Tällä palstalla on keskusteltu mykoplasmasta ja ajattelinkin laittaa avuksi tietoa tästä infektiosta palstalle:
Mykoplasma on pieni solunsisäinen bakteeri, eräs pienimpiä ja yksinkertaisimpia bakteereja. Mykoplasmaa on useita eri lajeja, jotka muistuttavat toisiaan. Ihmiselle hengitystieinfektioita aihaeuttaa mycoplasma pneumoniae -bakteeri. Kyseinen bakteeri aiheuttaa vähäisen, lievän hengitystieinfektion, joka voi kuitenkin kestää melko pitkään, oireena yleisimmin lievästi yleisesti väsynyt tai sairas olo ja yskää. Keuhkoputkentulehdusta tuo bakteeri siis aiheuttaa ja se yskittää, erityisesti hengästyessä / rasituksessa.
Mykoplasmainfektio paranee useimmiten itsestään ilman mitään hoitoakin, mutta erinäisissä tapauksissa joskus harvoin bakteeri voi aiheuttaa pitkittyneen ja kovaoireisemman taudin, jopa keuhkokuumeenkin heikkokuntoiselle tai yleiskunnoltaan heikentyneelle potilaalle, esim. huonokuntoinen asunnoton alkoholisti tai solunsalpaajia saava potilas voi saada jopa mykoplasman aiheuttaman keuhkokuumeen.
Tällöin infektio kannattaa hoitaa antibiooteilla, 2 viikon kuuri esim. doksisykliiniä tai makrolidia hävittää bakteerin ja keuhkokuumeen. Toki jos mykoplasma aiheuttaa ärsyttävän voimakasoireisen keuhkoputkentulehduksen niin senkin voi hoitaa antibioottikuurilla hyväkuntoisemmaltakin, esim. urheilijoilta tuo usein hoidetaan 1-2 viikon antibioottikuurolla, vaikkapa doksisykliinillä, niin ei haittaa sitten urheilua infektio.
Mykoplasman sairastavat melkein kaikki jossain elämänsä vaiheessa, usein jo pienenä lapsena tietämättään jopa. Tauti kuitenkin paranee siis myös itsestään. Tästä jää sitten immunologinen "arpi" elimistöön eli mykoplasmavasta-aineet jäävät koholle muistoksi sairastetusta infektiosta ja estämään tartuntoja. Tuoretta mykoplasmainfektiota epäiltäessä joudutaankin ottamaan lähes aina kaksoisnäytteet verikokeena eli esim. 2 viikon välein nuo samat vasta-aineet, niin voidaan verrata onko kyseessä tuore tartunta eli onko tauti juuri päällä tai juuri ollut vai onko kyseessä vain vanha jälki joskus vuosia sitten sairastetusta infektiosta. Kun verrataan näitä kahta vasta-ainepitoisuutta 2 viikon välein niin voidaan päätellä onko kyseessä tuore tauti: jos kyseessä on tuore tartunta niin toinen vasta-aineista (otetaan IgG:t ja IgM:t) on laskenut pitoisuudeltaan verrattuna aiempaan 2 viikkoa sitten otettuun näytteeseen. Toinen taas on useimmiten aina koholla ja samaa luokkaa kuin tuossa vanhemmassakin näytteessä. Joskus molemmat ovat selvästi koholla ja silloin toki voidaan yhdestäkin näytteestä sanoa että viittaa tuoreeseen infektioon, tätä näkee erittäin harvoin. Vaihtoehtona on ottaa myös nukleiinihappo-osoitus (PCR) mykoplasman suhteen esim. nenä-tikkunäytteestä tai yskösnäytteestä, tuo antaa heti varman vastauksen, mutta tätä ei käytännössä tehdä ainakaan tk:ssa, vaan vasta-aineet otetaan 2 viikon välein. PCR on käytössä esim. THL:lla epidemioiden selvittelemiseksi tosin, mutta kliiniseen työhön tuota ei juuri käytetä.
Sinänsä harvoin on ylipäätään tarpeen mykoplasmaa tutkia verikokein sen tarkemmin, kyseessä on kuitenkin lievä itsestään paraneva infektio ja toisaalta voidaan antaa keuhkoputkentulehdukseen antibioottikuuri joka mykoplasmaan puree joka tapauksessa jos yskä on kovasti pitkittynyt, tällöin siis hoituu keuhkoputkentulöehdusta aiheuttavat bakteerit muutenkin ja varminta on laittaa antibiootti joka mahdolliseen mykoplasmaankin sitten puree niin ei tarvitse arpoa tai ottaa näytteitä, esim. doksisykliinikuuri pitkittyneeseen yskään / bronkiittiin jos oireet ja löydökset viittaavat bakteeribronkiittiin, säästetään potilaalta rahaa ja vaivaa kun ei tarvitse kahteen kertaan sitten labrassa käydä "turhaan".
Tietoa mykoplasmasta
37
11513
Vastaukset
- Jos mykoplasma
Vältä homeisia ja myrkyllisiä kosteusvauriorakennuksia ja saastuneita tavaroita kierrä kaukaa.
- Vanhankansan holisti
jos, no siihen ei pysty enää edes luumätä.
- Anonyymi
Mykoplasman hoito - https://htm109.com/track.php?c=cmlkPTcxMzI2NyZhaWQ9MjQ1ODMyNTI Hyvä tuote. Toimii nopeasti ja tehokkaasti.
Kirjoituksessasi on joitain epätarkkuuksia ja todellisuuden kaunistelua.
Palataan niihin myöhemmin, sitten kun jaksetaan.- Lääkäri 2
Vai niin? Tuossa vielä pari linkkiä mykoplasma-asioihin, jospa niistä saisit vielä lisätietoa mistä siinä on kyse:
http://huslab.fi/ohjekirja/2367.html
"Tuoreen infektion diagnoosi tehdään joko merkitsevän IgG-vasta-ainenousun ja/ tai positiivisen IgM-löydöksen avulla. EIA-määrityksessä IgM -luokan vasta-aineet saattavat pysyä positiivisina useita kuukausia jopa vuosia. Pitkittynyt IgM-luokan vasta-aineiden esiintyminen ei ole merkkinä aktiivista mykoplasmainfektiosta. Persistoivat IgM-luokan vasta-aineet voivat olla merkkinä polyklonaalista aktivaatiosta tai IgM- luokan autovasta-aineista. Reinfektioita voi esiintyä useamman kerran elämän aikana. Reinfektioissa IgG-taso on usein korkea ja IgM-vaste on satunnainen. Likvorissa ei normaalisti esiinny mykoplasmavasta-aineita. Tuloksista annetaan aina lausunto."
Lausunto on 95 tapauksessa sadasta "näytteessä on kohtalainen, ei merkitsevä mykoplasman IgG taso, IgM negatiivinen. Epäiltäessä tuoretta infektiota suositellaan kontrollinäytettä parin viikon kuluttua". Sitten kun sen kontrollinäytteen ottaa niin huomataan että IgG taso on edelleen samaa tasoa ja tulos varmistuu negatiiviseksi. Yhden positiivisen mykoplasmainfektion tuloksen muistan viimeisen vuoden sisään ja mykoplasmaa on testattu todella paljon etenkin flunssa-aikaan, varmaan 90-100 näytettä otettiin ja 1 löytyi, sekin nuorelta tyyppipotilaalta, aikuisilta ei löytynyt yhtään. Doksisykliinikuurilla tuostakin selvittiin ja viikon kuuri riitti kun oli vain bronkiittia, ei pneumoniaa.
Ja hyvä, kansantajuisesti kirjoitettu linkki:
http://www.avainapteekit.fi/oma-terveys/vilustuminen/miten-mykoplasma-tunnistetaan-ja-hoidetaan
"5. Miten mykoplasma hoidetaan?Useimmiten tauti paranee itsestään. Käypä omahoito on lepo, kuume- ja yskänlääke sekä riittävä nesteen juominen. Antibiooteista tehoavat makrolidit ja doksisykliini."
2. Milloin kannattaa epäillä tartuntaa?Jos hengitystietulehdus jatkuu pitkään ja tiedetään, että alueella on mykoplasmaa liikkeellä.
3. Miten tauti todetaan?Toteamiseen on eri tapoja. Verinäytteistä voidaan etsiä vasta-aineita. Ensimmäistä kertaa tautia potevilla on yleensä IgM-vasta-aineita, mutta uusintainfektioissa IgM-vaste voi puuttua kokonaan. Silloin tarvitaan kaksi 2–3 viikon välein otettua verinäytettä. PCR-testikin toimii, mutta näyte pitäisi saada alahengitysteistä.
CRP-arvo kohoaa yleensä mykoplasmatartunnassa, mutta se kertoo ainoastaan, että kyseessä on infektio. Nielunäyte voi antaa vääriä eli negatiivisia tuloksia.
4. Miksi kaikkia ei testata?Spesifinen laboratoriodiagnoosi on melko kallis. Yleensä se tehdään, kun potilas on vakavammin sairas. Lääkäri 2 kirjoitti:
Vai niin? Tuossa vielä pari linkkiä mykoplasma-asioihin, jospa niistä saisit vielä lisätietoa mistä siinä on kyse:
http://huslab.fi/ohjekirja/2367.html
"Tuoreen infektion diagnoosi tehdään joko merkitsevän IgG-vasta-ainenousun ja/ tai positiivisen IgM-löydöksen avulla. EIA-määrityksessä IgM -luokan vasta-aineet saattavat pysyä positiivisina useita kuukausia jopa vuosia. Pitkittynyt IgM-luokan vasta-aineiden esiintyminen ei ole merkkinä aktiivista mykoplasmainfektiosta. Persistoivat IgM-luokan vasta-aineet voivat olla merkkinä polyklonaalista aktivaatiosta tai IgM- luokan autovasta-aineista. Reinfektioita voi esiintyä useamman kerran elämän aikana. Reinfektioissa IgG-taso on usein korkea ja IgM-vaste on satunnainen. Likvorissa ei normaalisti esiinny mykoplasmavasta-aineita. Tuloksista annetaan aina lausunto."
