariossa odotettiin", Puttonen sanoo.
Valtio ottaa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan uutta velkaa ensi vuonna liki 6,6 miljardia euroa. Velan määrä on ensi vuoden lopussa jo 95 miljardia euroa.
Puttosen mukaan Suomen kansantalous kestää velkaantumisen lyhyellä aikavälillä.
"Se, että Suomen korot ovat nyt niin alhaalla johtuu pitkälti siitä, että maailman raha hakeutuu turvasatamiin. Yhdysvaltojen liittovaltionkin obligaatioiden korot ovat alhaalla, vaikka Yhdysvaltojen velkaantuminen on poissa käsistä, holtitonta. Se on kuitenkin vähemmän huono kohde sijoittajien mielestä kuin nämä Etelä-Euroopan valtioiden obligaatiot ovat", Puttonen sanoo.
Tänä vuonna valtion velanotosta 40 prosenttia on alle vuoden mittaisia lainoja, joiden korko on negatiivinen eli inflaatiota alhaisempi. Myös pitkät korot ovat tulleet alas. Valtiokonttorista kerrotaan, että heinäkuun lopussa valtion lainojen keskimääräinen korko oli 2,24 prosenttia.
Alhaisilla koroilla velkaantuminen on Puttosen mukaan paljon helpompaa kuin velan pois maksaminen. Hän muistuttaa, että kun Suomi 1990-luvun lopulla maksoi pois velkojaan, elettiin vertaansa vailla ollutta talouden nousukautta.
Puttonen huomauttaa, että korot eivät pysy alhaalla "maailman tappiin" asti. Velkaa on myös uusittava, jolloin korkotason nousu alkaa tuntua.
Valtiovarainministeriö arvioi budjettiehdotuksessaan, että yhden prosenttiyksikön nousu euroalueen korkotasossa toisi ensi vuonna valtiolle lisäkustannuksia 215 miljoonaa euroa. Toisin sanoen valtion bruttolainanotto eli uuden velan lisäksi vanhojen velkojen uusiminen on yhteensä yli 20 miljardia euroa.
.
Jaa artikkeli:
Tallenna
.
Uutta!Voit tallentaa artikkeleita myöhempää käyttöä varten. Artikkelit tallentuvat omaan leikekirjaasi.
"
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallituksen ohjelmaan kirjattiin 14 kuukautta sitten, että valtion velkasuhde käännetään laskuun vaalikauden loppuun mennessä.
"Ei siinä tulla onnistumaan. Kun hallitus ne tavoitteensa asetti, puhuttiin jo siitä, että ne ovat aika optimistisia. Sen jälkeen maailmantalous ja myös Suomen talous ovat kehittyneet huonommin kuin silloin siinä positiivisessa skenaariossa odotettiin", Puttonen sanoo.
Valtio ottaa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan uutta velkaa ensi vuonna liki 6,6 miljardia euroa. Velan määrä on ensi vuoden lopussa jo 95 miljardia euroa.
Puttosen mukaan Suomen kansantalous kestää velkaantumisen lyhyellä aikavälillä.
"Se, että Suomen korot ovat nyt niin alhaalla johtuu pitkälti siitä, että maailman raha hakeutuu turvasatamiin. Yhdysvaltojen liittovaltionkin obligaatioiden korot ovat alhaalla, vaikka Yhdysvaltojen velkaantuminen on poissa käsistä, holtitonta. Se on kuitenkin vähemmän huono kohde sijoittajien mielestä kuin nämä Etelä-Euroopan valtioiden obligaatiot ovat", Puttonen sanoo.
Tänä vuonna valtion velanotosta 40 prosenttia on alle vuoden mittaisia lainoja, joiden korko on negatiivinen eli inflaatiota alhaisempi. Myös pitkät korot ovat tulleet alas. Valtiokonttorista kerrotaan, että heinäkuun lopussa valtion lainojen keskimääräinen korko oli 2,24 prosenttia.
