1919 von Rettig lausui käydystä sodasta, että se oli sotaa kahden rodun, kielen ja kansan välillä. Ruotsalaisilla jäi se lahtaaminen pahasti kesken, sillä kovin pieni oli se kiihkoilijoiden joukko, joka Suomeen lopultakin tuli ja sitäkin harvennettiin Tampereella liki 10% eli se käytännössä "desimalisoitiin"... no koskto oli kova sillä tuon apuretkikunnan puuhamiehen poika, Palme, kuoli typerässä hyökkäyksessä aukean ylitse.
http://www.jormanmaailma.fi/index.php?juttuId=jutut/vapaussota%201918/olofpalme.htm&menuId=vapaussota%201918
http://www.jormanmaailma.fi/index.php?juttuId=jutut/vapaussota%201918/mustialan.htm&menuId=vapaussota%201918
Mitä se Aatu sanoikaan Saksassa... Kyllä Suomen olisi paras mennä kiireesti yhden järjestelmän systeemiin niin kielessä kuin muussakin...
Siis jotensakin näin: Ein Reich, nein RKP ;=)´
20.6.2012 09:56 Pekka Roivanen
http://penttilumme.puheenvuoro.uusisuomi.fi/109415-kieli-on-my%C3%B6s-turvallisuuspolitiikkaa
>>Vuonna 1919 perustettiin Folktinget. Siis heti sisällissodan jälkeen.
Sen ensimmäinen puheenjohtaja von Rettig lausui sodasta, että se oli sotaa kahden rodun, kielen ja kansan välillä.
Sisällissodassa rotutaistelu oli suomenruotsalaisten keskuudessa tärkeä asia. Heille sodassa oli paljolti siitä kyse.
Venäläisiä he vihasivat siksi, että Venäjä oli halunnut asettaa venäjän Suomen hallinnon kieleksi ruotsin sijasta. Venäläisen ajattelun mukaan, jos hyväksymme pienen vähemmistön ruotsin ainoaksi hallinnon kieleksi, me suomalaiset hyväksymme yhtä hyvin venäjän.
Olemme tietenkin edelleen samassa tilanteessa. Joku venäläinen saattaa keksiä vaatimuksen venäjästä yhdeksi Suomen virallisista kielistä, koska sallimmehan pienelle vähemmistöllekin enemmistökielen aseman. Saman aseman kuin suurelle enemmistökielelle, vaikka ruotsinkielisiä on pikkuriikkisen vähän.
Parasta turvallisuuspolitiikkaa on, että Suomi on yksikielinen.
http://www.jormanmaailma.fi/index.php?juttuId=jutut/vapaussota%201918/olofpalme.htm&menuId=vapaussota%201918
http://www.jormanmaailma.fi/index.php?juttuId=jutut/vapaussota%201918/mustialan.htm&menuId=vapaussota%201918
Mitä se Aatu sanoikaan Saksassa... Kyllä Suomen olisi paras mennä kiireesti yhden järjestelmän systeemiin niin kielessä kuin muussakin...
Siis jotensakin näin: Ein Reich, nein RKP ;=)´
20.6.2012 09:56 Pekka Roivanen
http://penttilumme.puheenvuoro.uusisuomi.fi/109415-kieli-on-my%C3%B6s-turvallisuuspolitiikkaa
>>Vuonna 1919 perustettiin Folktinget. Siis heti sisällissodan jälkeen.
Sen ensimmäinen puheenjohtaja von Rettig lausui sodasta, että se oli sotaa kahden rodun, kielen ja kansan välillä.
Sisällissodassa rotutaistelu oli suomenruotsalaisten keskuudessa tärkeä asia. Heille sodassa oli paljolti siitä kyse.
Venäläisiä he vihasivat siksi, että Venäjä oli halunnut asettaa venäjän Suomen hallinnon kieleksi ruotsin sijasta. Venäläisen ajattelun mukaan, jos hyväksymme pienen vähemmistön ruotsin ainoaksi hallinnon kieleksi, me suomalaiset hyväksymme yhtä hyvin venäjän.
Olemme tietenkin edelleen samassa tilanteessa. Joku venäläinen saattaa keksiä vaatimuksen venäjästä yhdeksi Suomen virallisista kielistä, koska sallimmehan pienelle vähemmistöllekin enemmistökielen aseman. Saman aseman kuin suurelle enemmistökielelle, vaikka ruotsinkielisiä on pikkuriikkisen vähän.
Parasta turvallisuuspolitiikkaa on, että Suomi on yksikielinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllä ulkomaalaiset ihmettelevätkin, miten on mahdollista, että suomalaiset(yli 90%:nen enemmistö) hyväksyvät pakkoruotsin.
Heille olen aina selittänyt, että rahalla saa. Olen selittänyt sen menettelyn, millä Rkp lahjoo suomenkieliset poliittiset johtajat. Hyvin heille kelpaa rkp-raha ja ilomielin he sen jälkeen pakkoruotsista lämpimästi puhuvat.
Venäläiset ovat rivakkaa kansaa, ei ihme, että he laskevat, että jos finnarit hyväksyvät alle 5 %:n kielen virallisen kielen asemaan, niin mikseivät venäjääkin ajan myötä hyväksyisi.
Venäläisille neuvo: Maksakaa Kataiselle, urpoilaiselle, Arhinmäelle, Niinistölle tarpeeksi, niin jopa alkaa tapahtua.
Luulisi olevan metodit jo tiedossa siellä lähtömaassakin?
Nii pois pakkoruotzi
Mannerheimin päätös oli ottaa Tampere rynnäköllä, että saataisiin edes yksi voitto ennen Saksan tuloa Suomeen. Sivu 320 Mannerheimin muistelmat, osa I
Mannerheim oli se, joka pyysi Saksaa apuun ja hän lisäsi muistelmiinsa tapauksesta kertovaan juttuun tietoisen valheen eli väärän käännöksen, siitä kuinka Suomi vain pyysi aseita eikä sotilaita Saksasta.
Asiasta todellisen kuvan paljastavan kiitossähkeen Ludendorffille hän lähetti 3 päivän kuluttua siitä, kun oli saanut tietää Saksan suostuneen apujoukkojen lähettämiseen Suomeen. Tosin ensinhän niitä tarvittiin Ahdeidenmaalle ruotsalaisia anastajia karkottamaan. Sähkeensä (Theslefille) Ludendorffille hän julkaisi muistelmissaan VAIN osittaisena ja vääränä käännöksenä, MUTTA jätti pois sen lauseen, jossa piti välttämättömänä saksalaisten välitöntä ja kiireellistä saapumista, (Verzögerung schicksalschwer = viivyttely kohtalokas) että sota voitaisiin ylipäätään voittaa täällä Suomessa.
"Jota ilman emme nyt voisi lujasti ja voitokkaasti kestää Suomen vapaustaistelussa."
Lähde: Talas kertoo kirjassaan Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat, jutun ja Hjeltin kirjassa, osassa II, on se sähke kokonaisena.
Talas Onni Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat
Karisto, 1953, 112 s., 1. painos
Hjelt Edv. Viherikkailta vuosilta 1-2
Otava, 1920, 322 268 s., 1. painos