Lausunto on 95 tapauksessa sadasta "näytteessä on kohtalainen, ei merkitsevä mykoplasman IgG taso, IgM negatiivinen. Epäiltäessä tuoretta infektiota suositellaan kontrollinäytettä parin viikon kuluttua". Sitten kun sen kontrollinäytteen ottaa niin huomataan että IgG taso on edelleen samaa tasoa ja tulos varmistuu negatiiviseksi. Yhden positiivisen mykoplasmainfektion tuloksen muistan viimeisen vuoden sisään ja mykoplasmaa on testattu todella paljon etenkin flunssa-aikaan, varmaan 90-100 näytettä otettiin ja 1 löytyi, sekin nuorelta tyyppipotilaalta, aikuisilta ei löytynyt yhtään. Doksisykliinikuurilla tuostakin selvittiin ja viikon kuuri riitti kun oli vain bronkiittia, ei pneumoniaa.
Ja hyvä, kansantajuisesti kirjoitettu linkki:
http://www.avainapteekit.fi/oma-terveys/vilustuminen/miten-mykoplasma-tunnistetaan-ja-hoidetaan
"5. Miten mykoplasma hoidetaan?Useimmiten tauti paranee itsestään. Käypä omahoito on lepo, kuume- ja yskänlääke sekä riittävä nesteen juominen. Antibiooteista tehoavat makrolidit ja doksisykliini."
2. Milloin kannattaa epäillä tartuntaa?Jos hengitystietulehdus jatkuu pitkään ja tiedetään, että alueella on mykoplasmaa liikkeellä.
3. Miten tauti todetaan?Toteamiseen on eri tapoja. Verinäytteistä voidaan etsiä vasta-aineita. Ensimmäistä kertaa tautia potevilla on yleensä IgM-vasta-aineita, mutta uusintainfektioissa IgM-vaste voi puuttua kokonaan. Silloin tarvitaan kaksi 2–3 viikon välein otettua verinäytettä. PCR-testikin toimii, mutta näyte pitäisi saada alahengitysteistä.
CRP-arvo kohoaa yleensä mykoplasmatartunnassa, mutta se kertoo ainoastaan, että kyseessä on infektio. Nielunäyte voi antaa vääriä eli negatiivisia tuloksia.
4. Miksi kaikkia ei testata?Spesifinen laboratoriodiagnoosi on melko kallis. Yleensä se tehdään, kun potilas on vakavammin sairas."Vai niin? Tuossa vielä pari linkkiä mykoplasma-asioihin, jospa niistä saisit vielä lisätietoa mistä siinä on kyse --"
- Teitin linkit kyllä tiedetään; niissä kaikki on selvää kuin pläkki ja ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon vain sormiaan napsauttamalla tai sitten ei...
Lauantai-illan ratoksi kahtopa itse seuraavan linkin video:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10148449#comment-55834301-view
"Dr. Eva Sapi - Bacterial Biofilms and Lyme Disease
http://www.youtube.com/watch?v=AmvgOfIN_8c
Vajaat kymmenen minuuttia täyttä asiaa. Kahdeksan minuutin kohdalta eteenpäin painavaa asiaa antibioottien ns. tehosta Lymeen ja että 84 prosenttia punkeista kantaa mykoplasmaa, jota on vaikea nujertaa. Mykoplasman häätämiseksi tarvittaisiin 8 - 10 kuukauden kuuri.
Eipä tarvii ihmetellä, miksi mykoplasma kummittelee aina vain verikokeissa. Niin sekin kuin borreliabakteeri jää henkiin lyhyiden antibioottikuurien jäljiltä, joita Suomessa määrätään."Lääkäri 2 kirjoitti:
Vai niin? Tuossa vielä pari linkkiä mykoplasma-asioihin, jospa niistä saisit vielä lisätietoa mistä siinä on kyse:
http://huslab.fi/ohjekirja/2367.html
"Tuoreen infektion diagnoosi tehdään joko merkitsevän IgG-vasta-ainenousun ja/ tai positiivisen IgM-löydöksen avulla. EIA-määrityksessä IgM -luokan vasta-aineet saattavat pysyä positiivisina useita kuukausia jopa vuosia. Pitkittynyt IgM-luokan vasta-aineiden esiintyminen ei ole merkkinä aktiivista mykoplasmainfektiosta. Persistoivat IgM-luokan vasta-aineet voivat olla merkkinä polyklonaalista aktivaatiosta tai IgM- luokan autovasta-aineista. Reinfektioita voi esiintyä useamman kerran elämän aikana. Reinfektioissa IgG-taso on usein korkea ja IgM-vaste on satunnainen. Likvorissa ei normaalisti esiinny mykoplasmavasta-aineita. Tuloksista annetaan aina lausunto."
Lausunto on 95 tapauksessa sadasta "näytteessä on kohtalainen, ei merkitsevä mykoplasman IgG taso, IgM negatiivinen. Epäiltäessä tuoretta infektiota suositellaan kontrollinäytettä parin viikon kuluttua". Sitten kun sen kontrollinäytteen ottaa niin huomataan että IgG taso on edelleen samaa tasoa ja tulos varmistuu negatiiviseksi. Yhden positiivisen mykoplasmainfektion tuloksen muistan viimeisen vuoden sisään ja mykoplasmaa on testattu todella paljon etenkin flunssa-aikaan, varmaan 90-100 näytettä otettiin ja 1 löytyi, sekin nuorelta tyyppipotilaalta, aikuisilta ei löytynyt yhtään. Doksisykliinikuurilla tuostakin selvittiin ja viikon kuuri riitti kun oli vain bronkiittia, ei pneumoniaa.
Ja hyvä, kansantajuisesti kirjoitettu linkki:
http://www.avainapteekit.fi/oma-terveys/vilustuminen/miten-mykoplasma-tunnistetaan-ja-hoidetaan
"5. Miten mykoplasma hoidetaan?Useimmiten tauti paranee itsestään. Käypä omahoito on lepo, kuume- ja yskänlääke sekä riittävä nesteen juominen. Antibiooteista tehoavat makrolidit ja doksisykliini."
2. Milloin kannattaa epäillä tartuntaa?Jos hengitystietulehdus jatkuu pitkään ja tiedetään, että alueella on mykoplasmaa liikkeellä.
3. Miten tauti todetaan?Toteamiseen on eri tapoja. Verinäytteistä voidaan etsiä vasta-aineita. Ensimmäistä kertaa tautia potevilla on yleensä IgM-vasta-aineita, mutta uusintainfektioissa IgM-vaste voi puuttua kokonaan. Silloin tarvitaan kaksi 2–3 viikon välein otettua verinäytettä. PCR-testikin toimii, mutta näyte pitäisi saada alahengitysteistä.
CRP-arvo kohoaa yleensä mykoplasmatartunnassa, mutta se kertoo ainoastaan, että kyseessä on infektio. Nielunäyte voi antaa vääriä eli negatiivisia tuloksia.
4. Miksi kaikkia ei testata?Spesifinen laboratoriodiagnoosi on melko kallis. Yleensä se tehdään, kun potilas on vakavammin sairas."Yleensä se tehdään, kun potilas on vakavammin sairas."
- Vakavammin sairaat päätyvät nykyisessä terveydenhuollossa yleensä hautausmaalle. Säästöjä hengen kustannuksella.- happivajeella
sanasinko kirjoitti:
"Vai niin? Tuossa vielä pari linkkiä mykoplasma-asioihin, jospa niistä saisit vielä lisätietoa mistä siinä on kyse --"
- Teitin linkit kyllä tiedetään; niissä kaikki on selvää kuin pläkki ja ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon vain sormiaan napsauttamalla tai sitten ei...
Lauantai-illan ratoksi kahtopa itse seuraavan linkin video:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10148449#comment-55834301-view
"Dr. Eva Sapi - Bacterial Biofilms and Lyme Disease
http://www.youtube.com/watch?v=AmvgOfIN_8c
Vajaat kymmenen minuuttia täyttä asiaa. Kahdeksan minuutin kohdalta eteenpäin painavaa asiaa antibioottien ns. tehosta Lymeen ja että 84 prosenttia punkeista kantaa mykoplasmaa, jota on vaikea nujertaa. Mykoplasman häätämiseksi tarvittaisiin 8 - 10 kuukauden kuuri.
Eipä tarvii ihmetellä, miksi mykoplasma kummittelee aina vain verikokeissa. Niin sekin kuin borreliabakteeri jää henkiin lyhyiden antibioottikuurien jäljiltä, joita Suomessa määrätään."Itsekin Mykoplasman sairastaneena, ja toistatuhatta euroa yksityisiin erikioslääkäreihin tuhlanneena allekirjoitan surkean asiantuntemustason Suomalaisessa lääkärikaartissa, julkisella puolella sekä yksityiselläkin. Vaikea juttu.