Alhaisilla koroilla velkaantuminen on Puttosen mukaan paljon helpompaa kuin velan pois maksaminen. Hän muistuttaa, että kun Suomi 1990-luvun lopulla maksoi pois velkojaan, elettiin vertaansa vailla ollutta talouden nousukautta.
Puttonen huomauttaa, että korot eivät pysy alhaalla "maailman tappiin" asti. Velkaa on myös uusittava, jolloin korkotason nousu alkaa tuntua.
Valtiovarainministeriö arvioi budjettiehdotuksessaan, että yhden prosenttiyksikön nousu euroalueen korkotasossa toisi ensi vuonna valtiolle lisäkustannuksia 215 miljoonaa euroa. Toisin sanoen valtion bruttolainanotto eli uuden velan lisäksi vanhojen velkojen uusiminen on yhteensä yli 20 miljardia euroa.
.
Jaa artikkeli:
Tallenna
.
Uutta!Voit tallentaa artikkeleita myöhempää käyttöä varten. Artikkelit tallentuvat omaan leikekirjaasi.
"
Vastaukset 9
Vanhimmat
Nyt äimänä!
Onko avaajalla omakin mielipide vai tykkääkö vain copypastettaa?
Tollodemut heti sivuun järjettömistä, Suomea tuhoavasta päätöksen teosta. Kenkää.
Ja mitä tilalle?
Soini, jolle hallituksen pitäisi selvittää, haluavatko persut Suomen eroavan eurosta vai eivät ja hiljaa hiljaa hiivimme Kardemumman yössä päälle?
Noin nuija on demu. Matalaotta luuseri. Tottakai ministeriön on selvitettevä. Hallituksella ministeriö käskyvallassa. Et luuseri tätäkään tajua?
Virkakoneisto laskee, eikä Soini yksin, nuija. Vaikea töppödemuna käsittää?
Lopetetaan pankkituki isolle, rikkaille maille, jotka nauraa Suomen tyhmyttä. Etkö sitäkän nuijademuna tajua? Monta kertaa selitetty!
Sinunlaista tyhmyyttä kohdatessa jo palaa hihat..
Ei hallituksen tai ministeriön tarvitse selvittää yhtään mitään siksi, että Soini vaatii. Olisi vain ruvennut ministeriksi, kun mahdollisuus oli tarjolla niin olisi toisin. Vaan helpompaahan se on oppositiosta mölähdellä, vaikka täysistunnoissa ulosanti jää lastenloruihin ja väsähtäneisiin sutkauksiin.
Persuthan kuittaavat nykyjään ihan mukavasti noita puoluetukia, voisivat varmaan niistäkin maksaa jollekin tutkimus- tai konsulttitalolle oman vaihtoehdon selvittämisestä, vai mitä?
Paljonkos sitä pankkitukea on tähän päivään mennessä maksettu?
"Ja mitä tilalle?"
Euraasia. Mutta sitä Timo Soini ei tajua. Soini näkee ongelman käsittämättä, mikä on sen ratkaisu. Soini ei itse ole mikään ratkaisu, vaan osa ongelmaa.
Soini ei ole näköalattomuudessan yksin. Nykysuomalaisista puuttuu laajemman perspektiivin poliittinen intuitio, ehkä ainoana poikkeuksena Paavo Väyrynen. Suomessa ei ymmärretä 21. vuosisadan geopolitiikkaa. Suomi elää tulevaisuudessa, joka on jo päättynyt.
Paljonko suomenpankki jo lapioinut rahastoihin, vessapaperin ostoon? Miljardeja kahisevaa. Nyt mene yli 3 miljardia taas ever.. Takuihin upos yli 22millii. On mennyt valtavat summat harakoille ja loptkin menee. Miksi ei luupäähäsi mahdu, että Soini ei pettänyt äänetäjiään, kuten demut ja vasurit. Jykän ehto oli, ryömi, ja jaa rahaa tolkutomasti. ETKÖ nyt tätä tajua?
Tupeksineet kiintiönsä täyteen!