Yksityiselläkin minulle syötettiin ensin väärää (Doximycin) antibioottia, joka ei vaikuttanut vasta-aineisiin mitenkään. Nousu jatkui, kunnes sain vaatimalla vaadittua itselleni Mykoplasmaan sopivaa lääkitystä, Makrolidiantibiootteja. Oireet hävisivät PITKÄN aikavälin jälkeen, mutta samalla SM-tasolla kilpaurheilu jäi etäiseksi muistoksi siitä, miltä tuntui olla kunnossa. Vasta-ainetasot kääntyi 2 viikon Makrolidi-antibioottien jälkeen laskuun, ja olivat sitä vielä n puoli vuotta myöhemminkin.
Tämän rumban aikana keskustelin mm Krista Lähteenmäen isän kanssa asiasta, ja muutamien eturivin urheilulääkäräreidenkin kanssa. Kuulin toisaalta SANASINKO mainitsemista pitkistä antibioottikuureista, joita minulle ei kuitenkaan määrätty.
No. Nyt sitten 3 vuotta myöhemmin, harjoittelusta nauttien, aloin huomata suoritustason heikkenemistä tuossa keväällä. Vaatimalla vaaditut testit, ja kyllä, testiarvot olivat koholla, joskaan terveyskeskuslaborantti ei niitä suostunut minulle paljastamaan, vaan nyt 7kk myöhemmin oireiden tultua paljon pahemmiksi, estäen harjoittelun, tajusin että perkele, tässä on pakko olla kyse samasta taudista. Eikun yksityiselle sisään, ja testejä vaatimaan, lekuri sanoo terveeksi ja antaa vihreätä valoa harjoittelulle, vaikka kerron mitatun suorituskyvyn laskeneen 65%, eikä ole epäilystäkään tästä. Sain testit, ja kas, vasta-aineet ovat korkeammalla kuin koskaan. Keuhkoja painaa, sydän hakkaa makuulla, ja kaiken maailman huimauksia ja erikoisia oireita.
Lekuri ei tuntenut MP:tä lainkaan. Suosituksia ja ohjekirjoja kahlaten oli määräämässä taas väärää antibioottia. Vituttaa kuin pientä oravaa. Kun vaadin selontekoa siihen, minkä pituinen kuuri on tulossa ja millä perusteilla, loppui palveluhalukkuus siihen, ja tuhinan keskeltä tunnistisanat "hoitosuositus", inttämiseni jälkeen tuli kehoite mennä infektiolääkärille.
Tämä on todella vittumainen tauti, jonka tunnistaminen on hankalaa, sairastaminen ikävää, ja vierestä seuraavien mielestä kyseenalaista. Omat tuntemukset ovat absoluuttiset. Harjoituskaverit katsoo suu pyöreenä, kun et voi tehdä edes 50 % tehoilla perusharjoitteitakaan, ilman että haukot henkeä ja olet tukehtua, vaikka ei edes hapottaisi.
Tätä kaikkea vasten tulin etsimään juuri SANASIKO:n jakaman linkkien kaltaisia pätkiä, ja aion konsultoida jotain kansainvälisesti tunnettua MP spesialistia, ennnenkuin syön enää ainuttakaan pätkäkuuria saatika vääriä troppeja.
Olkaa hereillä!!!
- potilas_saarinen
Tärkeintä mykoplasman suhteen on tietää, että keskiverto terveyskeskus lääkäri EI tunnista EIKÄ osaa hoitaa niitä mykoplasman muotoja, jotka poikkeavat valtavirrasta.
Jos omalle kohdalle sattuu vaikkapa sellainen mykoplasman krooninen versio, joka ei nosta tulehdusarvoa eikä aiheuta yskää, niin edessä on lähes varma reissu yksityiselle erikoislääkärille.
Toisaalta myko voi aiheuttaa niin hurjia oireita, että terveyskeskuksen(yleensä kokematon) lääkäri ei voi edes kuvitella niiden johtuvan siitä ja jälleen oikeiden lääkkeiden saaminen lykkääntyy hamaan tulevaisuuteen(ja tauti pääsee tällä välin leviämään vaikka aivoihin saakka) kun potilasta pompotetaan ties minne syöpä-tutkimuksiin. TK-lääkäri voi myös ehdottomasti kieltäytyä tekemästä vasta-ainekoetta kun "eihän se tähän juttuun mitenkään liity!"- Lääkäri 2
Kaikki mykoplasman eri muodot hoituvat samoilla antibiooteilla eli tetrasykliineillä / doksisykliinillä tai makrolideilla, esim. atsitromysiinillä tai klaritromysiinillä. Ihan perusantibioottejahan nuo ovat ja niitä päivittäin tk-lääkärit määräilevät infektioihin, ei mykoplasman hoito ole mitään hankalaa tai salatiedettä. Toki jokin erittäin harvinainen vaikeaksi päässyt infektio esim. sisäelimissä juuri vaatii sairaalahoitoa ja pidempää antibioottihoitoa ja tarvittaessa suonensisäisesti annettuna.
Suurin osa mykoplasmainfektioista on lähes oireettomia ja paranevat itsestään kuitenkin.
- Raha ratkaisee
"Ja ovat kalliita" vedoten tuohonkin.
- Lääkäri 2
Niin, no, kun resursseja ja rahaa ei ole terveydenhuollossa ikävä kyllä loputtomasti ja kysyntä palveluille on loputon, niin täytyy vähän katsoa että mikä on järkevää ja kustannustehokasta toimintaa. Jos jokaiselta flunssapotilaalta otettaisiin mykoplasmavasta-aineet kahteen kertaan 2-3 viikon välein niin terveyskeskusten toiminnasta menisi lähes puolet sitten resursseista tähän. Tuo sitoisi lääkäreitä, hoitajia, labraa, vastaanottoaikoija, puhelinaikoja erittäin paljon.
Siksi jokaiselta tavallista perusflunssaa potevalta ei oteta mykoplasmavasta-aineita. Ne otetaan jos on syytä eli jos tautimuoto on tavallista hankalampi tai muuta erityistä syytä on, jos erotusdiagnostiikka tätä esim. vaatii.
Olisi epäeettistä että tavalliset flunssat veisivät puolet resursseista ja muistihäiriöt, ihottumat, luomet, syöpäepäilyt, virtsavaivat, selkäkivut, tenniskyynärpäät, päänsäryt yms. kaikki jäisivät tutkimatta ja hoitamatta suurelta osin.
Tilannetta mykoplasman suhteen voidaan helpottaa jo pelkästään sillä että jos on pitkittyneesti hengitystieinfektio-oireita niin laitetaan doksisykliinikuuri hoidoksi etenkin jos on tiedossa että alueella on mykoplasmaa liikkeellä. Doksisykliini kun kattaa myös mykoplasman monien muiden ohella niin ei tarvita labraa rasittaa välttämättä. Se on lääkärin ammattitaitoa että pääsee diagnoosiin ja pystyy määräämään oikein hoidon ilman että jokaista potilasta pitää juoksuttaa labroissa ja kuvantamistutkimuksissa jokaisesta asiasta. - ttm.
Lääkäri 2 kirjoitti:
Niin, no, kun resursseja ja rahaa ei ole terveydenhuollossa ikävä kyllä loputtomasti ja kysyntä palveluille on loputon, niin täytyy vähän katsoa että mikä on järkevää ja kustannustehokasta toimintaa. Jos jokaiselta flunssapotilaalta otettaisiin mykoplasmavasta-aineet kahteen kertaan 2-3 viikon välein niin terveyskeskusten toiminnasta menisi lähes puolet sitten resursseista tähän. Tuo sitoisi lääkäreitä, hoitajia, labraa, vastaanottoaikoija, puhelinaikoja erittäin paljon.
Siksi jokaiselta tavallista perusflunssaa potevalta ei oteta mykoplasmavasta-aineita. Ne otetaan jos on syytä eli jos tautimuoto on tavallista hankalampi tai muuta erityistä syytä on, jos erotusdiagnostiikka tätä esim. vaatii.
Olisi epäeettistä että tavalliset flunssat veisivät puolet resursseista ja muistihäiriöt, ihottumat, luomet, syöpäepäilyt, virtsavaivat, selkäkivut, tenniskyynärpäät, päänsäryt yms. kaikki jäisivät tutkimatta ja hoitamatta suurelta osin.
Tilannetta mykoplasman suhteen voidaan helpottaa jo pelkästään sillä että jos on pitkittyneesti hengitystieinfektio-oireita niin laitetaan doksisykliinikuuri hoidoksi etenkin jos on tiedossa että alueella on mykoplasmaa liikkeellä. Doksisykliini kun kattaa myös mykoplasman monien muiden ohella niin ei tarvita labraa rasittaa välttämättä. Se on lääkärin ammattitaitoa että pääsee diagnoosiin ja pystyy määräämään oikein hoidon ilman että jokaista potilasta pitää juoksuttaa labroissa ja kuvantamistutkimuksissa jokaisesta asiasta.Onko kiirettä teetkö lähetteen laboratorioon verikokeisiin ?
- IgG
- IgE
- suoliston bakteerikanta
- S-THS arvo
- NK- solujen määrä verestä
- CD4/CD8-solujen suhde - Lääkäri 2
ttm. kirjoitti:
Onko kiirettä teetkö lähetteen laboratorioon verikokeisiin ?
- IgG
- IgE
- suoliston bakteerikanta
- S-THS arvo
- NK- solujen määrä verestä
- CD4/CD8-solujen suhdeSaahan nuo labrat teetettyä privaatissa, voi ne kuka vain lääkäri määrätä otettavaksi potilaan toiveesta. Mitä sitten haet näillä oikein, diagnoosin tarkennusta ja hoitolinjojen muutoksia siltä pohjalta vai mitä?
Immunoglobuliinimäärityksiä käytetään humoraalisen immuniteetin puutos- ja häiriötilojen, immuunitautien, akuuttien ja kroonisten infektioiden sekä imukudoksen kasvainten diagnostiikkaan ja seurantaan. Yleistä immunoglobuliinien pitoisuuden nousua esiintyy kroonisissa ja vaikeissa akuuteissa infektioissa, maksakirroosissa. Alentuneita arvoja esiintyy etenkin hypo- ja agammaglobulinemioissa. Agammaglobulinemioissakin tavataan yleensä pieni määrä IgG:tä (alle 1 g/l). IgG:n alaluokkapuutoksiin voi liittyä infektioherkkyys, vaikka IgG:n kokonaispitoisuus olisi viitealueella.
Viitearvo aikuisille P-IgG on 6.8-15 g/l
IgE:n pitoisuus suurenee atopiassa, kokonais-IgE:n pitoisuutta katsomalla voidaan katsoa onko potilas kuinka atooppinen, eli kuinka voimakasta atooppista taipumusta on. Allergiaherkkyydestä suuri IgE kertoo. Korkea S-IgE on melko hyvä osoitus allergiataipumuksesta (ennustearvo 80-90%). Toisaalta S-IgE-tutkimus on epäherkkä allergian ilmaisija. Sairaala-aineistossa tutkimuksen herkkyys on noin 50%, valikoimattomalla väestöllä tätäkin alhaisempi. Viitearvoalueesta poikkeava arvo on siten merkityksellinen, mutta normaali tulos kertoo hyvin vähän. Allerginen nuha nostaa arvoja vähän, allerginen astma enemmän ja atooppinen ihottuma eniten.
Kovasti oireilevalla atooppista ihottumaa sairastavalla tuo IgE voi olla yli 10.000 kU/l, viitearvo aikuisilla on 0-110 kU/l.
Suoliston bakteerikanta? Tarkoitatko ulosteviljelyä laajana vai mitä? Eli ulosteviljely 3 käsittää F -AurVi, F -BaceVi, F -CampVi, F -ClpeVi, F -SalmVi, F -ShigVi, F -YersVi
Tulkittaessa on otettava huomioon että tulos on suolistopatogeenien suhteen nomaalisti negatiivinen mutta C. perfringensiä, S.aureusta ja B.cereusta saattaa ulosteessa esiintyä normaalistikin, joten näiden löydösten merkitys riippuu toksiinin tuotosta ja siitä, löytyykö samaa bakteeria useammalta sairastuneelta ja/tai elintarvikkeesta.
TSH:n voi tarkastaa jos epäilet kilpirauhasen liikatoimintaa tai vajaatoimintaa, peruslabra tämän selvittelemiseksi ja T4V:tä ei välttämättä tarvita, TSH riittää, hyvä labra ja kannattaa terveystarkastusten yhteydessä tätä ottaa, hypotyreoosi saattaa tulla salakalavasti hiipien ja aiheuttaa elämänlaatua heikentäviä oireita, jaksamattomuutta, väsymystä, painonnousua, hiusten lähtöä yms. ikävää.
NK-solujen määrä ja CD4/CD8 -suhde saadaan otettua molemmat B -Immunofenotyypitys, lymfosyyttien alaluokat (B-LyDiff-T), osatutkimukset B -B-CD19, B -NK, B -T-CD3, B -T-CD4, B -T-CD8, Ly-B-CD19, Ly-NK, Ly-T-CD3, Ly-T-CD4., Ly-TCD4/8., Ly-TT-CD8
Tutkimuksessa analysoidaan potilaan lymfosyyttien jakautuminen alaryhmiin, tulokset ilmoitetaan pronsenttiosuuksien lisäksi absoluuttisina pitoisuuksina. Tutkimuksen indikaationa on epäily immuunipuutostilasta.
Luulisin että nuo labrat saat suurempien lääkäriasemien kautta otettua, hintaa tulee varmaan jotain 800 - 1500 eur, hankala sanoa, en ulkoa muista, sen verran harvinaisia labroja ja privaatissa tuollaiset laajat labrat maksavat usein melko paljon. Saisitpahan kuitenkin tietää onko sinulla immuunijärjestelmässä vikaa, oletko atooppinen, miten kilpirauhanen toimii ja onko suolistoon päässyt pahanlaatuisia bakteereja. Immuunipuutosten hoito onkin sitten oma hankala kapiittelinsa, mutta yliopistosairaaloissa saadaan varmaan jonkinlainen hoitosuunnitelma ja jollain tavoin hyödyksi oleva hoito toteutettua tarvittaessa.
Lähinnä on otettava huomioon pahanlaatuisten infektioiden välttely ja infektioiden tehokas hoito tarvittaessa. Kuumeilevalla immunosuppressiopotilaalla tutkitaan päivystysluontoisesti veren granulosyyttimäärä.
Absoluuttinen granulosyyttimäärä on CRP:tä tärkeämpi sairaalahoidosta päätettäessä. - ttm.
Lääkäri 2 kirjoitti:
Saahan nuo labrat teetettyä privaatissa, voi ne kuka vain lääkäri määrätä otettavaksi potilaan toiveesta. Mitä sitten haet näillä oikein, diagnoosin tarkennusta ja hoitolinjojen muutoksia siltä pohjalta vai mitä?
Immunoglobuliinimäärityksiä käytetään humoraalisen immuniteetin puutos- ja häiriötilojen, immuunitautien, akuuttien ja kroonisten infektioiden sekä imukudoksen kasvainten diagnostiikkaan ja seurantaan. Yleistä immunoglobuliinien pitoisuuden nousua esiintyy kroonisissa ja vaikeissa akuuteissa infektioissa, maksakirroosissa. Alentuneita arvoja esiintyy etenkin hypo- ja agammaglobulinemioissa. Agammaglobulinemioissakin tavataan yleensä pieni määrä IgG:tä (alle 1 g/l). IgG:n alaluokkapuutoksiin voi liittyä infektioherkkyys, vaikka IgG:n kokonaispitoisuus olisi viitealueella.
Viitearvo aikuisille P-IgG on 6.8-15 g/l
IgE:n pitoisuus suurenee atopiassa, kokonais-IgE:n pitoisuutta katsomalla voidaan katsoa onko potilas kuinka atooppinen, eli kuinka voimakasta atooppista taipumusta on. Allergiaherkkyydestä suuri IgE kertoo. Korkea S-IgE on melko hyvä osoitus allergiataipumuksesta (ennustearvo 80-90%). Toisaalta S-IgE-tutkimus on epäherkkä allergian ilmaisija. Sairaala-aineistossa tutkimuksen herkkyys on noin 50%, valikoimattomalla väestöllä tätäkin alhaisempi. Viitearvoalueesta poikkeava arvo on siten merkityksellinen, mutta normaali tulos kertoo hyvin vähän. Allerginen nuha nostaa arvoja vähän, allerginen astma enemmän ja atooppinen ihottuma eniten.
Kovasti oireilevalla atooppista ihottumaa sairastavalla tuo IgE voi olla yli 10.000 kU/l, viitearvo aikuisilla on 0-110 kU/l.
Suoliston bakteerikanta? Tarkoitatko ulosteviljelyä laajana vai mitä? Eli ulosteviljely 3 käsittää F -AurVi, F -BaceVi, F -CampVi, F -ClpeVi, F -SalmVi, F -ShigVi, F -YersVi
Tulkittaessa on otettava huomioon että tulos on suolistopatogeenien suhteen nomaalisti negatiivinen mutta C. perfringensiä, S.aureusta ja B.cereusta saattaa ulosteessa esiintyä normaalistikin, joten näiden löydösten merkitys riippuu toksiinin tuotosta ja siitä, löytyykö samaa bakteeria useammalta sairastuneelta ja/tai elintarvikkeesta.
TSH:n voi tarkastaa jos epäilet kilpirauhasen liikatoimintaa tai vajaatoimintaa, peruslabra tämän selvittelemiseksi ja T4V:tä ei välttämättä tarvita, TSH riittää, hyvä labra ja kannattaa terveystarkastusten yhteydessä tätä ottaa, hypotyreoosi saattaa tulla salakalavasti hiipien ja aiheuttaa elämänlaatua heikentäviä oireita, jaksamattomuutta, väsymystä, painonnousua, hiusten lähtöä yms. ikävää.
NK-solujen määrä ja CD4/CD8 -suhde saadaan otettua molemmat B -Immunofenotyypitys, lymfosyyttien alaluokat (B-LyDiff-T), osatutkimukset B -B-CD19, B -NK, B -T-CD3, B -T-CD4, B -T-CD8, Ly-B-CD19, Ly-NK, Ly-T-CD3, Ly-T-CD4., Ly-TCD4/8., Ly-TT-CD8
Tutkimuksessa analysoidaan potilaan lymfosyyttien jakautuminen alaryhmiin, tulokset ilmoitetaan pronsenttiosuuksien lisäksi absoluuttisina pitoisuuksina. Tutkimuksen indikaationa on epäily immuunipuutostilasta.
Luulisin että nuo labrat saat suurempien lääkäriasemien kautta otettua, hintaa tulee varmaan jotain 800 - 1500 eur, hankala sanoa, en ulkoa muista, sen verran harvinaisia labroja ja privaatissa tuollaiset laajat labrat maksavat usein melko paljon. Saisitpahan kuitenkin tietää onko sinulla immuunijärjestelmässä vikaa, oletko atooppinen, miten kilpirauhanen toimii ja onko suolistoon päässyt pahanlaatuisia bakteereja. Immuunipuutosten hoito onkin sitten oma hankala kapiittelinsa, mutta yliopistosairaaloissa saadaan varmaan jonkinlainen hoitosuunnitelma ja jollain tavoin hyödyksi oleva hoito toteutettua tarvittaessa.
Lähinnä on otettava huomioon pahanlaatuisten infektioiden välttely ja infektioiden tehokas hoito tarvittaessa. Kuumeilevalla immunosuppressiopotilaalla tutkitaan päivystysluontoisesti veren granulosyyttimäärä.
Absoluuttinen granulosyyttimäärä on CRP:tä tärkeämpi sairaalahoidosta päätettäessä.Eli osa on otettu ja osaa ei otettu vaikka selitin miksi ne pitäisi ottaa.
Mikä on sinun mielestäsi vajaatoimintaa viittaava THS-arvo ?
Se kun tuntuu vaihtelevan eri paikoissa. - Lääkäri 2
ttm. kirjoitti:
Eli osa on otettu ja osaa ei otettu vaikka selitin miksi ne pitäisi ottaa.
Mikä on sinun mielestäsi vajaatoimintaa viittaava THS-arvo ?
Se kun tuntuu vaihtelevan eri paikoissa.TSH:n viitearvoa on tosiaan viime aikoina rukattu alaspäin.
S-TSH on kilpirauhasen kemiallisen tutkimisen peruskoe. Viiteväli on n. 0.4–4.0 mU/l.
Yli 4 olevat arvot viittaavat siis jo vajaatoimintaan.
TSH on sekä hypo- että hypertyreoosin seulontatutkimus, jos taudin epäilys on vähäinen, jos kliininen epäily toimintahäiriöstä on vahva, kannattaa saman tien määrittää myös T4V. Monet laboratoriot määrittävät T4V:n automaattisesti, jos TSH on poikkeava.
Varsin yleinen löydös on ns. subkliininen primaarinen hypotyreoosi (TSH on jo suurentunut, mutta T4V on vielä normaali).
Subkliinisessä hypotyreoosissa T4V on siis vielä viitealueella, mutta TSH-pitoisuus on pysyvästi suurentunut. Potilas on yleensä vähäoireinen tai oireeton. Muutoksen pysyvyys tulee varmistaa TSH:n uusintamittauksella 6–8 viikon kuluttua. Samalla määritetään S-TPO-vasta-aineet.
Kilpirauhasen vajaatoiminnasta 95% johtuu autoimmuunityreoidiitista, eli omaa kilpirauhasta vastaan on kehittynuyt vasta-aineita, tulee tulehdus kilpirauhaseen, ehkä kurkkukipua samalla, usein tähän liittyy ohimenevä kilpirauhasen liikatoimintakin. Sitten kun tulehdus rauhoittuuu niin kilpirauhanen on osittain tuhoutunut ja alkaa hiljalleen mennä vajaatoimintaan. Noilla vasta-aineilla voidaan juuri katsoa että onko tätä autoimmuunityreoidiittia kehittynyt / kehittymässä.
Sittten alkuun TSH:n pitoisuus nousee, eli aivolisäkkeen erittämällä TSH:lla koetetaan "piiskata" kilpirauhasta tuottamaan lisää T4V:tä, kun sen pitoisuus pyrkii laskemaan. TSH kohoaa esim. arvoon 8 ja saadaan sillä T4V:tä lisää ja varsinaisessa T4V puutoksessa ei potilas vielä ole. Sitten lopulta vaikka TSH olisi 10 niin T4V laskee alle viitteen, esim. 9 lukemaan ja ollaan kliinisessä hypotyreoosissa.
Tätä hoidetaan sitten kilpirauhashormonikorvaushoidolla eli otetaan se sama T4V purkista pillerinä.
Huom! Kilpirauhashormonia ottavan potilaan TSH-arvon tavoite on 1-2, eli TSH pyritään painamaan tuolle tasolle, tällöin tyroksiinia otetaan tarvittava määrä, viite ojn siis eri niillä ketkä tablettina sitä ottavat. Korvaushoidossa olevan nuoren ja keski-ikäisen potilaan vointi on yleensä hyvä, jos TSH-pitoisuus on n. 1–2 mU/l ja T4V-pitoisuus on viitealueen yläosassa.
Muita syitä kuin tuo kilpirqauhasperäinen autoimmuunityreoidiitti hypotyreoosiin ovat kilpirauhasleikkaus, radiojodihoito tai
TSH:n tai sen vaikutuksen puute (ns. sentraalinen hypotyreoosi; n. 5 % potilaista, kun tavallista autoimmuunipohjaista on se 95%, muut eli leikkaus ja radiojodihoito varsin harvinaisia siis). - happivajeella
Lääkäri 2 kirjoitti:
Niin, no, kun resursseja ja rahaa ei ole terveydenhuollossa ikävä kyllä loputtomasti ja kysyntä palveluille on loputon, niin täytyy vähän katsoa että mikä on järkevää ja kustannustehokasta toimintaa. Jos jokaiselta flunssapotilaalta otettaisiin mykoplasmavasta-aineet kahteen kertaan 2-3 viikon välein niin terveyskeskusten toiminnasta menisi lähes puolet sitten resursseista tähän. Tuo sitoisi lääkäreitä, hoitajia, labraa, vastaanottoaikoija, puhelinaikoja erittäin paljon.
Siksi jokaiselta tavallista perusflunssaa potevalta ei oteta mykoplasmavasta-aineita. Ne otetaan jos on syytä eli jos tautimuoto on tavallista hankalampi tai muuta erityistä syytä on, jos erotusdiagnostiikka tätä esim. vaatii.
Olisi epäeettistä että tavalliset flunssat veisivät puolet resursseista ja muistihäiriöt, ihottumat, luomet, syöpäepäilyt, virtsavaivat, selkäkivut, tenniskyynärpäät, päänsäryt yms. kaikki jäisivät tutkimatta ja hoitamatta suurelta osin.
Tilannetta mykoplasman suhteen voidaan helpottaa jo pelkästään sillä että jos on pitkittyneesti hengitystieinfektio-oireita niin laitetaan doksisykliinikuuri hoidoksi etenkin jos on tiedossa että alueella on mykoplasmaa liikkeellä. Doksisykliini kun kattaa myös mykoplasman monien muiden ohella niin ei tarvita labraa rasittaa välttämättä. Se on lääkärin ammattitaitoa että pääsee diagnoosiin ja pystyy määräämään oikein hoidon ilman että jokaista potilasta pitää juoksuttaa labroissa ja kuvantamistutkimuksissa jokaisesta asiasta.Itselläni Doksisykliini ei auttanut lainkaan, ei edes hidastanut vasta-ainetasojen nousua. Makrolidi (Azithromycin) sai selkeän vasteen. Samaa viestiä olen kuullut muiltakin urheilijoilta.
- Väärä mittari
happivajeella kirjoitti:
Itselläni Doksisykliini ei auttanut lainkaan, ei edes hidastanut vasta-ainetasojen nousua. Makrolidi (Azithromycin) sai selkeän vasteen. Samaa viestiä olen kuullut muiltakin urheilijoilta.
Vasta-ainetasojen lasku ei ole mikään indikaattori antibioottihoidon tehosta. Itse asiassa vasta-ainetasojen nousu on jopa toivottavaa, koska se kuvastaa immuunivasteen voimakkuutta. Vasta-aineita tarvitaan pöpöjen vastustamiseen.
- Häiriöitäjokalähtöön
a"Olisi epäeettistä että tavalliset flunssat veisivät puolet resursseista ja muistihäiriöt, ihottumat, luomet, syöpäepäilyt, virtsavaivat, selkäkivut, tenniskyynärpäät, päänsäryt yms. kaikki jäisivät tutkimatta ja hoitamatta suurelta osin".
Jätitkö erektiohäiriöt tahallan pois. Varsinkin sen "kuumeeton erektiohäiriö".
Mtä mieltä olet mykoplasma ja homeet sekä kosteusvauriorakennuksen myrkyllinen sisäilma. Mitä yhteyksiä löydät tai et halua löytyvän.- Lääkäri 2
Sisäilmaongelmat aiheuttavat infektioherkkyyttä, juuri hengitystieinfektioita voidaan tavata sisäilmaongelmien yhteydessä lisääntyneesti. Mykoplasmahan aiheuttaa juuri hengitystieinfektioita pääosin. Mykoplasma voi oireilla sisäilmaongelmille altistuneella henkilöllä voimakkaammin kuin puhtaassa ilmassa oleilevalla.
Senkin takia kaikki sisäilmaongelmat tulee selvittää ja korjata kunnolla ja perusteellisesti ja viivyttelemättä.
Kyllähän se mykoplasma antibiooteilla lähtee, mutta se ei ole silti syy jättää rakennuksia tutkimatta ja korjaamatta että infektiot joille huono rakennus altistaa voidaan hoitaa ja virusinfektioihinhan ei yleensä edes ole kuin oireenmukaista hoitoa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. - Happivajeella
Lääkäri 2 kirjoitti:
Sisäilmaongelmat aiheuttavat infektioherkkyyttä, juuri hengitystieinfektioita voidaan tavata sisäilmaongelmien yhteydessä lisääntyneesti. Mykoplasmahan aiheuttaa juuri hengitystieinfektioita pääosin. Mykoplasma voi oireilla sisäilmaongelmille altistuneella henkilöllä voimakkaammin kuin puhtaassa ilmassa oleilevalla.
Senkin takia kaikki sisäilmaongelmat tulee selvittää ja korjata kunnolla ja perusteellisesti ja viivyttelemättä.
Kyllähän se mykoplasma antibiooteilla lähtee, mutta se ei ole silti syy jättää rakennuksia tutkimatta ja korjaamatta että infektiot joille huono rakennus altistaa voidaan hoitaa ja virusinfektioihinhan ei yleensä edes ole kuin oireenmukaista hoitoa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.a) "peukutin" Lääkäri 2:sen juttuja, koska arvostan sitä että viitsii kirjoittaa tänne, ja käyttää aikaansa keskusteluun, josta ei makseta
b) omakohtainen mykoplasmainfektio liittyi ensimmäisellä kerralla pahaan homealtistukseen, kun oma talo osoittautui läpimädäksi. Nyt ei ole enää tästä kyse, mutta tuolla se MP kummittelee edelleen.
Eniten vituttaa se, ettei lääkärit tunnu kantavan mitään vastuuta enää potilaistaan.
- 6+6
Mykoplasma?
http://www.avainapteekit.fi/oma-terveys/vilustuminen/miten-mykoplasma-tunnistetaan-ja-hoidetaan
Miten tautia hoidetaan?
Mikrobilääkkeistä tehokkaita ovat doksisykliini ja erytromysiini.
Antibiooteista makrolidit, tetrasykliinit ja fluorokinolonit tehoavat MP:aan.
Mykoplasman hoitoon kannattaa perehtyä täällä (Lääkäri Olli Sovijärven näkemys asiaan):
https://soundcloud.com/helsinki-paleo/helsinki-paleo-podcast-episode15 - 6+6
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 500-1000mg / vrk
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1
Omega-3 rasvahappoja
D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti esim. Citymarketin luontaistuotehyllystä.
Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina.
Huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Miksi Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.
D-vitamiini herättää paljon kysymyksiä. Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri vastaa katsojien kysymyksiin. (kesto 10 min)
http://areena.yle.fi/tv/1802812/?start=2m27s
D-vitamiini — hyötyä koko terveydelle!
http://ruohikolla.blogspot.fi/2013/01/d-vitamiini-hyotya-koko-terveydelle.html
Tärkeä D-vitamiini, Lääkäri Antti Heikkilä
http://www.katsomo.fi/?progId=140659 - Mykon uhri
Tuolla ylempänä mainittu kohonnut CRP ei pidä paikkaansa kaikkien tartuntojen kohdalla. Minulla itselläni ei ole yleensä koskaan CRP koholla, vaikka olisi kuinka paha tauti. Siihen kiinnitetään aivan liikaa huomiota ja sen perusteella tehdään vääriä johtopäätöksiä!
- Lääkäri 2
No se mykoplasman aiheuttama flunssa tai yskä (keuhkoputkitulehdus) ei kyllä tyodellakaan ole mikään "paha tauti" vaan kyseessä on itsestään paraneva lievä hengitystieinfektio, toki joissain tapauksissa voidaan antibioottikuurilla vähän luontoa auttaa ja paranee vähän nopeammin esim. makrolidi tai tetrasykliinikuurin avulla. Lähes kaikki ovat sairastaneet joskus mykoplasman esim. lapsena. Joskus toki mykoplasma voi aiheuttaa jopa mykoplasmapneumonian, joka on vähän ärhäkämpi tauti jo, siinä kyllä CRP nousee. Lähtee 2 viikon doksisykliinikuurilla sekin. Tokikaan CRP ei aina nouse edes limaismärkäisessä keuhkoputkitulehduksessa, eli liikaa sitä arvoa ei kannata tuijottaa aina, mutta jos potilaalla on keuhkoputkitulehdus, johon liittyen CRP ei nouse niin ei se mikään vakava sairaus ole vaan paranee ajastaan ainakin 80-90% tapauksista itsestäänkin.
Miksi ihmeessä niin mitätöntä lievää useimmiten itsestään paranevaa räkätautia kuin mykoplasma pidetään jotenkin "hankalana" tai "vaikeana" tautina?? Liian hyvin asiat varmaan. Näkisitte oikein kunnolla sairaita infektiopotilaita kuten vaikka kaasukuolio jossa leikataan puoli raajaa pois vauhdilla tai vanhoja kunnon rokkoja esim. tuhkarokko, tai vaikka ärhäkkä polio joka aiheuttaa alaraajojen halvaantumisen niin tietäisitte mitä ovat vakavat ja pahat taudit komplikaatioineen.
http://it.wikipedia.org/wiki/File:Necrotizing_fasciitis_left_leg.JPEG
http://www.sarawakeyecare.com/Atlasofophthalmology/neuroophthalmology/Neuroophthalmologypicture6.htm - Happivajeella
Lääkäri 2 kirjoitti:
No se mykoplasman aiheuttama flunssa tai yskä (keuhkoputkitulehdus) ei kyllä tyodellakaan ole mikään "paha tauti" vaan kyseessä on itsestään paraneva lievä hengitystieinfektio, toki joissain tapauksissa voidaan antibioottikuurilla vähän luontoa auttaa ja paranee vähän nopeammin esim. makrolidi tai tetrasykliinikuurin avulla. Lähes kaikki ovat sairastaneet joskus mykoplasman esim. lapsena. Joskus toki mykoplasma voi aiheuttaa jopa mykoplasmapneumonian, joka on vähän ärhäkämpi tauti jo, siinä kyllä CRP nousee. Lähtee 2 viikon doksisykliinikuurilla sekin. Tokikaan CRP ei aina nouse edes limaismärkäisessä keuhkoputkitulehduksessa, eli liikaa sitä arvoa ei kannata tuijottaa aina, mutta jos potilaalla on keuhkoputkitulehdus, johon liittyen CRP ei nouse niin ei se mikään vakava sairaus ole vaan paranee ajastaan ainakin 80-90% tapauksista itsestäänkin.
Miksi ihmeessä niin mitätöntä lievää useimmiten itsestään paranevaa räkätautia kuin mykoplasma pidetään jotenkin "hankalana" tai "vaikeana" tautina?? Liian hyvin asiat varmaan. Näkisitte oikein kunnolla sairaita infektiopotilaita kuten vaikka kaasukuolio jossa leikataan puoli raajaa pois vauhdilla tai vanhoja kunnon rokkoja esim. tuhkarokko, tai vaikka ärhäkkä polio joka aiheuttaa alaraajojen halvaantumisen niin tietäisitte mitä ovat vakavat ja pahat taudit komplikaatioineen.
http://it.wikipedia.org/wiki/File:Necrotizing_fasciitis_left_leg.JPEG
http://www.sarawakeyecare.com/Atlasofophthalmology/neuroophthalmology/Neuroophthalmologypicture6.htmTervehdys Lääkäri 2,
ilahduin että olit palannut kirjoittelemaan. Toivoin hetkisen, josko olisi saanut sähköpostikeskusteluyhteyden, mutta parempi vielä jos jaksat julkisesti keskustella asiasta.
Nyt kello on jo niin paljon, että pitää painua pehkuihin.
Muutamia kysymyksiä:
igG vasta-aineiden noustua esim 150:stä -> 250, ja oireiden jatkuttua kuukausia, miten näet että kilpaurheilijan tulisi suhtautua asiaan? Jos jättää sen makrolidin tai doksisykliinikuurin ottamatta, ja tehot ei vaan palaudu, vaikka kyseessä olisi erittäin voimakaskin suorituskyvyn aleneminen?
Miten kommentoisit myöskin tuota SANASIKO:n jakaman linkin tutkijan kommentteja jopa 8-10 kk hoitojaksoista? Keskustelin tänään erään erittäin kokeneen minun arvostukseni ansainneen lekurin kanssa puhelimessa yli ½-tuntia mykoplasmasta (mietin hetken satutko jopa olemaan sama henkilö), joka mainitsi että jossain tapauksissa MP:n mentyä (helvetti, muisti pätkäs... mikä se sana oli) jonnekkin syvemmälle keuhkon syövereihin tms, voi joutua jopa 6kk kuureihin... mutta hän piti asiaa harvinaisena ja erikoisenakin, eikä nähnyt välttämättömäksi edes antibioottikuurin syömistä, vaikka pitikin kohdallani todennäköisenä reinfektiota, kuuneltuaan 3 vuoden ajalta minulle tehdyt igG vasta-ainee trendit.
Ei tässä jalkaa sahata, mutta riittävän pashkamaista on jo menettää urheilukyky ja olla väsynyt päivästä toiseen, köhiä ja tuntea painetta rinnassa. - Lääkäri 2
Happivajeella kirjoitti:
Tervehdys Lääkäri 2,
ilahduin että olit palannut kirjoittelemaan. Toivoin hetkisen, josko olisi saanut sähköpostikeskusteluyhteyden, mutta parempi vielä jos jaksat julkisesti keskustella asiasta.
Nyt kello on jo niin paljon, että pitää painua pehkuihin.
Muutamia kysymyksiä:
igG vasta-aineiden noustua esim 150:stä -> 250, ja oireiden jatkuttua kuukausia, miten näet että kilpaurheilijan tulisi suhtautua asiaan? Jos jättää sen makrolidin tai doksisykliinikuurin ottamatta, ja tehot ei vaan palaudu, vaikka kyseessä olisi erittäin voimakaskin suorituskyvyn aleneminen?
Miten kommentoisit myöskin tuota SANASIKO:n jakaman linkin tutkijan kommentteja jopa 8-10 kk hoitojaksoista? Keskustelin tänään erään erittäin kokeneen minun arvostukseni ansainneen lekurin kanssa puhelimessa yli ½-tuntia mykoplasmasta (mietin hetken satutko jopa olemaan sama henkilö), joka mainitsi että jossain tapauksissa MP:n mentyä (helvetti, muisti pätkäs... mikä se sana oli) jonnekkin syvemmälle keuhkon syövereihin tms, voi joutua jopa 6kk kuureihin... mutta hän piti asiaa harvinaisena ja erikoisenakin, eikä nähnyt välttämättömäksi edes antibioottikuurin syömistä, vaikka pitikin kohdallani todennäköisenä reinfektiota, kuuneltuaan 3 vuoden ajalta minulle tehdyt igG vasta-ainee trendit.
Ei tässä jalkaa sahata, mutta riittävän pashkamaista on jo menettää urheilukyky ja olla väsynyt päivästä toiseen, köhiä ja tuntea painetta rinnassa.Reinfektio on mykoplasman kohdalla mahdollinen, ei sitä vastaan pysyvää immuniteettia tule sen sairastettuaan. Mykoplasman kohdalla yksittäinen vasta-ainetesti ei kerrom paljoa ellei ole selvä tuore infektio, jolloin molemmat IgG ja IgM ovat kunnolla koholla. Parinäytteenä n. 2 viikon välein otetut vasta-aineet antavan luotettavan vastauksen. Toinen vaihtoehto on PCR-testi, mutta sitä ei yleensä ole saatavilla kuin esim. THL:n kautta ja sekin olisi hyvä ottaa alahengitysteiden näytteenä, toki tuore infektio näkyy siinä PCR:ssä nenä-nielutikkunäytteessäkin usein, mutta varmemmin esim. keuhkoputkista yskösnäytteestä saatuna. PCR:ää esim. THL on käyttänyt aiemmin epidemioiden seurannassa otettuna näytteenä muiden muassa, mutta ei sitä oikein kliinisessä työssä käytetä.
Kannattaa ottaa makrolidikuuri esim. atsitromysiiniä tai klaritromysiiniä tai tetrasykliinikuuri esim. lymesykliiniä tai doksisykliinikuuri jos on vahva epäily mykoplasmasta tai varmistettu mykoplasma.
Usein kuitenkin mykoplasmaa syytetään aiheetta urhelijoiden ylikunto-oireyhtymätapauksessa. Ylikunnossa oireet ovat monenlaiset ja melko lailla samat kuin esim. kroonisessa infektiossa kuten mykoplasma. Se ylikunto paranee vain lepäämällä, jopa puolen vuoden tauko urhelissa saattaa olla tarpeen siinä.
- Näin se on nähtävä
"Mykoplasma voi oireilla sisäilmaongelmille altistuneella henkilöllä voimakkaammin kuin puhtaassa ilmassa oleilevalla".
Kiitos tämä riittääkin. - immuunipuolustus
Myko todetaan verikokeella.
Sehän on ihan lieväoireinen tauti.
Vähän kuumetta ja yskää jopa kuukausia. - Väsy..
SM-tason kilpaurheilu jäi täälläkin. Kuin seinään. Olen 22-vuotias nainen.
Kaksi vuotta sitten olin kovimmassa tikissä ikinä, treeni kulki, suorituskyky parani, jne. Normiflunssat tuli sairastettua, mutta niistä selvisi aina ilman antibiootteja ja korkeintaan viikon sairastamisella.
Sitten jotakin tapahtui. Ei enää jaksanut. Huimasi, tuli paha olo vaikka piti olla kovassa kunnossa. Pisti keuhkoihin ja muutamaa tuntia enempää ei jaksanut pysyä hereillä. Kiinnostus ja mielihalut kaikkeen loppuivat kuin seinään. Väsytti vaan, ihan koko ajan.
Pari viikkoa sinnittelin, treenasin kevyemmin ja lyhyempiä treenejä. Ei auttanut, suorituskyky vain laski. Autolla ajaessa unohtui välillä tuijottamaan, eikä muistanut mihin oli ajamassa. Sitten iski kova keuhkotauti. Keuhkoputkentulehdus ja korkea kuume, flunssa ja yskä. (Kovaksi sanon tautia siksi, että minulle nämä "pikkuiset" keuhkoputken tulehdukset tulevat niin kovina ja kipeinä, ettei pysty mitään tekemään.) Antibiootit siihen, ilman mitään tutkimuksia. Meni ohi, kahdeksi viikoksi. Kävin taas treenaamassa viikon, olo oli ihan hyvä. Sen jälkeen taas keuhkoputkentulehdus, flunssa ja yskä. Eikä parantunut. Kolme viikkoa siinä, niin ettet voi käydä töissä tai koulussa. Ja väsyttää vaan kaikki, ja vtuttaa. Sitten taas kaksi viikkoa terveenä. Taas flunssa, tulehtunut olo. Taukoa treeneistä viikko ja taas hyvä olo. Kävin pari kevyttä jumppaa, ei pystynyt kun tuntui että lihakset tulehtuivat. Sitten iski taas kova keuhkoputken tulehdus ja taas lääkärille, tällä kertaa mittasivat tuon mykoplasma-arvon. Sehän se verikokeista löytyi, mutta ei sille kuulemma mitään voinut tehdä kun oli jo niin pitkään ollut. Masensi. Sain silti taas antibiootit keuhkoputken tulehdukseen, koska se ei parantunut enää itsestään pois.
Pidin kahden kuukauden tauon, sairastellessa meni osa ajasta, osa ihan hyvällä ololla. Väsymys oli kova. Menin takaisin salille ja treenasin kevyesti kaksi viikkoa. Ajattelin, että nyt on hyvä! No, sitten iski märkärupi kasvoihin, ihan koko kasvoihin ja kurkku kipeäksi. Taas antibiootit. Tämä kesti kolme viikkoa, ennen kuin lääkkeet tehosivat.
Sen jälkeen jos olen urheillut, niin korkeintaan 5krt/viikko ja treenin pitää olla sellaista, ettei saa hengästyä kunnolla eikä voi tehdä maksimitreeniä. Jos keuhkot joutuvat rasitukseen, olen heti aivan tulehtunut ja keuhkot kipeänä/lämpöä ja lihastulehdusta monta viikkoa.
Tätä samaa rumbaa jatkui se kaksi vuotta ja juoksin lääkäriltä toiselle, nyt epäilevät astmaa eivätkä ota kuuleviin korviinsa mykoplasmaa joka todettiin 1,5v sitten. Tämän vuoden tammikuussa sairastuin sitten pitemmäksi aikaa, kun ajattelin ettei seitsemän antibioottikuuria per vuosi tee hyvää kellekkään. Että nyt en syö kuuria. Kittuutin 4viikkoa keuhkot kipeänä, kovassa yskässä ja keltaista/vihreää paksua limaa valui koko ajan. En käynyt edes ulkona asunnosta, eikä mennyt ohi. Ja sitten tuli taas märkärupi, kasvoihin. Joten oli pakko hakea antibiootit. Lääkkeet auttoi märkärupeen, mutta ei keuhkoihin, joten kahden viikon päästä siitä taas lääkärille. Sain astmalääkkeet. Ne auttoi kolme päivää kunnes rupesi nokka vuotamaan (jota ei ennen lääkitystä ollut), 1,5 viikkoa odottelua ja taas lääkärille. Sain sellaiset laajakirjoisetantibiootit. Epäili poskiontelontulehdusta. Taas mainitsin aiemmasta mykoplasmasta. Lääkäri vastasi että nämä auttavat myös siihen mykoplasmaan, jos sellaista on. Antibiootit auttoivat kahden viikon päästä.
Nyt olin kolme viikkoa suht terveenä, pientä tulehdusta siellä täällä tuntunut lihaksissa, ym, mutta taas toissapäivänä sairastuin rajusti. Kurkkuun sattuu niin ettei puhumaan pysty, kamaala päänsärky ja lihaspoltto ja kuume. Korviin ja kaulaan sattuu. Ja pahinta on se, että tiedän ettei tämä parane itsestään. Menee korkeintaan pahemmaksi. Ja pitäisi pystyä tekemään töitä ja koulua. Harrastukset voin unohtaa, kun ei tämä keho kestä mitään.
Nämä oireet tulevat myös ihan ilman varoitusta, edellisenä päivänä on hyvä olo ja jumppa on mennyt hienosti - seuraavana päivänä makaat tulehtuneena sängynpohjalla. Terveyskeskuksissa eivät ota tosissaan - se on sitä kausiflunssaa. Vuosien läpi. Kun ei enää jaksa.
Viimeisen puolen vuoden sisällä on tullut lisäksi jalkojen/käsien/sormien yhtäkkisiä puutumisia, lihaskrampit lisääntyneet, nukkuminen heikentynyt entisestään (herään 4-7kertaa yössä), elohiiret lisääntyneet kasvoissa/jaloissa (melkein päivittäisiä) jne.. eli pahemmaksi menee..
Yksityisellä olen käynyt nyt puoli vuotta, eri lääkäreillä sielläkin. Useita satoja euroja mennyt siihen, eikä mitään tapahdu.
Että mikä siinä mykoplasmassa on niin ihmeellistä ja erikoista? Se, että se pilaa koko elämän. Jos tämä nyt on sitä enää. Ja minä oon oikeasti kipeä ja väsynyt. Ihan koko ajan, jos yritän edes käydä koiraa kävelyttämässä. Ja koulussa ihmetellään, kaverit ihmettelee, mies ihmettelee. Kuka oikeasti on muka kahden viikon välein kipeänä? Minä.- Voihan veljet
Hyvä Väsy,
Olipas hurjaa ja ikävää luettavaa. Kertomasi perusteella olen vakuuttunut, että kohdallasi ei ole kyse mykoplasmasta vaan siitä, että asut homeisessa asunnossa. Oireilun perusteella pidän tätä syytä lähes varmana.
Teetä kiireesti mikrobitutkimus asuntoosi. Näin vakavassa tapauksessa on erityisen tärkeää, että saat oikeasti pätevän tutkijan. Muussa tapauksessa voi käydä niin, että mitään ei muka löydykään ja altistuminen sekä sairastelu vain jatkuu ja pahenee.
Tutkijoina esiintyy huijareita sekä asiaa lähes täysin ymmärtämättömiä "rakennushometutkijoita". Sen kunnollisen löytäminen valitettavasti vaatii hieman etsimistä. Tutkimukseen eivät kelpaa myöskään homekoirat eikä mitkään sisäilmamittaajat. Ongelmaa ei voi selvittää minkäänlaisilla sisäilmanäytteillä (mikrobit, VOC, CO2, ammoniakki, formaliini, CO, suhteellinen kosteus RH % tai ilman lämpötila).
Muuten, olikohan Sotsin olympialaisissa hiihtäjiemme flunssavaivat (kuivan sisäilman takia ???!!) todellisuudessa kiireellä rakennettujen tilojen homeongelmista johtuvia. Nämä homeongelmat ovat voineet olla märkiin betonilattioihin asennetuissa lattianpäällysteissä (kuten meilläkin täysin uusissa rakennuksissa) ja/tai ilmanvaihtokoneissa. - Robin1977
Jos luet vielä tätä, niin laita minulle viestiä osoitteeseen flowersandrust(at)gmail.com. Verrataan kokemuksia privana. On niin samanlainen tarina kuin minulla.
- Robin1977
Väsy: Tekstisi oli juuri kuin minun kynästäni!! Tällä mykoplasma taustaa takana nelisen vuotta ja loppua ei näy. Eikä ole homeesta kysymys, talo on testattu ja tutkittu niin perusteellisesti näiden vuosien aikana. En tiedä milloin tälle rumballe tulee loppu. Olen jo neljä vuotta tuntenut olevani Zombie (=elävä kuollut). Nyt neljän kuukauden Roxithromysiini kuuri menossa, mutta ei ole auttanut vielä. Yritän saada keuhkolääkäriä jatkamaan vielä toiset neljä kuukautta. Astmana tätä on minullakin hoidettu. Olen tuhlannut tuhansia euroja lääkäreihin ja lääkkeisiin. Henkinen puolikin on käyty läpi ja nupissa ei ole mitään vikaa. Päin vastoin, olen tässä vuosien mittaan onnistunut opiskelemaan ja pääsemään erittäin korkeaan asemaan työelämässä. Aamut on kaikkein pahimimpia, iltaa kohden vointi hieman paranee.
- Talo on testattu,
mutta onko sinut testattu!? 2luokan lääkäreillä ei ole noita testejä, joilla saadaan selville limakalvojesi 3.n tärkeimmän L-a, Bif L-b hyötybakteerin puute.
http://pappasmurffi.nettisivu.org/laaketiede-vs-terveystiede/
Ja lopeta välittömästi KAIKKIEN antibioottien käyttö! Yksi antibioottikuuri tuhoaa limakalvojesi po. hyötybakteerit 1vuoden ajaksi! Antibiootilla kun ei paranneta ANTIBIOOTIN tuhoja! Ja antibiootin korvaat noilla kolmella hyötybakteerilla TEHOSESSIOINA (=suuret bakteeri määrät; 30..........90MILJARDIA BAKTEERIA/vrk.
Antibiootteihin käyttämilläsi rahoilla olisit saanut vuosien hyötybakteerit jo!
Astman syntymekanismi on sama, oli aiheuttajana home, kemikaalit, jne jolloin kyse on limakalvojesi lievästä laaja-alaisesta tulehduksesta joka pystytään parantamaan nain noilla nimenomaisilla hyötybakteereilla.
Ja keuhkojesi ollessa kyseessä on ensiarvoisen tärkeää että solukalvot saavat TYYNYTTYNYTTÄ maitorasvaa.
.Koko L-a, Bif L-b hyötybakteeripaletin opastus:
http://pappasmurffi.nettisivu.org/mhb-kolme-vaikutukseltaan-tarkeinta-probiootti-bakteeria-ovat-immuunipuolustuksen-perusta/mhb-maitohappoprobiootti-bakteerit-pahkinankuoressa-vaiheittain-lyhyesti/ - Krooninenmyko
Mycoplasma on pahimmillaan kaikkea muuta kuin pieni ohimenevä flunssa. Borrelioosin tavoin voi kroonistua ja luulisi täälläkin lääkäreinä itseään mainostavien tietävän että pahimmillaan bakteeri tai viruainfektiot voivat johtaa esim sydänlihaksen tulehdukseen tai enkefaliitteihin (bakteereista erityisesti mycoplasma) ja muutamaan muuhun "harmittomaan". Ilman näitäkin voi pilata elämän täysin ja aiheuttaa mm autoimmuunisairauksia.
- ongelmia riittää
Vastaan nyt sekä lääkärinä että potilaana.
Eli minä, lääkäri itse, olen saanut riesakseni pitkittyneen mykoplasman. Ensimmäinen ajatukseni on se, että mykoplasma on muuttunut siitä mitä se oli vielä muutamia vuosia sitten. Tai sitten on kyse jostain hankalammasta kannasta, joka on vaan yleistynyt. Ja se iskee heikomman immunipuolustuksen ihmisiin riippumatta koulutustasosta tai ammatista. Astma ja homeelle altistuminen omalla kohdallani. Ongelma on se, että vaikka tauti paranee loistavasti suurimmalla osalla ilman mitään antibiootteja ja lopuistakin suurella osalla lyhyellä antibioottikuurilla niin jäljelle jää ihmisiä, joihin se iskee kiinni kuin höyhen tervaan. Omat oireet noin 8 kk ja vasta-aineet viittaavat tuoreeseen tautiin edelleen. Suorituskyky hukassa, ja vähän väliä epämääräisiä flunssia.
Asiasta ei oikein löydy oikeaa tietoa sen takia, että sitä oikeaa tietoa ei vaan ole olemassa ei meillä eikä muualla. Meidän on vaan hyväksyttävä se, että on paljon asioita mitä emme tiedä infektiosairauksissa ja niiden hoidossa. Neuvoja ja mielipiteitä on kymmenellä kymmenen erilaista. Luontaistuotekauppa rehottaa ja erilaista huonoilla tiedoilla varustettua neuvojaa täyttää nettipalstat. Kukaan ei oikein tiedä kuinka pitkä antibioottikuurin pitäisi olla pitkittyneissä tapauksissa ja mitkä niistä tapauksista todella ovat mykoplasman aiheuttamia. Antibiootilla on haittojakin. Suolen bakteeriflooran huononeminen laskee yleiskuntoa sekin, joten pitkä antibioottikuuri on erittäin kaksiteräinen miekka. Paras neuvo on se, että suhtautuu varauksella kaikkeen, mitä kuulee ja lukee. Myös niihin neuvoihin, jotka tyrmäävät pitkittyneen infektion koko olemassaolon.
Eikä ole viisastenkiveä minullakaan. Se on toki selvää, että ruokavalion kaikkinen parantaminen on ensimmäinen askel. Tupakointi pois ja homeesta kauas, Mutta jos ne eivät tuota apua, niin ei ole muuta keinoa kuin odottaa. Antibioottikuurin pituuteen ei ole olemassa hyvää sääntöä tai käytäntöä pitkittyneen mykoplasman suhteen. Tilanteet on aina harkittava yksi kerrallaan ja siltikin voidaan mennä pieleen. Jossain vaiheessa tämä muutaman vuoden aikainen aiempaa ongelmallisempi epidemia laantuu tai sitten asia alkaa kiinnostaa laajemmassa mittakaavassa lääketehtaita. Pelkillä nettidiagnooseilla on se ongelma, että samat oireet voivat ihmisellä johtua monesta eri asiasta. Mykoplasma ei varmasti ole ainoa infektiosairaus tai sairaus ylipäänsä joka laskee fyysistä suorituskykyä. Kusessa ollaan - tai ainakin kahden tulen välissä.
Ei eletä enää lintukodossa; oletko kurkannut tänne:
http://www.sanasinko.net/viewtopic.php?p=9570#9570 - josta linkki tänne:
http://real-agenda.com/2013/02/13/mycoplasma-the-linking-pathogen-in-neurosystemic-diseases/
Antibiootit on ihan ok, jos muuta keinoa ei ole. Toisen punkinpureman jälkeen olisi mennyt nivelet, mutta doksisykliini jeesannut hydroksiklorokiinin ja flukonatsolin kanssa unohtamatta jokapäiväistä maitohappobakteeritukea.
Ks. http://rheumatic.org/mirkin.htm
http://arthritis.about.com/od/oa/a/doxcycline.htm
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
20e Riskitön veto 20e talletuksella VB:lle
Pssst! Vinkki viis rotvallinreunalla eläjille. VB tarjoaa 20 euron riskittömän vedon ensitallettajille vedonlyöntiin.42437- 1161607
Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill361346Analyysiä: Kiuru-keissi oli ja meni - demarit hävisi tässäkin
Tapauksen tultua julki alkoi demarit ja muu vasemmisto selittään, että tämä oli poliittista väkivaltaa, siis ennen kuin1561181- 521095
- 1131082
- 571041
Suomessa on valittava 2 lucia neitoa...
Maahanmuuttajille oma lucia neito ja Suomalaisille oma SUOMALAINEN Lucia neito....sama juttu on tehtävä miss Suomi kisoi1051034Olet tärkeä
mutta tunnen jotain enemmän ja syvempää. Jos voisinkin kertoa sinulle... Olen lähinnä epätoivoinen ja surullinen.46909- 60882